Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen syntyi joskus 1000-luvulla ja kuoli ennen teollista vallankumousta. Hän tiesi kaiken. Akvinolainen syntyi Italiassa ja olikin ensimmäinen ihminen, joka pystyi imemään spagettia nenästään niin, että se tuli suusta ulos. Tätä väliä sitten Akvinolainen Tuoppi rassassi huvittaen kanssaitalialaisia.

Akvinolaisen syntypaikkana on yleisesti pidetty Napolin kuningaskuntaa, jolla on jotain tekemistä Napoleonin kanssa. Akvinolainen onkin huhujen mukaan Napoleonin sydänystävä ja tämän innoittaja. Tuomaksen isä oli Landulf, ja Landulfin veli oli Sinibald, joka omisti Monte Carlon kasinon. Kasinon omistaminen oli syntiä , ja tästä syytä Akvinolainen olikin jatkuvasti vihoissa setänsä kanssa. Tuomas Akvinolainen kyllä vieraili kasinossa ollessaan lapsi, mutta Jeesuksen tavoin paiskoi pöydät kyljelleen ja tuhosi rulettipöydät. Hänet heitettiinkin remakasti ulos kasinosta portsareiden toimesta, ja Tuomas sai kutsumanimen Häirikköakvinolainen.

Häirikköakvinolainen siirtyi Napoleonin yliopistoon, jossa hän jatkoi häiriköimistään. Yliopistosta tosin Akvinolainen imi dominikaanisia vaikutteita, joista hänen vanhempansa eivät pitäneet, vaan vangitsivat Tuomaan muutamaksi sadaksi vuodeksi linnansa kolkkoihin, kosteisiin tyrmiin. Sieltä vapauduttaan paavi julisti Akvinolaisen pyhäksi tai semipyhäksi.

Ajattelu[muokkaa ]

Tuomas ajatteli, kuten filosofin kuuluu. Hän ajatteli ajattelemasta päästyään ja ajatteli vielä senkin jälkeen. Akvinolainen päätyi sellaiseen ajatteluun, että Jumala antaa ihmiselle kyvyn ajatella ja keksiä erilaisia asioita. Akvinolainen myös keksi, miten Jumala on. Jumala itse perimätiedon mukaan oli eri mieltä. Akvinolainen todisteli päättelyketjuaan viidellä positiivisella väittämällä Jumalan olemassaolosta. Myöhempien lukutaitoisten arvostelijoiden mielestä kaikki kohdat toistavat yhtä ja samaa, sillä Tuomas oli vaihdellut sanajärjestystä, jotta teksti vaikuttaisi mielenkiintoisemmalta. Väittämät olivat:

1. Jumala on täydellinen, ja koska täydellistä ei voi kritisoida, olen jo voittanut tämän väittelyn. Tuopa sädekehäni, James.
2. Koska täydellistä ei voi kritisoida ja Jumala on täydellinen, olen voittanut jo tämän väittelyn. James, tuopa sädekehäni.
3. Olen voittanut jo tämän väittelyn, koska Jumala on täydellinen ja täydellistä ei voi kritisoida. Sädekehäni, James, tuopa.
4. Jumala on täydellinen, koska olen jo voittanut tämän väittelyn. Kritisoipa täydellistä sädekehääni, James.
5. James, tuopa sädekehäni, voitin täydellisen Jumalan jo väittelyssä.

Varsinkin viimeinen väite on alkanut elää omaa elämäänsä sitaatin muodossa. Erittäin kuuluisaksi sen teki Friedrich Nietzsche, joka lausui ko. sitaatin voitettuaan Jumalan 1800-luvun puhutuimmassa vapaapainiottelussa.

Maailmankuva[muokkaa ]

Tuomas Akvinolainen kehitti muiden filosofien tapaan myös oman maailmankuvan, jota hän sitten todisteli yllä mainituilla väitteillä. Jos Jumala on omnipotentti, kaikki sen eksistentoiva on täydellistä jne. Akvinolaisen maailmankuva on seuraava:

Kuvittele kuvan kolmioon viisi vaakaviivaa, jotka jakavat kolmion kuuteen samankorkuiseen osaan. Kuvittele sitten pikkutiloihin numerot 1-6 alkaen ylhäältä. Osiot tarkoittavat seuraavaa:

1. - Jumala
2. - Enkelit
3. - Ihmiset
4. - Eläimet
5. - Kasvit
6. - Eloton Luonto

Jokainen osio tarkoittaa siis yhtä maailman olentolaatua. Mitä suurempi osio on, sitä tärkeämpi se on ja ylhäällä olevat osiot tarvitsevat allaan olevia niitä kannattelevia oisoita ollakseen olemassa. Näin eloton luonto siis tarjoaa kasvuolosuhteet kasveille, jotka taas mahdollistavat eläimet. Ihmiset asuvat elottomassa luonnossa ja käyttävät kasveja ja eläimiä ravinnokseen. Ihmiset myös uskovat enkeleihin ja Jumalaan, jotka uskon vaikutuksesta saavat voimaa ja aktualisaatiota. Enkelit hoitavat Jumalan hanttihommat, joten Jumala on siis kaiken yläpuolella, ja täten täydellinen. MOT.

Teorian ainoa huono puoli on se, että se ei selitä miksi täydellinen Jumala on ainakin välillisesti riippuvainen kaikista muista universumin osasista toisin kuin esimerkiksi eloton luonto, joka vaan on. Joidenkin mielestä teoria on hätäpäissään kyhätty ja päinvastoin kuvastaa Jumalan riippuvuutta koko muusta maailmasta, mutta täytyy muistaa, että Tuomas Akvinolainen eli aikana jona Jumalat heittelivät tiiliskiviä ateistien ikkunoista sisään

Hyve-etiikka[muokkaa ]

Tuomas Akvinolainen keksi myös muassaan asioita, jotka olivat hyviä. Näihin hyviin kuului muun muassa lähimmäisen kunnioitus, rakkaus kaikkea olevaista kohtaan, kuolemantuomiot, Inkvisitiot, paavi ja pulla.

Katolinen kirkko pitääkin Akvinolaista tärkeänä ajattelijana, sillä Akvinolainen kannatti orjuutta, harhaoppisten armotonta teloittamista, naisen alistamista ja Aristoteleen parran kumartamista. Katolinen kirkko on kuitenkin Aristoteleen parrasta kanssa eri mieltä ja on vaihtanut tilalle Paavin.

Katso myös[muokkaa ]

• Teologia

• Filosofit
• Kirkonmiehet
• Teologit
• Pyhimykset