Søren Kierkegaard

Søren Aabye Kierkegaard (5. toukokuuta 1813 – 11. marraskuuta 1855) oli tanskalainen teleologi ja filosofi. Hänen vaikutuksensa sekä moderniin kristilliseen teleologiaan, feminologiaan että eksistentialismiin on merkittävä. Siis huomattavan suuri, suuntaan tai toiseen. Hänen äitinsä Ane Sørensdatter Lund Kierkegaard oli nainen, joka oli koko ikänsä halunnut filosofin äidiksi. Oltuaan jonkin aikaa tulevan miehensä palvelustyttönä hänen onnistui lopulta saada mies kiikkiin, ja tuota pikaa uusi filosofi olikin jo tulollaan. Isä Michael Pedersen Kierkegaard oli melankolikko. Tämä johtui hänen suuresta kunnioituksestaan kristinuskontoa kohtaan. Hän oli myös täysin vakuuttunut, että kaikki epäonni johtui hänen uskonnollisesta vajavuudestaan. Syvästi uskonnollisena ja hartaana pessimismin kannattajana (hän oli lukenut etukäteen Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -teoksen luonnokset) hän ei elätellyt pienintäkään illuusiota siitä, että kukaan hänen lapsistaan saavuttaisi maagista 33:n ikävuoden rajapyykkiä. Muusta pyykistä hän ei ollut kiinnostunut. Paitsi että tuotti sitäkin omasta takaa, kirjaimellisesti, palvelustytön kiusaksi. Siitä riesasta päästäkseen tyttö päätti mitä pikimmin ruveta Sørenin äidiksi, säädyllisin keinoin tietenkin. Samalla hän varmisti, ettei kukaan uusi palvelukseen otettava tyttö voisi käyttää samaa menetelmää kenties jopa hänet syrjäyttääkseen. Syrjähyppyyn kun oli jo saanut lapsensa isän aikaisemmin. Vai oliko sittenkin kyseessä taas kerran naisen panettelu, ja oikea syrjästähyppääjä onkin juuri mies, joka yleensä pääsee kuin koira veräjästä (Tämä vanha sanonta eläimellisine rinnastuksineen saa nyt kelvata) .

Nuoruus[muokkaa ]

Hän oli ensin nuori, vilkas lapsi kuten yleensäkin lapset, eikä osoittanut minkäänlaista kiinnostusta filosofian kaltaiseen rajatilapsykoosiin. Tässä suhteessa hän muistutti erehdyttävästi useita muitakin henkilöitä jopa omana aikanaan. Myöhemmin, kun hän oli kuollut, hän alkoi muistuttaa selvästi enemmän nykyaikanakin tunnettuja filosofeja, ehkä Pentti Linkolaa lukuun ottamatta. Kyseinen kalastajafilosofi saattaa toki jossain vaiheessa alkaa muistuttaa entisajan filosofeja...

Siinä suhteessa hän kuitenkin poikkesi koko lailla muista aikansa ja kaupunkinsa nuorukaisista, että napsi makupaloja mitä runsaimmin isänsä kauppaliikkeen hyllyiltä ja eleli muutenkin leveän puoleisesti isän varallisuuteen nojautuen. Tältä ajalta on peräisin ikivanhaksi luultu sanonta: pappa betalar.

Hän oli kiinnostunut kissojen potentiaalisesta kyvystä viettää aikaa runsaasti ainoastaan mietiskellen hiirten eksistentiaalisen todellisuuden frekvenssiä. Tämä ilmeni hänen mukaansa selvästi siinä, että hiirenloukku ei osoittanut minkäänlaista nautintoa hiirten kiinni saamisesta toisin kuin kissa. Aikuistuttuaan hän ei koskaan kuitenkaan täysin vapautunut tästä ajattelumallista, mikä saattaa olla osasyy hänen aikuistumattomuuteensa.

Kierkegaardin kehitys filosofina [muokkaa ]

Syötyään tarpeeksi isän makkaratiskin tuotteita Kierkegaard alkoi kritisoida voimakkaasti Tanskan luterilaista kirkkoa. Tästä johtuen makkaransyönti on kirkoissa yleensä nykyään kielletty. Hänen kehitykseensä vaikutti erityisesti suhde Mozartin musiikkifilosofiaan. On myös hikipedagogista näyttöä siitä, että hän omisti säveltäjän kuulatehtaan osakkeita, mistä syystä hän kirjoitti Mozart-esseet, joissa hän ylisti erityisesti tiettyä isällistä Mozartin oopperaa. Kierkegaardin ongelmaksi muodostui kuitenkin isälleen antama lupaus, ettei koskaan ryhtyisi papiksi. Hän ei voinut sille kerrassaan mitään, että ajatus makkaraa syövästä papista kutkutti hänen mieltään. Isänsä kuolinvuoteella maatessaan Kierkegaard päätti kokeilla tätä asiaa ja vihitytti itsensä papiksi. Nyt selviäisi makkarakirkollisuuden toimivuus. Luterilaiset ovat aina ymmärtäneet makkaran, oluen ja seksin päälle. Ne ovat hyviä, koska ne ovat Jumalan luomia, tiedettiin kertoa. Kierkegaard uskoi tämän, olihan hän hypännyt uskon hyppyjä ennenkin. Hän oli tosin joskus jäänyt kiinni uskonhyppelyssä fuskaamisessa, kun oli ilmennyt, että hän oli ottanut vauhtia kesken hypyn pari kertaa. Näin hänestä tuli maailman ensimmäinen uskon kolmiloikkari. Filosofinen seiväshyppy on jäänyt kokonaan harjoittamatta, koska tarpeeksi idealistista uskon seivästä ei löytynyt.

Asema filosofian historiassa[muokkaa ]

Tanskalaisen filosofimme välittömimpään vaikutuspiiriin joutuivat monet vinksahtamaisillaan olevat liikaa-ajattelijat, kuten

Allekirjoittanut erehtyi joskus lukemaan teoksen Kuolemansairaus, eikä ole parantunut täysin vieläkään. Vaikka lopullinen parantuminen odotuttaa itseään, se saapuu aikanaan tervehdyttävän kuoleman hahmossa. Näin Kierkegaardin filosofian lohdullinen elementti voidaan rinnastaa supportiiviseen psykoterapiaan.

Kirkegaardiin vaikuttivat monet tekijät, etupäässä aikaisemmat filosofit, kuten Hegel, Abraham, Luther, Kant, Hamann, Trendelenburg, Lessing, Sokrates, Pluto, Plato, Xenophon, Xena ja Aristophanes. Osalla näistä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, sille he eivät millään voineet vaikuttaa enää siihen, että Kierkegaard luki jostain pamfleteista heidän ajatuksiaan, joita he olivat kuoltuaan katuneet syvästi. Pahoitellen etenkin suhtautui Sokrates, joka asennoitui asiaan kylmän platonisesti.

Kantin vaikutus[muokkaa ]

Immanuel Kantilla olisi ollut kanttia huomauttaa yhdestä jos toisestakin epätarkkuudesta Kierkegaardin filosofisessa järjestelmässä, mutta pahaksi onnekseen hän oli sattunut syntymään eri aikaan ja vieläpä eri paikkaan, eikä niin ollen kyennyt tekemään asialle mitään. Hänen järjestelmässään tiede ja uskonto yhdistyivät hengellis-hegeliläiseksi nirvanaksi, jossa kaikki oli yhtaikaa mahdollista ja mahdotonta. Siinä ei uskon paradokseja tarvittu ollenkaan. Siksi Kierkegaardin olisi pitänyt olla tekemättä mitään hyppyjä, ja vain perusteella kantansa loogisesti niin ettei kukaan olisi voinut väittää vastaan, koska ei kuitenkaan olisi tajunnut siitä mitään. Tämä oli Kantin taktiikka, jota myöhemmin noudattivat menestyksekkäästi mm. Freud, Marx, Engels ja Jung luodessaan kukin omat aikansa kukkineet filosofiansa.

• Filosofit
• Henkiløt
• Sukkanukkeilijat
• Eksistentialistit
• Aforistikot
• Hyypiöt