Kurikka
Kurikka | |
---|---|
Kurikkalogo.jpg
Jossain tuolla
vaakuna
sijainti
| |
Kurikka | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Metsä |
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] |
Perustamisvuosi | 1868 |
Kuntaliitokset | {{{kuntaliitokset}}} |
Pinta-ala - maa - sisävesi |
913,53 km2 km2 905,72km2 km2 7,81 km2 km2 |
Väkiluku - väestötiheys |
Melekeen 15 000 (ja Mietaan aikaan ainakin yli 15 000.) (Mitä lämpömittari näytti tänään) {{{väestötiheys}}} as/km2 |
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % |
Kunnallisvero | {{{vero}}} % |
Kunnanjohtaja | Paavo Tyrväinen |
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
43 paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Kurikka on kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla jossain Seinäjoen ja Tampereen välisessä Suuressa metsässä, mutta tarkkaa tietoa sijainnista ei ole saatu kuin vasta aivan viime aikoina, sillä sinne menneillä ei ole ollut tapana palata täysijärkisenä siitä kertomaan. Kurikka olikin pitkään tuntemattomissa ulkomaailmalle sijaintinsa vuoksi. Vuonna 1977 Kurikka tuli suurempaan tietoisuuteen julistettuaan itsensä kaupungiksi ja kerrottuaan aikovansa orjuuttaa kaikki Suomen kohtalaisen vapaat kansat kruununsa alle. Kurikkaa kansoittaa barbaariheimo, joka tunnetaan nimellä "kurikkalaaset". Kyseinen heimo omaa yliluonnollisia psyykkisiä kykyjä, joilla uteliaat tunkeilijat käännytetään yhteisön jäseniksi salaisessa rituaalissa. Rituaali tapahtuu kirkossa, joka on myös kurikkalaasten kokoontumispaikka.
Todistettavasti ainoa Kurikasta paennut henkilö on Samuli Paulaharju, joka oli saanut murrettua kurikkalaasten lumouksen hakkaamalla itseään halolla päähän täysikuun loisteessa. Hänen pakomatkansa ulotuttua lopulta Ouluun, hän oli niin sekavassa tilassa, että hänen puheestaan sai selvää vain hänen lähtöpaikkansa verran. Kurikkalaaset sen sijaan aktiivisesti soluttavat yhteisönsä jäseniä ympäri maata. Jokaisen kurikkalaasen on tehtävä opintomatkansa ulkomaailmaan 20. ja 30. ikävuoden välillä, minkä jälkeen heidän on palattava Kurikkaan ja perustettava maatila.
Kurikkalaaset erottaa yleensä heidän poikkeavasta ulkomuodostaan ja käytöksestään. Miehet ovat pitkiä, karvaisia ja rakenteeltaan isokokoisia. Naiset ovat yleensä pienikokoisia ja puhuvat paljon. Kurikkalaasen tunnistaa parhaiten juuri puheesta, joka on kaukaista sukua suomen kielelle. On päätelty, että nämä kaksi kieltä ovat syntyneet samasta esihistoriallisesta kantakielestä, ja erotus tapahtui kurikkalaasten erakoiduttua metsään.
Vuonna 2009 Kurikka valloitti Jurvan satavuotisen nuijasodan päätteeksi ja liitti alueen hallintaansa.
Kurikan suurin tapahtuma on vuosittain järjestettävät latokännäjäiset, johon jokaisen kurikkalaasen on osallistuttava. Tapahtuman tarkoituksena on koota kaikki soluttautujat samaan paikkaan jakamaan tietonsa ulkomaailmasta.
Kurikasta on myös yritetty leipoa yrittäjäkaupunkia, mutta tämä meni pahasti perseelleen, kun opiskelijatukea leikattiin yrittäjien hyysäämiseksi; kaikki vähänkin järkevät opiskeluikäiset ja näiden sukulaiset muuttivat (削除) sivistyksen pariin (削除ここまで) Seinäjoelle.
Kurikan pääelinkeinot ovat maanviljely, kalastus ja osakesijoittaminen.
Potkaise väestönkasvu nousuun laajentamalla artikkelia .