John Stuart Mill

John Stuart Mill (1806–1888) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä. John Stuart Millillä ei ollut akateemista eikä muuta tutkintoa, vaan hän oppi tarvittavat filosofiset taitonsa ja järkyttävän suuren sivistyksen kadulta. Voisikin sanoa, että hän todella oli "katuviisas". Hän oli sivistynyt ja valtavan kielitaitoinen. Hän osasi mm. englannin kielen lisäksi, unkaria, belgiaa, saksaa, norjaa, latinaa, ranskaa, kiinaa, japania, islantia, siansaksaa, italiaa ja kreikkaa. Hän osasi myös täydellisesti matematiikkaa.

Filosofinen teoria[muokkaa ]

"To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility."

~John Stuart Mill -sitaatti, käytössä esim. Takkirauta-blogin taustan ylimpänä. Blogistia metodi ei ole vielä kertaakaan pettänyt.

John Stuart Mill tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä. Kadulla elelevänä henkilönä hän tunsi monia temppuja, joilla tehdä ihmiset tyytyväisiksi. Hän pyrki maksimoimaan ympärillä olevien ihmisten hyvän tuulen keinolla millä hyvänsä, ja kehitti siinä vähitellen itselleen intohimon ihmisten saamisesta yleisestikin tekemään toisilleen hyviä tekoja.

Yksi yleisen hyvinvoinnin maksimointi oli ilokaasun (dityppioksidi, N2O) levittäminen Lontoon kaduille. Tämä yritelmä meni hieman pieleen ilokaasun aiheuttamien polkupyöräonnettomuuksien takia. Tästä tapahtumasarjasta kuitenkin Mill havaitsi uuden filosofistieteellisen teorian, emergenssin. Hän huomasi, että yhdellä yksittäisellä suoritteella saadaan muokattua suurempaa kokonaisuutta, jolloin tapauksesta syntyi uusi toiminnan taso tai ominaisuus eli polkupyöräkolari ja loukkaantuneita, mutta huvittuneita ihmisiä. Hän pyrki koko elämänsä ajan muuttamaan tätä toimintaa fysiologiseksi luonnolliseksi ominaisuudeksi. Eikä hän epäonnistunut siinäkään.

Edellisten lisäksi Mill pohdiskeli erästä hankalaa kysymystä, joka kuuluu seuraavasti: "Miksi Jussia vituttaa?" Tähän hankalaan kysymykseen Mill esitti myös vastauksen, jota kutsutaan peittävän lain malliksi (viisastellen: subsumptiomalliksi). Mill aikansa pohdiskeltuaan kysymystä päättyi yleiseen huomioon, että kaikkia miehiä vituttaa aina silloin, kun heillä on krapula. Tästä Mill teki johtopäätöksen, joka voidaan pukea päätelmän muotoon:

1. Jussia vituttaa.
2. Kaikkia miehiä vituttaa silloin, kun heillä on krapula.
3. Siis: Jussilla on krapula.

Näin Mill katsoi ratkaisseensa tärkeän häntä askarruttaneen ongelman eli sen, miksi Jussia ottaa aivoon eli niin sanotusti vituttaa. Mill on kova jätkä.

Millin työura[muokkaa ]

Mill toimi taloustieteilijänä suurimman osan elämästään. Hän olikin maailman paras taloustieteilijä. Hän tieteili Nokian menestystarinan jo vuonna 1856! Hän myös toimi Britannian parlamentissa kahvinkeittäjänä, kahvikauppiaana, Jallun päätoimittajana, perhojen sitojana ja lottovoittajana. Hän ehdotti äänioikeutta myös apinoille, mutta pienin muutoksin. Apinat saisivat äänestää vain nerokkainta miestä, jotta demokratia toimisi parhaiten ja yhteiskunnan etu säilyisi.

Hän toimi myös kirjailijana ja hänen kuuluisin teoksensa on "Politiikka on valtavan tylsää" (1863).

Lainauksia[muokkaa ]

Teoksessaan Politiikka on valtavan tylsää, hän kirjoitti nerokkaasti: "Politiikka on perin ikävää, eikä tarvitse olla edes viisas mies huomatakseen sitä. Saatanpa ottaa irlantilaista kahvia."

Perhe[muokkaa ]

Millillä oli iso perhe, johon kuului vaimo, toinen vaimo ja kolmas vaimo sekä lapset Yksi, Kaksi, Kolme ja Neljä.

Mill kansallisaktivistina[muokkaa ]

Mill ajoi rajumpia rangaistuksia rikollisille, mm. hänen mielestään ns. uhrittomat rikokset eivät ole yhtään vähäpätöisiä. Hän myös ajoi banaanin kuorimisen estävää lakiesitystä ja hippien tuhoamissuunnitelmaa. Vaikka Milliä on väitetty sosialistiksi, ei hän sellainen ollut. Hän ei edustanut mitään vieläkään tunnettua poliittista suuntausta, koska kukaan ei ole ymmärtänyt hänen ajamansa politiikan juonikuviota.

Millin kuolema[muokkaa ]

Mill oli ajamassa utilitaristista moraaliteoriaa irlantilaisille maahanmuuttajille, kun yhtäkkiä maahanmuuttajat repivät häneltä kurkun auki yleisen hyvinvoinnin takia. Onneksi Millin tiukennettu lakiesitys tuli voimaan, sillä Mill oli vuonna 1857 parlamentin puheenjohtajana. Maahanmuuttajat tapettiin repimällä jänteet irti, solmimalla jänteet toisiinsa kiinni ja hirttämällä maahanmuuttajat omilla jänteillään.

• Brittiläiset filosofit
• Brittiläiset kirjailijat
• Liberalismi