Yliopisto

Yliopisto on paikka, jossa ihmiset oppivat hyödyllisiä jokapäiväisiä taitoja. Näitä taitoja he kartuttavat harjoittamalla erityisesti käytännön töitä kuten tiskausta, siivousta, kengännauhojen solmimista, puutöitä ja seksin harrastamista.

Kirjoja, muistiinpanoja tai teoreettista analyysia asioista ei yliopistossa pidetä kovin hyödyllisenä; tärkeintä on asian mahdollisimman nopea suoritus. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että fuksit tulevat sinne mukanaan tervettä järkeä ja poistuvat ilman sitä, jolloin tieto kiistattomasti kasautuu sinne.

Yliopistosta valmistuvat siirtyvät yleensä sujuvasti suoraan työelämään, eivätkä joudu useimmiten tekemään lainkaan pätkätöitä opiskelun aikana tai sen jälkeen. Yliopistosta valmistuneen on myös helppo saada omaa koulutustaan vastaavaa työtä, koska valinnanvaraa on runsaasti.

Akateemisia hahmoja yliopistomaailmassa[muokkaa ]

• Abi: Lukiosta valmistunut koululainen, joka luulee olevansa vuoden kuluttua fuksi.
• Fuksi: Ne harvat abeista, jotka todella ovat päässeet yliopistoon. Luulee olevansa vuoden kuluttua kandidaatti.
• Tuutori: Sellainen vanhempi opiskelija, joka on ottanut elämän sisällökseen fuksien houkuttelun paheellisiin ylioppilasrientoihin. Luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
• Opettajatuutori: Lehtori, joka yrittää saada opiskelijat paheellisista ylioppilasriennoista luennoille.
• Kandidaatti: 5. vuoden opiskelija, joka luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
• Kurssiassistentti: Opiskelija, joka ei ole päässyt opettamastaan kurssista läpi. Luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri.
• Maisteri: 10. vuoden opiskelija, joka on huomannut kuluttaneensa 9 vuotta paheellisiin ylioppilasrientoihin. On kirjoittanut "pro gradun", jossa hän on epäonnistuneesti yrittänyt ratkaista hänelle annettua oikeaa ongelmaa. Luulee olevansa vuoden kuluttua koulutustaan vastaavassa työssä.
• Tutkimusapulainen: Opiskelija, joka toimii assistentin tai tohtorin orjana virtuaalista palkkaa vastaan. Luulee itsestään liikaa.
• Assistentti: Jatko-opiskelija, joka kirjoittaa tieteelliset julkaisut. Professorit saavat kunnian ja assistentti nimensä mainituksi lähteisiin. Luulee olevan vuoden kuluttua paremmassa asemassa.
• Tutkija: joko...

  ...maisteri, jonka oppiaineyhdistelmä meriarkeologia-kotieläinjalostus ei poikinutkaan hyväpalkkaista työtä. Luulee olevansa neljän vuoden kuluttua tohtori.

  ...tai tohtori, jonka väitöskirja "Suomenlahden kustavilaisen ajan hylkyjen vaikutus naudanjalostuksen sytogenetiikkaan" ei poikinutkaan hyväpalkkaista työtä. Luulee olevan vuoden kuluttua jotakin.

