Paljonko on paljon?
"Paljonko on paljon?" on dilemma, jonka pohdiskelijaa askarruttaa paljouden määrä.
Historia[muokkaa ]
Kysymys esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin Yleisradion silloinen toimitusjohtaja Sakari Kiuru halusi selvittää, kuinka paljon katsojia televisiovastaanottimien ääreen voi houkutella. Kokeilumielessä Yle TV2 lähetti parhaaseen katseluaikaan kuvaa Raija Pellistä, joka jo tuolloin oli aika kuuma kissa. Erityisesti Raijan sääriä kuvattiin paljon.
Kysymyksen vaikutukset moderniin filosofiaan[muokkaa ]
Raija minihameineen hävisi eetteristä vuonna 1988, mutta hänen vaikutuksensa moderniin filosofiaan heijastuu edelleen voimakkaana. Itävaltalaisen filosofin, Heinrich K. von Schlummflabber-Quegenbreffin teorian mukaan puhdas onnellisuus vaatii paljon kaikkea, joten onnellisuutta ei voi saavuttaa tietämättä paljon määrää. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihminen ei tiedosta onneaan, vaikka hänellä onkin onneen riittävä määrä kaikkea. Teorian kannattajat ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa filosofian ja matematiikan keinoin. Ongelman ratkaisun kaupallinen soveltaminen tapahtuu yksinkertaisesti myymällä ihmisille tietoa heidän onnellisuustilanteestaan.
Mahdollisia vastauksia ja niissä ilmenneitä puutteita[muokkaa ]
- 1 – Yksi on kokonainen, eli täysi. Yksi ei kuitenkaan riitä muodostamaan jonoa.
- 2 – Kaksi on kaksi kertaa enemmän kuin yksi. Bridgen pelaamiseen se ei kuitenkaan vielä riitä.
- 5 – Viisi, koska 1 on yksi, 2 on pari, 3 on muutama, 4 on monta jolloin 5 on paljon. Silti 5 olutta ei riitä täyttämään edes sixpackia, saati janoisen oluenystävän mielitekoa.
- 10 – Peruskoulun matematiikan kokeessa ei voi saada enempää. Kymmenen on siis huomattava määrä. Jo tusina on kuitenkin enemmän.
- Mutta toisaalta – 1 on yksi, 2 on pari, 3 on pari-kolome, 4 on muutama, 5 on puolenkymmentä, 6 on puolen tusinaa, 7 ja 8 on monta, 9 on vajaa kymmenen, 10 on kymmenkunta, 11 on toistakymmentä tai vajaa tusina, 12 on tusina, 13 on runsas tusina. Tästä eteenpäin luvut ovat jämptejä, lukuunottamatta poikkeuksia joita on paljon yli 99% (joka on melkein kaikki) kaikista maailman luvuista.
- 42 – Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Se on jo jotakin. Toisaalta 42€ ei riitä edes puhelinlaskuun.
- Repullinen – Repullinen matikoita on runsas saalis. Mutta ei se riitä. Lisää pitää onkia kuitenkin.
- Kilo – Kilo höyheniä on melkoinen kasa höyheniä. Toisaalta, kilo lyijyä ei ole kummoinen näky.
- Maksimi – Täydet tehot, enempää ei irtoa. Jos kyseessä on 1.6L Ford Taunus, ei maksimi kuitenkaan ole kovin paljoa.
- Miljoona – Miljoona on aikamoinen määrä. Miljoonasta hiekanjyvästä ei kuitenkaan aavikkoa synny, ei edes hiekkalaatikkoa.
- Miljardi – Miljardi se vasta jotakin onkin. Tosin miljardi kilometriäkään ei ole paljon mitään avaruudessa.
- Kaikki – Kaikki on runsaasti. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin atomiytimen ja elektronien välinen tyhjä tila. Käytännössä siis kaikki on lähes sama kuin tyhjä.
- Ei mitään – Ei mitään on aika vähän. Mutta toisaalta on aika runsaasti sellaista, jossa ei ole mitään (suuri osa avaruudesta, pankkitilisi jne.).
- Tyhjä tila – Alt + 255