Ayn Rand

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Waffen-ss poster eintritt.jpg Jopa pahuudellakin on omat standardinsa!
Tämä artikkeli käsittelee henkilöä tai asiaa, jota pidetään poikkeuksellisen pahana jopa omassa viitekehyksessään!
Stop hand.png Ayn Rand on julistettu idiootiksi Yhdistyneiden kansakuntien
"Ole oma itsesi, ja se riittää" -julistuksen liian kirjaimellisen noudattamisen vuoksi.
Ayn Rand
Ayn Rand1.jpg
Rand kokeilee lesbo-lookia glamour shotissa[1]
Koko nimi: Alisa Zinovjevna Rosenbaum
Syntymäaika: 2. helmikuuta 1905
Syntymäpaikka: Pietari, Venäjän keisarikunta
Uskontokunta: objektivismi
Kuolintapa: Loisimisesta aiheutunut sydäri New Yorkissa
Hiusten väri: musta
Saavutukset: Kirjoitti kaikkien aikojen huonoimman englanninkielisen romaanin
Miksi mainitaan
Hikipediassa: Ei mokoma paska muuallekaan kuulu
Pilkkanimet: Ain' ranttaamassa

"At first, I was happy to be learning how to read. It seemed exciting and magical. But then I read this: Atlas Shrugged, by Ayn Rand. I read every last word of this garbage, and because of this piece of shit, I'm never reading again!"

~konstaapeli Barbrady

Ayn Rand (Alisa Zinovjevna Rosenbaum, 2. helmikuuta 1905, Pietari – 6. maaliskuuta 1977, New York City) oli venäläis - amerikkalainen kioskikirjailija, joka julistautui filosofiksi. Hän sepitti omin sanoin kaksitoistavuotiaan älylliselle tasolle muotoillun muistinvaraisen koosteen aristoteelisen metafysiikan väärinkäsityksistä, nimesi sen objektivismiksi ja yritti kaupitella sitä omana patenttinaan heikolla menestyksellä. Randin kestävimmäksi saavutukseksi on jäänyt historian huonoimman englanninkielisen romaanin kirjoittaminen: legendaarisen lukukelvoton, kaikilla kirjallisuuden osa-alueilla monumentaalisesti romahtava Atlas Shrugged [2] julkaistiin vuonna 1957, eikä kukaan ole vieläkään kyennyt kirjoittamaan englanniksi mitään huonompaa.[3] [4]

Rand kokosi ympärilleen objektivistisen kultin, joka on kuin skientologian sekulaari versio. Randin objektivismi on kokonaisvaltainen elämänfilosofia, jossa kaikki Ayn Randin näkemykset järjestä ja havainnosta siihen, mikä on hyvää kuvataidetta, liitetään naiiviin realismiin, ehdottomaan tupakointipakkoon ja julistetaan koherentiksi sekä täydelliseksi opiksi, josta poikkeavat ovat kommunistisia totalitaristeja ja/tai kieroja loiseläjiä. Rand julistautuu äärimmäiseksi rationalistiksi: hänestä kaikki tieto on peräisin järjestä. Samalla hän tosin esittelee empiriaan pohjautuvan epistemologian höystettynä naiiviksi realismiksi kutsutulla dogmalla, jonka mukaan ihminen havaitsee aisteillaan todellisuuden suoraan, välittömästi ja 1:1-suhteessa.

Rand rakastaa ihmisyyttä ja vihaa kaikkia ihmisiä: hän julistaa epämoraalisiksi ja suorastaan pahoiksi teot, joissa yksilö auttaa toista yksilöä. Altruismi on pahoista viheliäisin, ja sekä Adolf Hitlerin että Josif Stalinin elämäntyöt nähnyt Rand tunnetusti julisti historian pahimmaksi yksittäiseksi ihmiseksi Immanuel Kantin, preussilaisen echt-filosofin, jonka hirvittävin synti oli muotoilla kategorinen imperatiivi, todellinen moraalinen tuomiopäivän ase. Randin mukaan kaikki tulee tehdä ja maksaa itse, ja kaikki muiden apuun turvautuvat ovat itsekkäitä riistäjiä, joiden pitäisi antaa nääntyä tai kiskoa itsensä kuiville. Rand ihaili palavasti W. E. Hickmania, joka suoritti vuonna 1927 erään 12-vuotiaan tytön sieppauksen ja paloittelusurman. Randin mielestä Hickmanin kyvyttömyys tuntea mitään muita ihmisiä kohtaan teki tästä sankarin.[5] [6] Objektivismi onkin libertaarisen filosofian psykopaattinen, jopa murhanhimoisen psykopaattinen, suuntaus.[7]