  • Akatemiatutkija: Tutkija, joka törmäsi ihmiseen vietettyään 8 vuotta arkistoissa väitöskirjansa kanssa. Suljettu järkytyksen vuoksi kammioonsa piiloon katseilta. Luulee olevansa vuoden kuluttua nobelisti.
• Yliopistonlehtori: Tutkijana kyvytön, siis opettaja.
• Lisensiaatti: Tohtorinhatusta haaveileva, jolta väitöskirjaa tehdessä loppui ruuti, rahat tai puolison kärsivällisyys kesken. Erittäin harvinaisissa tapauksissa maisteri, joka oikeiden töiden pelossa paneutui graduunsa liian tosissaan ja teki siitä vahingossa lisensiaattityön. Lisensiaatintutkimuksen ongelma voi olla olemattomampi kuin väitöskirjassa, ja ratkaisu latteampi. Yliopistomaaimassa lisensiaatti on puolihylkiö, jota kohdellaan kuin hän olisi itestään liikoja luuleva, mutta älyltään ja kyvyiltään riittämättömäksi paljastunut. Mutta provinssien maistereiden keskuudessa, esimerkiksi lukion opettajana, voi olla isokin tähti. Luulee olevansa jo jotakin.
• Tohtori: Maisteri, joka on ollut liian laiska mennäkseen oikeisiin töihin. On kirjoittanut väitöskirjan, joka on olemattomaan ongelmaan keksitty ratkaisu, jota kukaan ei onneksi ymmärrä. Tunnetaan kampuksella henkilönä, joka on kirjoittanut jotain merkittävää 15 vuotta sitten. Luulee olevansa jo jotakin.
  • Kunniatohtori: Henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen ilman tohtorintutkintoa tai edes abin pätevyystasoa. Kunniatohtori on tehnyt jotain "riittävän merkittävää" olemalla merkittävä poliitikko, muusikko, kirjailija tai vaikuttaja. Esimerkiksi musiikin kunniatohtori voi olla henkilö, joka on soittanut huippusuositussa bändissä osaamatta tavuakaan musiikin teoriaa. Toisaalta ainut joka on saanut arvonsa todella tekemällä jotain ansiokasta työn parissa. Yliopistojen byrokratian hitauden vuoksi tämä tapahtuu yllättävän usein siten että suosio ja merkitys on jo hiipunut. Luulee olevansa vuoden päästä comebackin tehnyt.
• Dosentti: Tohtori, josta on tullut käsittämättömästä syysta kaikkien alojen asiantuntija. Dosentille ei makseta palkkaa eikä hänellä ylipäätään ole mitään velvollisuuksia. Juuri siksi kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt dosentteja yliopistolla. Päivystävän dosentin voi bongata uutisissa silloin, kun oikeita töitä tekeviä ei saada haastateltaviksi. Dosentti on yliopistolla se, jonka syvä koulutustaso ja matala status on johtanut siihen että hänen kaikki luulonsa ovat karisseet, mutta kaikki muut pääministeriä myöten olettavat dosentin luuloista sitten sitäkin enemmän.
• Professori: Tohtori, joka ei ole päässyt hyväpalkkaisiin töihin. Huoneen tärkein kaluste on sohva, mutta älä kysy miksi. Kampuksella hänellä on legendaarinen maine henkilönä, joka on kuulemma kirjoittanut jotain merkittävää 30 vuotta sitten. Luulee keksineensä oman totuutensa ja maailmansa. Joskus, mutta yllättävän harvoin, myös elää niissä.
  • Akatemiaprofessori: Professorien alalaji. Henkilö, joka on suorittanut muukalaislegioonan, pelastanut maapallon ja omistaa oman maailman. Yleensä myös elää itse sellaisessa.
  • Emeritusprofessori: Eläköitynyt professori, joka usein on jäänyt omiin maailmoihinsa eikä siksi ymmärrä, että hän on vapaa. Käy joskus yliopistoriennoissa, joskus luulee olevansa vuoden kuluttua maisteri. Eläkkeelle jäänyt asiantuntija, jolla eivät signaalit enää aivoissa liiku niin, että voisi myöntää olevansa väärässä.
• Akateemikko: Arvonimi, jonka kaikki yllämainitut luulevat joskus saavuttavansa. Professori, joka tietää elämän tarkoituksen, ja osaa valmistaa mm. massattoman köyden, kitkattoman pinnan ja nesteytettyä ideaalikaasua. Ei kuitenkaan saa ansaitsemaansa arvostusta, koska valtaosa ihmisistä luulee, että akateemikon arvo myönnetään automaattisesti kaikille yliopistoon sisäänpäässeille.
• Amanuenssi: Tyyppi, joka tekee yliopistolla jotain käytännöllistä, esimerkiksi vastaa museon kokoelmista sen sijaan, että kuluttaisi aikaansa paheellisissa opiskelijariennoissa tai kiipisi akateemisessa valtahierarkiassa. Eli huonosti palkattu akateemikko, joka tekee ammattikoululaisten töitä. Luulee voivansa pomottaa fukseja.
• Dekaani: Kymmenhiilinen suoraketjuinen alkaani, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön ja veteen liukenematon neste.
• Vahtimestari: Henkilö, joka varmistaa, että koko instituutio ylipäätään pysyy pystyssä. Käynnistää humanisteille videotykit ja tietokoneet, vaihtaa luonnontieteilijöille väitöskirjan fonttikoon oikeaksi, kertoo teologeille, mitä kirjaston oven vedä-teksti tarkoittaa, ja osoittaa käyttäytymistieteilijälle, miksi muistitikku on vaikea kytkeä pistorasiaan. Vahtimestarit pesivät usein aulojen lasikopeissa, joista he vastahakoisesti jakavat avaimia, kulkuoikeuksia ja pysäköintilupia. Luulee olevansa vuoden kuluttua töissä jossain muualla.

