Tervo
Tervo on kunta Pohjois-Savossa. Tervo kuuluu Kiuruveden ja Pielaveden vaikutusvaltaan ja maantieteellisesti sekä ihmisten käytöstapojen suhteen eroa näiden pitäjien asukkaiden välillä on mahdotonta tehdä. Mikäli mahdollista, Tervon sijainti on näiden kahden paikkakunnan sijaintiin nähden - jos mahdollista - vieläkin lohduttomampi ja syrjäisempi.
Korkeita korpikuusia[muokkaa ]
Tervon hallitsevana piirteenä ovat sakeat ja tuuheat havumetsät aluskasvillisuuden kustannuksella. Korkeiden korpikuusien katveessa Tervon todellinen elinkeino on saanut toimia suhteellisen rauhassa viranomaisten valvovilta silmiltä. Toisaalta Tervon kanta-asujien vähäisyys ja sijainti ovat luoneet mahdollisuuden paikallisen kulttuurin eriytymiseen niiltä osin kuin mahdollista - täysin omintakeiseksi ja muista poikkeavaksi. Tervossa ilman suhteellinen kosteuspitoisuus on aina korkeampi kuin muualla Suomessa ja sumua esiintyy lähes päivittäin. Kuu paistaa joka yö ja auringonvalo on korvattu usein Kainuusta rahdatuilla jätkänkynttilöillä. Korkeat metsät varjostavat Tervon suoralta auringonvalolta ja asukkaat pakenevat sisätiloihin aina kun satunnainen vieras poikkaa pitäjän pääraitille. Myös Tervossa vieras merkitsee vihollista ja aiheuttaa syviä ennakkoluuloja kanta-asukkaiden keskuudessa ja heidän välilleen.
Mitä tehdään?[muokkaa ]
Tervossa tuotetaan Kiuruveden tapaan maito-nimistä alkuainetta. Maitoplantaasit ovat kuitenkin huomattavasti taidokkaammin piilotetut kuin muualla Pohjois-Savossa ja lehmät pidetään kesäisinkin navetoissa. Tosi isännät erottuvat mäkitupalaisista suurista saappaista; kengännumerojärjestelmä ei välttämättä vastaa täysin muun Suomen käytäntöä, mutta päästäkseen isännäksi Tervossa on käveltävä vähintään 46-numeron saappailla. Muunlaisten jalkineiden käyttäminen Tervossa onkin kiellettyä. Tervossa työttömyyskorvaukset ovat merkittävä tulonlähde, minkä lisäksi pönkitetään nk. harmaan talouden ylläpitoa. Verohallinto on ujuttanut pitäjään erityisiä vasalleja ja urkkijoita, jotka huonolla menestyksellä ovat kokeneet soluttautua umpimielisten tervolaisten joukkoon. Tervon ystävyyspitäjänä toimii Pohjois-Pohjanmaalla Haapavesi ja kulttuurivaihto näiden kahden pitäjän välillä onkin vilkasta ja omintakeista.
Vapaa-ajan rientoja[muokkaa ]
Koska tervolaisilla on paljon vapaa-aikaa, noudattavat he usein perikansallisia rentoutumismuotoja omalla tyylillään. Viinanjuonti on monelle tervolaiselle suosittu tapa kuluttaa sekä arki -että pyhäpäiviä, minkä lisäksi koko joukko pitäjän peräkamaripoikia tykkää ajella taksiautoilla velaksi. Erimielisyyksiä Tervossa ratkotaan usein mieluusti sekä puukkojen, kirveiden että vesureiden kera. Liikkuva Poliisi toimii ylivalvojana huolehtien siitä, että sääntöjä noudatetaan ja syylliset toimitetaan säilöön. Tervolaiset suorittavat tervehdyskäyntejä viikonloppuisin lähikuntiin aiheuttaen näissä odotettuja järjestyshäiriöitä. Tämä merkitsee tällöin rauhallisempia hetkiä sillä hetkellä autioksi jääneessä Tervossa.
Kuuluisia tervolaisia[muokkaa ]
Pohjois-Savon paikkakuntia |
---|
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |