Michelangelo

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henkilöt
Ilmiöt

Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni Corleone (6. maaliskuuta 147518. helmikuuta 1564) oli italialainen ninjakilpikonna, tapiseeraaja ja koristetaiteilija. Hänellä on postuumisti diagnosoitu vakava ylisuoriutumissyndrooma. Hän rappasi Sikstuksen kappelin katon, suunnitteli Rooman Pietarinkirkon kupolin ja veisteli aikansa kuluksi kaikkea pientä, kuten Daavidin ja Mooseksen. Michelangelo joutui julkisen pilkanteon kohteeksi, kun hänen Kirkkovaltiolle suunnittelemansa sveitsiläiskaartin univormut paljastivat hänen sukupuolisen suuntautumisensa. Juuri sveitsiläiskaartin univormussa ilmeneekin parhaiten Michelangelon teoksille ominainen terribilità eli kaikinpuolinen kauheus.

Eikö me sovittu, että ihan vain rapataan seinä? Mitäs tämä nyt on?

Elämä ja teokset[muokkaa ]

Michelangelo syntyi koko Italian renessanssin muodikkaimmalla alueella Toscanassa. Kun muilla lapsilla oli hiekkalaatikko, Michelangelon isä hankki pojalleen oman marmorilouhoksen, jonka lohkareista saattoi veistellä kaikkea kivaa. "Tule hyvä allegorinen monumentaaliveistos, älä tule paha allegorinen monumentaaliveistos", tapasi Pikku-Michelangelo hokea marmoria kilkutellessaan. Firenzessä Medicit suhtautuivat myönteisesti moderniin taiteeseen, ja Michelangelo pääsikin jo nuorena maalaamaan ovenkarmeja ja ikkunanpieliä. Keikkatyöt remonttihommissa elättivätkin Michelangeloa pitkään. Jopa katolinen kirkko havaitsee lahjakkuuden, kunhan sille annetaan tarpeeksi aikaa, ja Michelangelo alkoi saada kutsuja Roomaan. Paavi Julius II:n kylpyhuone piti laatoittaa uudelleen, ja samalla reissulla paavi kysäisi Michelangelolta, voisiko tämä tehdä jotakin pientä Sikstuksen kappelin katolle, joka tuntui vuotavan. Michelangelo paikkasi vuodon hillittömällä määrällä alastomia ruhoja, mitä pidettiin sangen omaperäisenä ratkaisuna. Useimmat kardinaalit ja muut kirkon korkea-arvoiset olivat kuitenkin haltioissaan, joskin valittelivat, että freskoissa ei esiintynyt tarpeeksi nuoria poikia. Koska Michelangelo oli suuri remonttimestari, hän tuohtui moisesta kritiikistä ja palasi Firenzeen, missä jätti keskeneräisiksi lukemattomia uusia projekteja.

Michelangelo oli suurikokoinen ja vanttera mies, ja aikana, jolloin ihmisten keskipituus oli lähempänä puoltatoista kuin kahta metriä, Michelangeloa pidettiin lähes jättiläisenä. Hän oli myös lihaksikas ja hyvin treenatun oloinen. Michelangelon väitetään keksineen kehonrakennuksen, ja mikäli hänen veistoksiaan ja maalauksiaan on uskominen, väitteillä saattaa hyvinkin olla todellisuuspohjaa.

Paavi Paavali III pyysi Michelangeloa tasoittamaan ja rappaamaan Sikstuksen kappelin päätyseinän, ellei siitä olisi vaivaa. Michelangelo sanoi, ettei olisi, ja päällysti seinän useammalla alastomalla ruholla kuin oli konsanaan nähty Sorrenton nudistirannalla. Paavi oli hieman yllättynyt, mutta katsoi kuitenkin parhaaksi maksaa epäsosiaaliselle ja väkivaltaiselle rapparille tämän vaatiman palkkion siitä huolimatta, että jälki ei ollutkaan sopimuksen mukaista. Michelangelo tehosti vaatimustaan vääntämällä hevosenkengän suoraksi, mikä lienee tehnyt paaviin riittävän vaikutuksen.

Michelangelo nautti kaikkein eniten veistelystä, ja hänen pajupillejään ja kaarnaveneitään onkin esillä kunniapaikalla lukemattomissa taidemuseoissa, mm. Firenzen Uffizissa. Hän oli rasittava ja eristäytyvä perfektionisti, joka kuoli mieliharmiin 89-vuotiaana tajuttuaan, että oli mennyt veistämään Daavid-veistokseensa anatomisesti epäkorrektin alapään ihopoimun.

Katso myös[muokkaa ]

Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Michelangelo&oldid=608278"