Yliopiston tiedekunnat[muokkaa ]

Eläinlääketieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Niille, joiden mielestä lemmikit ovat söpöjä ja jotka eivät miettineet, että juuri tässä ammattissahan sitä eläinten kärsimystä tulisivat näkemään eniten.

Farmasian tiedekunta[muokkaa ]

Niille, jotka eivät päässeet lääketieteelliseen ja pitivät varavaihtoehtona. Joko yrittävät epätoivoisesti vielä hakea sinne tai ovat jo kokonaan luopuneet toivosta.

Hallintotieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Joko loppusijoituspaikka oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen rejekteille tai he ovat henkilöitä, joita oikeasti kiinnostaa tulevaisuus taantuvan pikkupaikkakunnan kunnanjohtajana tai taloushallinnon johtajana. Stereotypiat oikeustieteellisestä pätevät täälläkin.

Huuhaahumanistinen tiedekunta[muokkaa ]

Humanistit kuluttavat aikaansa analysoimalla tarkkaan sellaista taidetta ja kirjallisuutta, jotka ovat lakanneet olemasta ideoiltaan relevantteja nykyajalle vuosisatoja tai vuosituhansia sitten. Erityisesti filosofien erikoiskyky on lukea alkukielillä, mitä antiikin filosofit Platon ja Aristoteles kirjoittivat aiheesta muinaiskreikaksi, lukea sitten arabian- ja latinankieliset kommentaarit teoksesta keskiajalla, lukea myöhäiskeskiajan italiankieliset kommentaarit, lukea valistusajan ranskankieliset kommentaarit, lukea 1800-luvun saksankieliset kommentaarit teoksista alkukielellä, ja lukea 1900-luvulla aiheesta englanniksi kirjoitetut kommentaarit. Tällä tavalla on aikaan saatu loputon ikiliikkuja, jolloin samoja antiikin teoksia, niiden kommentaareja ja niiden kommentaarien kommentaareja voidaan tulkita loputtomiin uudestaan apurahojen toivossa ja kirjoittaa uusia kommentaarien kommentaarien kommentaareja. Alat eivät juuri työllistä, mutta tällä ei ole väliä, koska opiskelijat eivät muutenkaan olisi halunneet mennä oikeisiin töihin. He vain haluavat valtion sosiaalitoimelle ja sukulaisille jonkinlaisen tekosyyn elättämiselleen.

Insinööritieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Teekkarien seuraa kannattaa välttää. Pelasta itsesi kun vielä voit. Jos et pysty, lue lisätietoa puolustautumista varten artikkelista teekkari.

Kasvatustieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Kasvatustieteellinen tiedekunta ei oikeastaan kuuluisi yliopistolle. Täällä opiskelevat ovat niin kaikin puolin keskiluokkaisia, tavallisia, mukavia ja kunnollisia, ettei heistä ole oikein mitään sanottavaa, hyvässä tai pahassa.