Randin filosofiaa on yritetty selittää monin eri tavoin. Yhden selitysmallin mukaan hän pettyi Venäjän vallankumoukseen ja kommunismiin ja käänsi sen ideologian päälaelleen eli piti kaikkea, mitä kommunistit pitivät hyvänä, pahana ja sama kääntäen. Objektivismi olisi siis eräänlainen sosialismin looginen negaatio. Tämä edellyttäisi, että Rand olisi omaksunut täydellisesti neuvostokommunistisen propagandan mukaisen irvikuvan länsimaisesta kapitalismista ja pitänyt tätä sekä totena että hyvänä – mikä vaikuttaakin uskottavalta, sillä ainakaan Atlas Shruggedin perusteella Rand ei käsittänyt hölkäsen pöläystä yhtiömuotoisesta markkinataloudesta. Toisen selitysmallin mukaan Rand oli patologinen hybristofiili, ja koki sanomatonta vetovoimaa rikollisia ja antisosiaalisia yksilöitä kohtaan – mitä brutaalimpi rikollinen, sitä parempi. Tämäkin vaikuttaa uskottavalta Hickman-fanituksen valossa. Kolmannen selitysmallin mukaan Rand oli yksinkertaisesti kusipää.

Rand itse – tuomittuaan jyrkästi kaikenlaisen kollektiivisen vastuuajattelun, julkistaloudelliset ohjelmat, sosiaaliturvan ja ylipäänsä kaiken valtiollisen toiminnan, jota esiintyy rupuisimpien kehitysmaiden ulkopuolella ja sen sijaan, että olisi ottanut itseään niskasta kiinni ja olisi elänyt kuten opettanut ja ryhtynyt vaikka ovelta-ovelle -myyjäksi, yksityisyrittäjäksi, teollisuusmagnaatiksi, pörssipohataksi tai pankkiporhoksi – hankkiutui Yhdysvaltain veronmaksajien kustantaman julkisen terveydenhuollon piiriin tupakoituaan itselleen keuhkosyövän,[8] kuului kirjailijoiden ja käsikirjoittajien ammattiliittoon, ja hassattuaan rahojaan kylliksi huumeisiin [9] ja sairauksiensa itse aiheuttamiseen, eläköityi nyhtämään sosiaaliavustuksia valtion hanasta, vaikka hän olisi ilmiselvästi omien oppiensa mukaan ansainnut vain kuolla. Randista voidaan todeta, että hän oli tekopyhyyden kaikkein vastenmielisin ruumiillistuma sitten Josif Stalinin.[10]

Sanotaan, että on kaksi kirjailijaa, joiden teosten lukeminen voi vaikuttaa perustavalla tavalla älyllisesti suuntautuvan nörtti teinin elämään ja maailmankatsomukseen. Toinen on J.R.R. Tolkien ja toinen Ayn Rand. Toisen kirjat ovat lapsellista fantasiaa täynnä latteita henkilöhahmoja, kliseemäisiä juonenkäänteitä, epäuskottavia tapahtumia ja mustavalkoisia sankareita ja niiden ottaminen vakavasti voi johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, tunnevammaiseen aikuisuuteen ja vinksahtaneeseen maailmankatsomukseen. Toisen kirjoissa on haltioita, hobitteja ja örkkejä.

Rand oli sikäli harvinainen ihminen, että hän on onnistunut antamaan niin venäläisille, juutalaisille kuin ateisteillekin huonon nimen.

Vaikutus

Aino Rantu. Ei lähde hinkkaamallakaan.

