Karl Marx
Karl Marx (1818–1883) oli yksi Marx-veljeksistä ja eräs huomattavimpia 1800-luvun eurooppalaisia parrankasvattajia sekä fantasiakirjailijoita. Karl Marx on kommunismikultin ylijumala ja häntä palvotaan Leninin ja Stalinin rinnalla.
Marx näperteli Friedrich Engelsin kanssa fantasiakirjaprojektia proletariaatin ja omistavan luokan ristiriitaisuudesta ja hänen pääteoksenaan pidetään novellikokoelmaa Pääomaa (Das Kapital), jonka kaikki tietävät, mutta jota kukaan ei ole jaksanut lukea pitkästyttävän ja toistavan juonensa takia. Karl Marx on kommunistien joukossa erikoinen siksi, että hän oli oikeasti älykäs. Karl Marxin ruumis on säilötty Vasemmistonuoret ry:n päämajaan, jossa sitä palvotaan ihmisuhrein. Nuori pioneerityttö lukitaan yöksi samaan huoneeseen Marxin muumion kanssa. Kukaan ei tiedä mitä yön aikana oikeasti tapahtuu, mutta kapitalistien levittämiä huhuja liikkuu kaikkialla. Marxin partakarvat olivat entisissä sosialistimaissa arvostettuja pyhäinjäännöksiä. Karl Marx raapusteli myös työväelle Raamatun nimeltään Kommunistinen manifesti. Tätä kirjaa kommarit nykyäänkin lukevat ja syvästi kunnioittavat.
Vuonna 1864 Marxin äiti Henriette kuoli. Samana vuonna hän sai myös perintönä aivokalvontulehduksen Wilhelm "Lupus" Wolffin kuoltua.
Kirjallisuus[muokkaa ]
Karl Marx on maailman tunnetuin fantasiakirjailija. Marx perusti mielikuvitusmaailmansa partansa luomaan intellektuellis-boheemiin vaikutelmaan ja kaapi ulkokuoreksi hegeliläistä dialektiikkaa kosmeettisista syistä. Marxin ja Hegelin mielikuvitusmaailmassa maailma kehittyy teesin ja antiteesin taistellessa, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Marxilaisen materialismin mukaan aine on henkeen nähden ensisijainen, sillä Marx itse oli ylipainoinen. Marxin tarinat ovat pitemmän päälle tylsää ja itseään toistavaa, ja paljon hauskempaa läpi 1900-luvun olikin ryhtyä vallankumoukselliseen riehuntaan Marxin nimissä vailla aavistustakaan hänen tuotannostaan. Ominaista jokaiselle Marxin fantasianovellille on tuttu kaava: Alussa joukko orjia kaappaa koko yhteiskunnan ja jakaa kaiken mahdollisen keskenään ja luo oikeudenmukaisen järjestelmän, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut kuitenkin aina enemmän tai vähemmän tasa-arvoisempia kuin toiset. Talouspolitiikkaa ei ole, vaan valtio, siis pari tasa-arvoisinta orjaa määrittelee hinnat ja palkat muille orjille, mistä seuraa taloudellisia vaikeuksia, hurjia taisteluita ja lopulta ikävä loppukohtaus, jossa järjestelmä luovutetaan takaisin kulakeille, jotka alkavat rakentamaan uutta toimivampaa yhteiskuntaa, mistä Marx ei kuitenkaan halua yhdessäkään novellissaan kertoa.
Marxin myöhemmät vaiheet[muokkaa ]
Marx joutui muuttamaan Englantiin pakoon vihaisia ex-fanejaan, jotka olivat pettyneitä hänen uusimpaan kirjaansa Pääoma, osa 1, koska se oli ihan saatanan tylsä ja vaikeaselkoinen verrattuna Kommunistisen manifestin iskevään juoneen ja helppolukuisuuteen. Hän lupasi laajentaa Pääoman kymmenosaiseksi kirjasarjaksi, jonka lopussa seuraisi jännittävä ja lukijat palkitseva paljastus, mutta viimeistenkin lukijoiden mielenkiinto herpaantui kolmannen osan kohdalla, joten Marx jätti sarjan kesken. Marx poltti hieman ennen kuolemaansa kassakaapissa säilyttämänsä kirjasarjan kymmenennen osan viimeisen luvun. Huhujen mukaan siinä olisi paljastunut, että kaikissa aiemmissa osissa mainittu "proletariaatti" tarkoittikin oikeasti zombeja ja Marx itse oli Bismarckin kadonnut paha kaksoisveli.
Englannissa kirjailijanurasta luopunut Marx tutustui Herbert Spenceriin, joka opetti hänelle, että oikeastaan rikkaiden menestyminen köyhien kustannuksella on puhdas luonnonlaki ja hyvä niin. Löydettyään yhteisymmärryksen he perustivat suositun Marx & Spencer -tavarataloketjun, riistivät työväenluokkaa myymällä hikipajoissa valmistettua halpaa sekundaa ja kuolivat molemmat miljonääreinä. Marxin kuolinpesän hoitajaksi määrätty Engels kavalsi suuren osan varoista ja rahoitti niillä sosialistisen internationaalin perustamisen.
Yhteiskuntateoria[muokkaa ]
Karl Marxin kirjoituksiin sisältyy yleisesti tunnettu salakoodi, jonka mukaan maailma siirtyy kommunismiin 21.12.2012. Tämän tiedon ovat vahvistaneet myös merkittävimmät meediot, jotka ovat ottaneet yhteyttä Karl Marxin tuonpuoleiseen siirtyneeseen sieluun.
Marxin muut keksinnöt[muokkaa ]
Marx tunnetaan myös merkittävästä päihdetieteellisestä keksinnöstään, sillä hän oivalsi, että uskonto on erinomainen korvike oopiumille, johon köyhällä kansalla ei useinkaan ollut varaa. Tällä keksinnöllä oli suuri merkitys varsinkin oopiumisotien aikana, jolloin suuri osa Euroopan narkomaaneista siirtyi uskonnon käyttäjiksi oopiumipulan vuoksi. Uudemmat synteettiset huumausaineet vähensivät 1900-luvulla Marxin keksinnön merkitystä mikä johti sekularisaation voimistumiseen. Yhdysvalloissa Nixonin ja Reaganin hallinnon käynnistämä sota huumeita vastaan on kuitenkin saanut 1970-luvulta alkaen monet amerikkalaiset palaamaan uskonnon pariin ja Marxin perintö elää näin tänäkin päivänä.
Katso myös[muokkaa ]
- Neuvostoliitto
- Hikikirjasto:Encyclopaedia Communismus f pars I - Kommunistista filosofiaa kommunisteille
- Louis Althusser
- Emme ole kommunisteja mutta kuitenkin -seura
THINKER.jpg | Filosofisia haihattelijoita |
---|---|
Herakleitos - Parmenides - Sokrates - Platon - Aristoteles - Kungfutse - Goazi - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - Arnold Geulincx - Gottfried Leibniz - John Locke - George Berkeley - David Hume - Voltaire - Jean-Jacques Rousseau - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein - Martin Heidegger - Theodor Adorno - Louis Althusser - Jacques Derrida - Michel Foucault - Paul Feyerabend |