Kasvatustieteellinen tiedekunta (Jyväskylän yliopisto)[muokkaa ]

Ei mikään oikea tiedekunta, jotain mustaa magiaa koko paikka.

Kauppatieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Kylterit ovat syntyneet voittamaan ja luontaista eliittiä. Koska he ovat peräisin varakkaasta perheestä, he eivät pystyisivät selviytymään elämästä köyhänä. Siksi heidän täytyi päästä sisälle jonnekin korkeapalkkaiselle ja arvostetulle alalle, mutta äly ei riittänyt lääkikseen, oikikseen tai insinöörialoille. Onneksi kauppatieteelliseen on helppo päästä sisään. Sisäänpääsyvaatimuksena on ainoastaan kokoomusnuorten jäsenkortti, merkkivaatteet ja kaunis ulkonäkö. Kylterit ovat mestareita luomaan itsestään hyvää imagoa ja tulemaan toimeen ihmisten kanssa, mutta minkäänlainen abstrakti päättely, empatia, vaatimattomuus tai muiden perspektiiviin asettuminen tuottaa vaikeuksia.

Luonnontieteellis-matemaattinen tiedekunta[muokkaa ]

Täältä tiedekunnasta löydät sen luokkasi nörtin, joka käytti kaikki päivänsä pelaamalla tietokonepelejä ja opiskelemalla koulussa, sillä aikaa kun muut joivat viinaa, urheilivat ja iskivät naisia. Ja niin hän tekee edelleen. Kukaan ei ole vielä pystynyt tyhjentävästi selittämään, kuinka heidän keskinäinen kommunikaatio tapahtuu, sillä opiskelijat eivät puhu, pidä katsekontaktia tai tee juuri minkäänlaisia eleitä kehollaan. On esitetty hypoteesi, jonka mukaan tämä tapahtuisi hajuaistin välityksellä levittämällä ihmisten luontaisia feromoneja, mitä tukee se havainto, että alan opiskelijat käyvät harvoin suihkussa.

Lääketieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Jos ihmisruumiin jokainen ällöttävä sairaus ja epämuodostuma kiinnostaa sinua, lääketieteellinen on hyvä paikka sinulle. Lääketieteelliseen päätyvät lähinnä kiltit ja tunnolliset kympin tytöt ja pojat, joita ei haittaa uhrata usempaa vuotta sisään hakemiseen ja opintojen suorittamiseen. Sisäänpäin päästyään heitä on turha etsiä muualta kuin jostain suorituskeskeisestä harrastuksesta (todennäköisesti urheilu), sillä heillä ei ole aikaa millekään rennolle vapaa-ajanvietolle.

Oikeustieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Oikeustieteellisestä tiedekunnasta löytyvät ne pinnalliset ja suorituskeskeiset rikkaiden perheiden kakarat, joilla on sinnikkyyttä lukea kirjaa useampaa tuntia peräkkäin. Oikkarit ovat usein pikkumaisia sääntöjen noudattajia ja pikkuasioista valittavia perfektionisteja, mikä ei yllätä alan luonteen huomioonottaen. Heidän kohtalonaan on usein päätyä oravanpyörään, jossa he huomaavat kohta olevansa viisikymppisiä espoolaisen rivitaloasunnon, farmariauton, kesämökin, kolmen lapsen ja kultaisen noutajan kanssa.

Teologinen tiedekunta[muokkaa ]

Katso myös: Sössötyhjiö

Teologinen tiedekunta koostuu papeiksi pyrkivistä hihhuleista, maailmanparantajista ja alisuoriutujista, jotka halusivat yliopistoon, mutteivät päässeet muuallekaan. Kuten humanistit, myös hekin osaavat sanoa extra ecclesiam nulla salus ja sola fide tarvittaessa, ja uhraavat aikaansa lukemalla vielä vanhempia kirjoja kuin humanistit. Teologit opettelevat tunnollisesti tekstianalyysia, logiikkaa ja retoriikkaa voidakseen tehdä mahdollisimman monta argumentointivirhettä puhuessaan olemattomien ja todistamattomien asioiden puolesta. Ainoa syy teologisen tiedekunnan olemassaololle nykyaikana on se, että se oli ensimmäinen keskiajalla yliopistoihin perustettu tiedekunta, eikä sitä haluta tästä syystä lakkauttaa.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa ]

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on oikeita maailmanparantajia, poliittista uraa luovia pyrkyreitä ja näiden kahden epämääräisiä sekoituksia. Huhutaan joidenkin halunneen vain valtion virkamieheksikin. On muistettava, että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ei ole filosofiaa, vaikka luennoilla siteerataankin enimmäkseen annettuina otettuja 1900-luvun lopun ranskalaisia vasemmistofilosofeja ja lukemisena on pitkiä kirjoja täynnä termejä, joita kukaan alan ulkopuolisen ei tiedä. Filosofia on aivan liian teoreettista ja kyseenalaistaa maailman lisäksi liikaa myös omia lähtökohtiaan yhteiskuntatieteilijöiden makuun, jotka haluavat käyttää ylivertaista älyään ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia puhtaan järjen kautta, kehittämällä uusia akateemisia teorioita ja termejä. Filosofeja kiinnostaa jokin sellainen turha akateeminen hölynpöly kuin olemisen luonne tai tietoteoria, valtiotieteilijöitä kiinnostaa esimerkiksi heteronormatiivisten mikroagressioiden rooli queer-kalatalousneuvojien identiteetin narratiivisessa muodostumisessa.

Yhteiskuntatieteilijöillä on ehdottomasti paras pukeutuminen kaikista tiedekunnista, sillä he osaavat yhdistää tiedostavuuden ja elitismin, muodollisuuden ja epämuodollisuuden, vanhanaikaisuuden ja uusimmat trendit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tuloksena on boheemia ylempää keskiluokkaa edustava tyyli par excellence. Ylipäänsä valtiotieteilijät ovat mukavaa seuraa niin kauan, kun et ehdit sanomaan mitään oikeistolaisuuteen tai konservatismiin kallistuvaa mielipidettä.

Osakunnat[muokkaa ]

Pysy kaukana osakuntatoiminnasta. Se on tylsää, muodollista ja täynnä sellaisia henkilöitä, jotka eivät tulleet kenenkään kanssa toimeen omalla alallaan. Ännännen vuoden opiskelijoita ja tulevia alkoholisteja on helpointa löytää osakunnalta. Osakunta-aktiivit muodostavat nopeasti sisäpiirin, johon ei pääse mukaan kuin vuosien ryyppäysputken ja osakunta-aktiivisuuden kautta. Siinä vaiheessa olet jo menettänyt toivosi muusta sosiaalisesta elämästä tai valmistumisesta.

Suomen yliopistot hyvätasoisimmasta huonotasoisimpaan[muokkaa ]

1. Paukkulan konttiyliopisto, (Paukkula, korikoistunutentti kontinkielenkontti kotkimukseentuntti)  ^{Lähde? [1] [2]}
2. Lappeenrannan-Lahden-Kouvolan-Mikkelin teknillinen kauppa- ja yhteiskuntatieteiden päiväkoti-yliopisto LUT (lappeen Ranta ja Lahti)
3. Lapin yliopisto (Roavvenjárga)
4. Vaasan yliopisto (Vaasa)
5. Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Kuopio)
6. Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä)
7. Tampereen yliopisto (Tampere)
8. Oulun yliopisto (Oulu)
9. Turun yliopisto (Turku)
10. Åbo akademi (Åbo)
11. Helsingin yliopisto (Hellsinki)

Katso myös[muokkaa ]

• Aliopisto

Viitteet[muokkaa ]

• Sivut, jotka tarvitsevat kuvitusta
• Lähteettömät artikkelit
• Koulutus
• Yliopistot
• Amisten kirjoittamat propagandasivut
• Rinnakkaistodellisuudet