Jenkeissä tietysti, teekutsut, jotka pitkälti hihhuleinakin ovat liian tyhmiä tai vauhkovaihteella huomatakseen Randin lukioateismia, ja muut. Suomessa Björn Wahlroos kehunut. Tällaisia harmittomia kirppuja.

Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli tai osio on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Randin vaikutus taiteissa

Objektivistinen estetiikka on ihan paska. Randin megalomaaniset ja tinkimättömän idealistiset romaanit ja se, että hän nosti taiteen suurten inhimillisten saavutusten kuten tienaamisen, insinöörintyön ja pikkutyttöjen paloittelun rinnalle, on vedonnut silloin tällöin joihinkin taiteilijanplanttuihin.

Kanadalaisyhtye Rushin rumpalina ja lyyrikkona tunnettu Neil Peart on vuosikymmenten varrella tehnyt useita humaanista näkökulmasta kantaaottavia sanoituksia, eikä ole osoittanut sosiopatian merkkejä. Varhain urallaan vuonna 1975 hän sanoitti biisin nimeltä "Anthem" Randin romaanin mukaan. Seuraavana vuonna Rush julkaisi 20-minuuttisen proge-eepoksen "2112", jonka tarinan Peart omisti Ayn Randin neroudelle. Kappale kertoo linnunradanlaajuisesta, vuonna 2062 syntyneestä kommunistis-totalitaarisesta dystopiasta, jossa elävä vähä-älyinen emoilija löytää luolasta muinaisen kitaran, juoksee oikopäätä näyttämään sitä planeettansa hallitsijoille, jotka tuhoavat sen, reflektoi tilanteen eri puolia ja katsoo parhaaksi tappaa itsensä, minkä jälkeen aivan suorilta jotkut entisiä hyvemmät tyypit kaappaavat tähtifederaation johdon. Kyky innoittua Randin teoksista pyrinnöiltään niille onnellisen vastakkaisilla tavoilla hölmöihin vapaustaisteluhippisatuihin kertoo aivan tarpeeksi Peartin typeryydestä.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Rand oli seksuaalisesti liian kieroutunut ollakseen lesbo.
  2. ↑ julkaistu myös nimellä John Galt, or how I learned to stop worrying and shat out 400 pages of wharrgarbl
  3. ↑ [1]
  4. ↑ Tämän artikkelin kirjoittaja on lukenut ko. romaanin – joka ainoan luvun, jokaisen virkkeen, jokaisen sanan – ja tästä aiheutuneen suunnattoman henkisen kärsimyksen johdosta ei häntä voida pitää täysin puolueettomana, vaan hänelle on postuloitavissa kostonhimoisia vaikuttimia.
  5. ↑ "Rand wanted the protagonist of her novel to be 'A Hickman with a purpose'"
  6. ↑ http://exiledonline.com/paul-ryans-guru-ayn-rand-worshipped-a-serial-killer-who-kidnapped-and-dismembered-little-girls/
  7. ↑ Jos Randiin lisättäisiin pari veristä pentagrammia ja vuohensarvet, syntyisi ihan uskottava hevibändisatanismin versio.
  8. ↑ Neuvottuaan aina seuraajiansa aloittamaan polttamisen, koska se edustaa "ihmisen voittoa tulesta" ja koska tutkimukset tupakoinnin yhteydestä keuhkosyöpään ovat kommaripropagandaa. Ihan tosi.[2]
  9. ↑ Rand oli riippuvainen amfetamiinijohdannaisista hieman samaan tapaan kuin Hitler ja Elvis, ja kuinka ollakaan, hän on tismalleen näiden kahden henkilön välille piirrettävän janan puolivälissä.
  10. ↑ Asiaa tai Randin vittupäisyyttä ei parantanut se, että Ayn ranttasi kirjansa amfetamiini päissään. Mikä on ironista, koska amfetamiini ei tehnyt hänestä kaikkivoipaista älykköä ja johti hänen muutokseensa edes johonkin kykenevästä ihmisestä toimeentulotuella eläväksi luuseriksi.


Stop hand.png Tämä sivu on täyttä faktaa!
Tämän sivun aihe on niin käsittämättömän tyhmä, että siitä ei tarvitse repiä huumoria.
Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Ayn_Rand&oldid=612892"