Rautavaara
Rautavaara (kansan suussa Raatavuara) | |
---|---|
metsässä
vaakuna
sijainti
| |
www.rautavaara.fi | |
Lääni | Itä-Suomi |
Maakunta | Savo |
Seutukunta | Koillis-Savon seutukunta |
Kihlakunta | Rautavaaran kihlakunta |
Perustamisvuosi | 1800 jotakin |
Kuntaliitokset | Niitä ei täällä tehdä |
Pinta-ala - maa - sisävesi |
paljon metsää km2 82% km2 18% km2 |
Väkiluku - väestötiheys |
1386 (6.9.2005) 0,00000000001 as/km2 (9.6.2004) |
Työttömyysaste | 90 % |
Kunnallisvero | 39 % |
Kunnanjohtaja | Unto Murto |
Kunnanvaltuusto Kommunisti |
kyllä paikkaa kyllä |
"No olihan siellä Siwa.Ja S-marketti."
~Rautavaaralainen
Rautavaara (ruots. Järnfara) on Pohjois-Savossa sijaitseva kunta.
Sijainti
Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisessa osassa.
Asukasluku
Nykyisin Rautavaaralla asuu vähän ihmisiä. Nuoria ja lapsia asukasväestöstä on 5 prosenttia, työikäisiä aikuisia 21 prosenttia sekä eläkeläisiä ja vanhuksia loput 74 prosenttia. Rautavaaralaisten yleisin kuolinsyy on itsemurha heti kaverin puukotuksen jälkeen.
1999 Rautavaaralla syntyneiden lapsien määrä oli runsaat 24. Kuolleita oli noin 300. Suurin osa rautavaaralaisista on miehiä koska väestörakenne on vinoutunut. Rautavaaralaisten miesten on usein vaikea löytää itselleen tyttöystävää jos ei tyydy karvaiseen eskimonaiseen tai lapista karanneeseen poroon. Yleisin elämänkumppani rautavaaralaisessa kodissa on pölynimuri, jonka kanssa perheen pää jakaa niin ilot kuin surutkin.
Maasto
Rautavaaran pinta-alasta noin 76 prosenttia on metsää, 18 prosenttia järviä ja muita pieniä vesialueita, 4 prosenttia suota ja niittyjä sekä 2 prosenttia rakennuksia, teitä ja asuinalueita.
Merkittävyys
Rautavaara on ollut 1800-luvulla merkittävä kunta suuren malmin tuotantonsa takia. Tällöin Rautavaaralla oli paljon teollisuustoimintaa ja myös asukkaita oli enemmän.
1900-luvulla malmin tarve muualla Savossa väheni kuihduttaen teollisuuden Rautavaaralla. Asukasluku väheni roimasti, sillä nuoret rautavaaralaiset muuttivat pois ja vanhat yksinkertiasesti kuolivat.
Nähtävyydet
Rautavaaralla on useita hienoja nähtävyyksiä Lähde?. Rautavaaran suurin ja onnistunein markkinointi on https://paskovaara.wordpress.com se kertoo paikallisten aborginaalien rahan käytöstä
Siwa
Rautavaaralla Siwa oli "yllättävän lähellä", sillä kirkonkylälle ei ollut matkaa kuin vain (kylästä riippuen) 10-20 kilometriä.
Eerontori
Rautavaaralla oli myös toinen kauppa, nimittäin S-market Eerontori. Tuoreus, laatu ja hinta yhdistyivät mainoslauseen mukaisesti myös Rautavaaran S-marketissa, sillä maitoa sai 1,5:llä eurolla varsin tuoreena: viimeinen käyttöpäivä olisi voinut vasta olla seuraavana (tai sitä seuraavana) päivänä! Joskus myös kattokin saatoi romahtaa mutta Rautavaaran nopeat kunnan miehet sen korjasivat! Kunnanjohtaja otti myös ottaa suuren kunnian korjauksen nopeudesta. Vaikka entinen kunnanjohtaja oli ylpeä Eerontorista kaupan toiminta loppui vuonna 2019. Syitä ei ikinä ilmoitettu.
Sale
Rautavaaran uusin rakennus. Salessa voi tavata monia Rautavaaran julkkiksia aamuisin nautimassa ilmaisesta kahvista.
Hautausmaa
Hautoja Rautavaaralla sitten riittääkin. Muista varoa itikoita.
Metsäkartano
Metsäkartanolla, jolla todennäköisemmin käyt Rautavaaran matkallasi, markkinoidaan Rautavaaraa muualle Suomeen.
Luonnonkelkkarata
Rautavaaran kunta käytti 1990-luvulla useita miljoonia markkoja saadakseen tehtyä erään mäen kupeeseen luonnonkelkkailuradan. Radalla pidettiin vuonna 1998 luonnonkelkkailun MM-kisat. Kyseessä olivatkin urheilulajin ensimmäiset ja myös viimeiset MM-kilpailut: kelkkailijoita ja katsojia oli nimittäin yhtä paljon.
Rautavaaran harrastelijateatteri
Rautavaaran harrastelijateatteri on toiminut jo useamman vuoden ajan saaden joka kerta paikallislehti Pitäjäläiseltä hyvät arviot. Teatteri onkin kerännyt enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.
Lehtolampi ja Hautajärvi
Kyläläiset voivat käydä uimassa ja kalastamassa Rautavaaran kahdella "biitsillä" ympäri vuoden, paitsi talvisin, ellei pilkkimistä lasketa. Keväisin molemmat järvet ovat täynnä kiihottuneita rupikonnia, joten uimisesta voi jäädä aika ällöttävät muistot. Kesäisin etenkin Lehtolampi on täynnä nuijapäitä, jotka ovat valmiina imemään jaloistasi itselleen ravintoa sekä kiihottuneita peruskoululaisia, joten uimisesta voi jäädä aika ällöttävät muistot. Syksyisin vesi on hyytävän kylmää, joten silloinkaan pulikointi ei jää mukavien muistojen joukkoon.
Pitäjäläinen
Pitäjäläinen (kansan suussa Pitäjäläene) on Rautavaaralla ja sen naapuri"kaupunki" Nilsiässä ilmestyvä paikallislehti. Kesäkuussa 2008 lehdestä julkaistiin extra-paksu julkaisu, joka käsitti runsaan kahdeksan sivun verran kylän asioita ja uutisia.
Triviaa
- Rautavaaran alkuperäinen nimi oli Paskovaara, mutta nimi muutettiin kaiketikin kunnan imagon takia Rautavaaraksi.
- Rautavaara on hallinnut Suomen korpeentuneimman kunnan titteliä 1950-luvulta lähtien, kun listausta alettiin tekemään.
Kunnanjohtajat
Rautavaaraa johtaa kunnanvaltuuston lisäksi kunnanjohtaja, joka on valittu vuodesta 1991 saakka.
- Joni Jorpakko, 1991-1994
- Mauri Maajussi, 1994-1998
- Erkki Erämies, 1998-2003
- Matti Maantallaaja, 2003-2004
- Taneli Torppanen, 2004-2007
- Joonatan Junttinen, 2007-2010
- Uuni Murtautuja, 2010-2018
- Heinä Ranskalainen 2019-
Pohjois-Savon paikkakuntia |
---|
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |