Martti Luther

Hikipediasta
(Ohjattu sivulta Luther)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Martti Luther
Koko nimi: Martti/Martin/Martinus Luther/Luder/Lutherus/Lutter
Syntymäaika: 1483
Syntymäpaikka: Eisleben
Uskontokunta: perusti oman
Kuolintapa: vuoteessa
Hiusten väri: ruskea (näkyy harvoin myssyn alta)
Saavutukset: pottuili paaville
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
Hikipedia on maailman luterilaisimman maan
oma Uncyclopedia-projekti
Pilkkanimet: Antikristus (katolilaisten käyttämä), Tohtori Tuomio

"Paavi on yksi lämmin ja haiseva paskaläjä."

~Martti Luther paavista

"Minulla on paskaa housuissani, sinä voit ripustaa ne kaulallesi ja pyyhkiä niillä suusi."

~Martti Luther Paholaiselle

Martti Luther (14831546) oli saksalainen läski, teologi, pappi, raamatunkääntäjä, rasisti, sovinisti, noitavainooja, antisemitisti, uskonnollinen johtaja, virsisäveltäjä, kuviokelluja, lihamestari, moralisti ja kiertävä helppoheikki, joka käynnisti toiminnallaan uskonpuhdistuksen, otti erää paavin kanssa ja perusti työllään pohjan protestanttisille kirkkokunnille, joista pitkästyttävin on osoittanut mielikuvituksettomuutensa Lutherin puhdasoppisuuden tapaan nimeämällä itsensä suoraan hänen mukaansa. Luther aloitti suuren uskonpuhdistustyönsä petyttyään siihen, ettei saanut roomalaiskatolisesta kirkosta juuri oman mielensä mukaista ja päätti perustaa oman kirkon. Luther aiheutti paavi Leolle pahan päänsäryn ja kroonisen v**tuuntumisen toiminnallaan. Luther oli äkkipikainen mies, joka haisi hielle ja heitti paholaistakin mustepullolla osoittaakseen olevansa renessanssin kovin jätkä. Luther on nyttemmin kuollut, mutta ainakaan hän ei tukehtunut bullaan.

Varhainen elämä

Lutherin isä toivoi pojastaan virkamiestä, ja tämä lähetettiin Erfurtin yliopistoon lakia lukemaan. Oikeustieteen opinnot osoittautuivat myöhemmin hyödyllisiksi, sillä ne valmensivat Lutherista kouliintuneen puliveivarin, mikä oli välttämätöntä uskonpuhdistuksen onnistumisen kannalta. Vuoden 1505 kesällä Jumala sai tarpeekseen Lutherista ja yritti nitistää tämän parilla salamalla. Luther oli kuitenkin vielä nuorena ketterä ja väisti salamat jääden kaikkien suureksi yllätykseksi henkiin. Hän lupasi Jumalalle menevänsä luostariin, jos Jumala säästäisi hänen henkensä. Jumala piti tätä ihan reiluna ja hyvää urheiluhenkeä edustavana ehdotuksena ja suostui. Luostarissa Luther keskittyi munkin elämään, eli pyrki tekemään olemisestaan mahdollisimman ikävystyttävää ja vastenmielistä. Luostarissa Luther tutustui Raamattuun hyvin perinpohjaisesti, osin siitä syystä, että se oli ainoa luostarissa sallittu kirja. Papiksi 1507 vihitty Luther poistettiin luostarista syöpöttelyn vuoksi; Luther söi tolkuttomia määriä öylättejä ja joi kaikki ehtoollisviinit useaan otteeseen. Virallisesti hänet lähetettiin jatkamaan teologian opintoja. Kehäpäätelmätieteen tohtori ja Wittenbergin yliopiston professori Lutherista tuli arvonnan perusteella 1512.


Toiminta uskonpuhdistuksessa

Pääartikkeli: Uskonpuhdistus

Luther alkoi osoittaa pian uskonnollisen johtajan tunnusmerkkejä: hän alkoi paheksua ympärillään esiintyviä ilmiöitä. Erityisesti Lutheria otti kaaliin katolisen kirkon harjoittama anekauppa. Ostamalla aneita uskovainen sai lyhentää kiirastulessa viettämäänsä aikaa tai jopa päästä suoraan taivaaseen. Aneita sai myös muropakkauksista, hevoskärryjen kylkiäisinä, ja erityisinä collector's edition -keräilypaketteina. Lutherin mielestä tämä oli äärimmäisen paheksuttavaa, sillä hän piti kytkykauppaa tuomittavana. Luther oli myös todella kateellinen paaville siitä, että tämä rakennutti Roomaan uutta ökykirkkoa, Pietarinkirkkoa, johon oli suunniteltu sijoitettavaksi mm. porealtaita ja erityisiä merisuolahuoneita. Luther yritti ensin kirjoittaa asiasta lehtien yleisönosastoihin, mutta joutui pian painattamaan mielipiteensä itse, koska yksikään lehti ei suostunut julkaisemaan Lutherin useita kymmeniä sivuja pitkiä ja runsaasti alatyylistä kieltä käyttäviä kirjoituksia.

Teesit

"...ja kuka perkele osti sille sen naulapyssyn syntymäpäivälahjaksi?"

~Paavi jälkeenpäin

Kuten kaikki tietävät, Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Teeseissä Luther vaati anekaupan lakkauttamista, keskioluen tuomista maitokauppohin ja kapakoiden aukioloaikojen pidentämistä kaikkialla Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan alueen vaaliruhtinaskunnissa.

Aluksi teesejä oli täysi sata, mutta rohkaisuksi nautitun huonolaatuisen kiljun aiheuttama polte alavatsassa pakotti hyväkkään poistumaan ennenaikaisesti vasarahommista ns. sakastin puolelle ja loput viisi teesiä menivät pyyhkeeksi. Asia on tästä lähtien aiheuttanut keskustelua niiden sisällöstä ja on arveltu teesin numero 97 sisältävän Raamatun Aatamin ja Eevan omenakohelluksesta johdetun painovoimateorian, jonka tuuli jostain syystä lennätti möyhemmän Sir Isaac Newtonin työhuoneen ikkunaan. Sir Isaacin mukaan tarrautuen siihen kuin pakanan paska pennyn kolikkoon. Vuosia sitä katseltuaan ja siivoojan toistuvasti kieltäytyessä kiipeämään ulkopuolelta lasinpesuun Newton avasi ikkunan ja otti häiriötekijän auringon edestä, mutta unohti tapansa mukaan moskan pöydälleen. Lopulta teesi päätyi onnettomien sattumusten vuoksi Newtonin vähemmän tunnetun tutkimuksen väliin ja nousi maailmanmaineeseen.

Teesi 99 olisi arvelujen mukaan päätynyt sveitsiläiseen pankkiholviin käärepaperina ja hylätty hynän noston jälkeen Berniläisen raitiovaunun lattialle. Siinä luki jo liiaksi juopuneen Lutherin apokalyptinen ennustus lyhentyneenä muotoon [math]\displaystyle{ E=mc^2 }[/math]. Eräs samaa raitiolinjaa käyttänyt ja parantumatonta heinänuhaa potenut patenttivirkailija oli sattumalta hukannut nenäliinansa ennen raitiovaunuun astumista ja hetken etsittyään löysi etsimänsä jalkatilasta. Samalla kirkonkello soi ja hän tajusi olevansa myöhässä. Pikkuvirkailijan selitys myöhästymisestä tuli järkyttämään tulevaa maailmanjärjestystä.

Viimeinen kadonnut teesi on herättänyt vähiten intohimoja ja eniten torjuntaa. Yleisesti ja yksimielisesti hyväksytty selitys on, että se oli hilpeä, onomatopoeettinen ja äärimmäiseen epätarkkuteen yltävä kuvaus pettämättömästä kilju-ohjeesta. Herättää eniten torjuntaa ja vähiten intohimoja, koska on yleisesti tiedossa sen ohjeen meno konkreettisesti reisille. Kukaan ei ole tunnustanut löytäneensä tätä, mutta sen todennäköinen sijainti on trappistimunkkien hallussa Belgiassa, jossa sitä on käytetty oluentuotannossa.

Teesit 96 ja 98 ovat asiaan perehtyneiden mukaan edelleen teillä tietämättömilla. Ilmeisesti juutuivat sananmukaisesti uskonpuhdistuksen paskaan sakastissa. Huonon kiljun vaikutusta paikallisen jätehuollon ja arkeologisten todisteiden luotettavuuteen ei myöskään ole kukaan arvostettu tutkija pystynyt tyrmäämään, jolloin ne ovat todennäköisesti valuneet puhdistamattomina juomaveteen muiden juotavaksi ja incupoitavaksi. Spiritus Sankti! (suomeksi 'ota ryyppy...ota ota!')

Lutherin houreisten teesien historillinen vaikutus on lähinnä uskontojen alati kehittynyt finassipolitiikka. Aneiden tultua yleisesti epämoraalisiksi ovat kirkkokunnat ja uskonnot joutuneet kehittämään aneita tehokkaampia rahoituskeinoja, joka kristallisoituu joidenkin kirkkojen yleisessä verotusoikeudessa. Verotuksellinen erioikeus uskonnollisille yhteisöille on joissakin hallintoyksiköissä nähty nuolemista, uhkailua ja kiristystä järkevämmäksi tulonjakomuodoksi.

Matsi paavin kanssa

Koska paavin uusi, hieno kirkko oli vielä kesken, ei hän luonnollisestikaan ollut Lutherin vaatimuksista kovin innoissaan. Paavi Leo X lähetti Lutherille uhkavaatimuksen. Luther käytti sitä vessapaperina. Leo X lähetti Lutherille uuden uhkavaatimuksen. Luther poltti Kirkkovaltion lippuja. Leo X lähetti Lutherille kolmannen uhkavaatimuksen. Luther teetätti maalari Lucas Cranachilla kuvan itsestään potkaisemassa paavia kasseille. Tämä oli jo liikaa, ja Luther haastettiin julkiseen väittelyyn Johannes Eckin kanssa vuonna 1518. Eck syytti Lutheria kerettiläisyydestä, mutta Lutherin onnistui voittaa väittely vetoamalla Raamattuun auktoriteettina ja käyttämällä nerokasta argumentaatiota:

"

Ai jaa? No sun äitis onkin tyhmä vanha lehmä!

"

~Lutherin vasta-argumentti

Wormsin vatiopäivät

Luther pottuilee Kaarle V:lle Wormsin valtiopäivillä (eikä nimessä Worms ole mitään hauskaa; mato on saksaksi Wurm (mask.), monikko Würmer).

Keisari Kaarle V kutsui Lutherin selvittämään kantojaan Wormsin valtiopäiville 1521, ja hänelle annettiin mahdollisuus perua harhaoppiset näkemyksensä. Luther saapuikin paikalle ja herätti hilpeyttä matkimalla paavi Leo X:n puhevikaa. Tämä ei kuitenkaan pelastanut Lutheria, vaan keisari julisti hänet kirkon- ja valtakunnankiroukseen. Katoliset munkit aloittivat jo sytykkeiden keräämisen. Luther yritti puolustuspuheenvuorossaan vedota siihen, että Raamatun sanoma on ainut asia, joka uskovaa voi uskonkysymyksissä sitoa:

"

Ellei minua Pyhän Raamatun todistuksilla ja selvillä järkisyillä saada vakuuttuneeksi, sillä yksinomaan paavia ja kirkolliskokoustakaan en voi uskoa. Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään, mitä olen lausunut. Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon. Ja sinä, Kaarle V, olet pelkkä vanha pieru ja henkesi haisee paskalle! Kuole kuppaan, kameli!

"

Tämän sanottuaan Luther pakeni paikalta ja piiloutui Wartburgin linnaan. Sytykkeitä keränneet munkit pettyivät pahemman kerran. Katolilaiset eivät vielä tänäkään päivänä ole päässeet kunnolla yli siitä, etteivät tulleet polttaneeksi Lutheria.

