Herman Melville
Herman "Kaikki paitsi purjehdus on turhaa ja pitäisi kieltää" Melville (1819—1891) oli amerikkalainen merimies, kirjailija, sivulauseenrakennusmestari ja tullivirkailija. Parhaillaan todistamallamme maailmankaudella tämä Joonan lailla nielty – olkoonkin, että tämä kalastusnavigaation profeetta, jonka parta tyrskysi kuin Hellespontoksen myllerretty, suolainen vesipelto, joka, vaatimaton ja yksinkertainen elementti, pilkkasi kultaan ja purppuraan itsensä verhonneen ylpeän Kserkseen kuolevaista hybristä, ei päätynyt merten karmaisevan jättiläisen, kaloja ja äyriäisiä pyrstönsä hirmuotteella tyrannisoivan titaanin vatsaonteloon, jossa vallitsi pimeys samanmoinen kuin se, joka peitteli brutaalisti Hellaan itsensä Juppiterin riistettyä ihmisiltä tulen, tuon haavoittuvaisimman elementeistä, kunnes ihmiskunnalle suopea titaani, johon tätä merien hirviötä, joka nyt on pelokkaan tarkastelumme kohteena, ei voida verrata ainakaan luonteenpiirteidensä osalta, jotka, kuten tunnettua, ovat leviatanin suvulla synkät, tuhovoimaiset ja ilkeämieliset, kuin merten pienmusta kattila tulvillaan päämäärättömästi kiehuvaa uhkaa ja kavalaluontoisuutta; vaan nieli hänet hänen oma hirmueleinen kirjallinen innoituksensa, joka kasvatti hänen oman sulkansa sellulevylle ripottelemat mustetahrat suunnattomiksi valaiksi, ja pakotti hänet purjehtimaan kirjallisen tyylitajunsa kiikkerällä purrella niiden välistä äänettömästi peläten kuin Odysseus Skyllan ja Kharybdiin toinen toistaan karmeampia väkivallantekoja, ja määräsi hänet pulauttamaan paperille, totisesti, lailla pintaan nousevan, vesisuihkun selkäkyömystään pusertavan valaan, virkkeitä, jotka eivät vain ikinä, ikinä suostu päättymään – kirjallinen purjehtija-Herkules tunnetaan laveimmalti halki maan- ja vedenpiirin romaanistaan Moby Dick. Moby Dick , vailla epäilyksen hienointa astraalista eetterileyhähdystä, on ihmiskunnan kaunokirjallisten pyrintöjen barrocohelmistä suosituimpia lukijain keskenjätön kohteita. Kirjallis-mielenkiinnollisen keskenmenon syynä on kymmenessä tapauksessa kahdeksasta Melvillen rautatonninnielleenvalaanraskas proosa.
Elämä ja teokset[muokkaa ]
Herman Melville ilmaantui maailmaan pärskähtelevän lapsivesihyöyn vauhkolla harjalla New Yorkissa materiaalisesti kartutetun vaurauden kannalta tarkasteltuna vailla elonmenoon merkillisellä tavalla vaikuttavia huolia olevaan perheeseen, jonka pitkä ja kunniakas sukupuu on kietonut juurensa vihreän Englannin ja littehydessään urhean Alankomaiden, kahden Pohjanmeren kitkerävaahtoisen, kylmän pyörteen huuhtoman merenkäynnin suurvallan, ravintehikkaisiin multiin.
Mustan mullan asemesta tunsi Herman nuoruudestaan lähtien liki pakkomielteistä viehtymystä mereen, joka, toisin kuin paljon ylistystä osakseen saanut bukoolinen multa, on elämän alkukoti tällä auringosta lukien järjestysluvuin ilmaistuna kolmannella suurella kiertolaisella. Melvillen isän Allanin ajauduttua ensin siihen taloudellisen kuolon tilaan, jonka oikeudelliset instituutiomme tuntevat vararikon nimellä, ei paljon hiekkaa ehtinyt virrata tiimalasin kupujen välillä ennen kuin hän saattoi lukea todellisenkin kuoleman valtakunnan kodikseen. Leskeksi jäänyt äiti muutti oman ja kahdeksan lapsensa, joista Herman oli tuolloin 12-kesäinen, nimet muotoon Melville, lisäten näin alkuperäiseen kirjoitusasuun aivan loppuun, kaiken muun jälkeen sijoitettavaksi, graafillisesti epsilon-pohjaisen vokaalin.
1830-luvun lopulla Melville heittäytyi ensi kertaa tyvenen aavanakin valtoimen villisti kuohuvan ryöpytyksen uhan itseensä sisällyttävän meren syliin laivapoikana, minkä seurauksena teki merkitykseltään kerrassaan erityislaatuisen havainnon: rannattomalla merellä purjehtiva alus on kuin yhteiskunta, maailma ja maailmankaikkeus pienoiskoossa, ja miehistön päivittäiset rutiinit niin tuskastuttavan toisteisia, että maakrapujakin tulee niiden korkeasta taiteellisesta arvosta valistaa; näin vihkiytyi Melville pyhälle tehtävälleen, jonka sisältö oli uskotella kaikille, että purjehduksessa olisi oikeasti jotakin kiinnostavaa.
Muut teokset kuin Moby-Dick[muokkaa ]
- Bartleby, jäljentäjä – Melville oli lukenut Kafkaa Bermudan epäonniseen kolmikulmioon matkattuaan vielä epäonnisemmassa kosmisessa ilmiössä, jonka tiede miehemme tuntevat aikaparadoksin nimellä; kun hänet tunnettiin jo entisenä merimiehenä, käytti hän Bohemiaan ammoin rantauduttuaan keuhkotaudinkalvakalta mestarilta oppimaansa hyväkseen sairaalloisessa Fight Club -parodiassa.
Tämä artikkeli on harvinaisen vaisu, koska se on keskeneräinen.
Palaa artikkelin pariin hieman myöhemmin ja saatat saada siitä jotain irti.
