Vesanto

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesanto on käytännössä metsää. Samoilijan ja salametsästäjän on syytä visusti varoa pontikkapannujen lisäksi lihansyöjäkasveja ja karanneita siittiöitä.

Vesanto lukeutuu sisäsiittoisimman Savon ydinalueeksi, jossa asfaltoidut maantiet jäätyvät ensimmäisinä koko maakunnan alueella. Tervon tapaan Vesannolle aurinko ei paista, ja pellot ovat niukkaravinteisia ja sadot köyhiä. Karjanhoito on runsasta ja monet lehmät lypsävät suoraan piimää. Kuopio ei ole mahdottoman kaukana Vesannolta nähtynä, mutta Vesanto on Kuopiosta katsottuna liian kaukana. Vesannolle järjestetään toisinaan kehitysaluekiertoajeluja, jonka lisäksi pitäjä on lähettänyt aika-ajoin Helsinkiin erityisiä riitalähetystöjä pilaamaan pitäjän ennestään pilattua mainetta. Vesannolla on paljon vesilintuja ja lokkeja, minkä lisäksi humalaiset tykkäävät soitella puhelimella viikonloppuisin Radio Savon ja Oikean Aseman puhelintoivekonsertteihin toivoakseen aitosavolaisia itsekidutusvirsiä Petri Pettersonin esittäminä. Vesannon ilmanala on useimmiten harmaan samea ja tihkusateinen. Märehtivää lehmäkarjaa ja miespuolisia karjakoita on useimmiten mahdotonta erottaa toisistaan. Vesanto tuottaa runsain määrin keinosiementäjiä ja siementäjiä MTK:n tarpeisiin.

Vesantolaisia erityispiirteitä[muokkaa ]

Vesannolla johtuen suuresta karjamäärästä haisee aina paska. Paskanhajuun ollaan totuttu siinä määrin vankasti että siitä ollaan suorastaan riippuvaisia. Tämä on ohjannut harrastustoimintaa perin luontaisella tavalla. Vesantolaiset ovat tavattoman kovia piereskelijöitä; erityisesti ruoka -ja kahvipöydässä piereskely on suosittua ja pieruhuumoria sovelletaan eri tilanteissa viljalti. Vesantolaiset tykävät pukeutua kankeisiin sarkavaatteisiin ja ajella moottorikelkoilla ristiin rastiin. Karanneita lampaita etsitään kesäisin metsäautoteiden varsilta polkupyörien avulla. Samalla kyörätään kotiin pitäjän keskustaajaman ravintolantapaisen pöytiin miltei sammuneet savolaiset äijänkäppänät. Vesanto on omavarainen saalistetun riistan suhteen ja hirvi -ja karhukannat pysyvät pitäjässä hyvin kurissa. Metsästysalueiden rajat rajoittuvat Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Liikenneyhteydet[muokkaa ]

Vesannolta johtaa pois kaksi maantietä; ensimmäinen Kuopioon ja toinen Konnevedelle. Vesannon kunnan alueella teillä liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla, eikä autosta ole lupa poistua ennenkuin Vesannon kirkonkylässä. Vaarana on muutoin joutuminen hirvenmetsästäjien, susien ja rosvojen ryöväämäksi ja heitteillejättämäksi. Maaltapakoa Vesannolta on tapahtunut erityisesti Keiteleen suuntaan uimalla ja talvisin hiihtämällä. Ankarimpina ja lumisimpina talvina Vesantoa huolletaan ilmasta käsin pelastushelikopteri Ilmarilla. Posti jaetaan ainoastaan tiistaisin ja ilmaisjakelut ovat kiellettyjä. Tämä koskee erityisesti mahdollisesti pitäjässä asuvia ja oleskelevia nk. huonoja naisia. Helvettiin lähtijöillä on erityinen ilmoitusvelvollisuus kylänvoudille, jonka tehtävä on raportoida näin syntyvistä muuttotappioista pitäjänvanhimmalle.

Lisääntymispolitiikka[muokkaa ]

Syntyvyyttä Vesannolla säädellään erityisillä siittiövahdeilla ja ulkonaliikkumiskielloilla. Siittiövahdit tarkkailevat kylänraitilla liikkumista ja miespuolisilla asukkailla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli siittiö syystä tai toisesta pääsee irti!. Tällöin asettuu voimaan välitön ulkonaliikkumiskielto, joka on voimassa vähintään vuorokauden eteenpäin siitä hetkestä; yleensä kunnes irtipäässyt siittiö on saatu kiinni ja eliminoitu.

Vesantolainen lisääntyminen tapahtuu siten, että esimerkiksi Korhosten perhe etsii samaa sukunimeä kantavan perheen, joka on tarpeeksi kaukaista sukua siihen, että perheiden yhteyttä ei tunneta; ainakaan ilman kirjojen lukemista sisältävää sukututkimystyötä; sitten sisarussarjat naitetaan ilman vastarintaa toisilleen.[1] Jos jostain syystä asiat ovatkin menneet niin, että sukujuhliin saapuu legitiimiksi vieraaksi jonkin toisen mahtisuvun, tässä tapauksessa vaikkapa Tiitisten edustajia, vittuilevat Korhoset ja Tiitiset kahvin ja kakun ääressä.

Viitteet[muokkaa ]

  1. Pariperheiden sukunimi voi olla myös paljon Korhosia harvinaisempi.
Pohjois-Savon paikkakuntia
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä
Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Vesanto&oldid=584785"