Raamatun kääntäminen

Henkilöt
Ilmiöt

Piileskellessään Wartburgissa Luther päätti aikansa kuluksi kääntää Raamatun saksaksi. Kolmen päivän kuluttua työ oli valmis. Lopun aikaa Luther rellesti paikallisissa kapakoissa merkiten muistiin juomalauluja, joita voisi muuntaa virsiksi. Luther kirjoitteli silloin tällöin myös rasistisia pamfletteja, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Lutherin raamatunkäännöstä on pidetty vallankumouksellisena kahdesta syystä. Se antoi tavallisille ihmisille mahdollisuuden tutustua itse Raamatun sanomaan, mutta ennen kaikkea se rohkaisi saksalaisia käyttämään omaa kieltään, millä oli kuten tunnettua katastrofaaliset seuraukset. Saksalaiset alkoivat kirjoittaa saksaksi, ja asiasisältö hukkui ikuisiksi ajoiksi verbimuotojen suohon.

Kuolema

Luther kuoli Eislebenissä 18. helmikuuta 1546 kärttyisänä vanhana miehenä. Todennäköisesti häneltä paloi pinna, tai sitten hän vain söi liikaa bockwurstia. Myös maksakirroosin mahdollisuutta on pohdittu myöhemmin.

Lutherin vaikutus

Luther vahvisti suuresti länsimaista rasistis-sovinistista perinnettä. Hän esitti juutalaisista mielipiteitä, jotka ovat vain hieman jyrkempiä kuin Adolf Hitlerin. Pahat kielet tosin väittävät, että juutalaisilla oli (jälleen) itse omalla käytöksellään osuutta asiaan. Naisen paikka oli Lutherin mielestä kotona, jossa tämä voisi laittaa ruokaa läskille tohtorille, joka on taas viettänyt koko päivän välttäen täpärästi inkvisition roviot. Luther on vaikuttanut suuresti luterilaisuuden, katolilaisuuden hengettömän version syntyyn. Ja Lutherin takia kaikki Saksan Kielen Opiskelijat Substantiivien isojen Alkukirjainten sekä Verbien Lauseen Loppuun sijoittamisen kanssa Vuosisatoja tuskailla ovat saaneet. Tiettävästi juuri Lutherin ansiota on, että saksan kielestä löytyvät kaikkein mehevimmät kirosanat ja loukkaukset.

Lutherin yksityiselämä

Toisin kuin hänen uskontonsa voisi olettaa, Luther oli ihmisenä ihan siedettävä. Hän oli leppoisa seuramies, hänellä ja hänen vaimollaan Katarina von Boralla oli seitsemän lasta, ja häneltä on peräisin lausahdus Wer nicht liebt Wein, Weib und Gesang, hat kein Lust in sein Leben lang eli sillä ihmisellä, joka ei rakasta viiniä, laulua ja naisia, on pitkä mutta tylsä elämä. Luther piti hyvästä ruoasta, hyvästä viinistä ja hyvästä oluesta, ja soitti luuttua sekä lauloi mielellään. Kaikenkaikkiaan hän oli juuri sellainen ihminen, jota kuvaa ankean humoristisessa kappaleessaan Osapäivänatsi Juice Leskinen – tuo masentavan myöhäisluterilaisen mukavuuskulttuurin hapan hedelmä.

Lutherin katkerimmaksi vastustajaksi osoittautui lopulta hänen fanaattisin liittolaisensa Jean Calvin, joka syytti Lutheria nynnyilystä ja kompromisseista sekä uskonpuhdistuksen myymisestä paavinkirkolle - ja ylipäänsä siitä, että hän ei hyväksynyt Calvinin käsitystä Jumalasta kusipäisenä, pikkusieluisena, noin kolmivuotiaan emotionaalisella tasolla olevana diktaattorina. Luther kosti Calvinille, joka oli lakimies, hyvin takakireästi: suurin osa tällä hetkellä kiertävistä lakimiesvitseistä on alunperin Lutherilta peräisin.

Katso myös

Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Martti_Luther&oldid=567131"