Aleksis Kivi
Hikipedian sivusto, eteläisestä Hämeestä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner; mutta alempana seisoo Aleksis Kivi (1834 - 1872), Seitsemän veljeksen kirjoittaja. Hänen kimppuunsa hyökkääpi elämäkerturi kuin tuima tunturin tuuli.
Elämä
Aleksis Kivi: »Synnyinpä minä Nurmijärvellä kankurin perheeseen Herran vuonna 1834. Ja sainpa kiertokoulussa opetukseni, vaikka viheliäinen köyhyyspä minut pakoitti lukuni keskeyttämään jo kolmanteen luokkaan. Senpä jälkeen kouluttauduin yksin, omilla varoillani, ja juopottelinpa myöskin kuin itse piru, vaan kävipä lopulta niin, että ylioppilas tuli pojasta kolmenkolmatta vuoden iässä.»
Elämänkerturi (kertoja): »Kovinpa on jaarituksesi pitkästyttävä. Liekö tuolla kertomuksellasi mitään merkitystä?»
Aleksis Kivi: »Jos ei tuo ole mieleesi, voisinpa tarinoida ryyppyreissuistani pitkänkin tovin. Olinpa nuorempana usean juottolan ja krouvin kauhu ja jopa itseni join pöydän alle, missä harrasteessa minua auttoi suuresti skitsofrenia. Muutenpa ei käy ihmisen itsensä kanssa juopottelussa kisata.»
Elämänkerturi: »Eipä ota jorinoistasi monikaan selvää. Mahdatko tietää, että yhä vielä piinataan koululaisia teksteilläsi, joissa seitsemän aivotonta junttia ryyppää ja tappelee.»
Aleksis Kivi: »Se lienee heille aivan oikein. Kun minä elämässä paljon kärsin, niin kärsikööt myös jälkipolvet. Ja palatakseni ryyppyreissuihini, jotka peräti suurta hälinää saivat aikaan kaikkialla Uudellamaalla – –»
August Ahlqvist-Oksanen : »Elämäkerturi osuu oikeaan. Hahmosi ja tarinasi ovat vulgaareja, groteskeja, kaiken kaikkiaan sairaan mielen tuotoksia. Ja tuota kuvatusta pidetään suomalaisen kirjallisuuden isänä! Ja paskat!»
Aleksis Kivi: »Pahat sanasi saavat vereni juoksemaan kuumana. Aionpa ensin sinut mureaksi leipoa, ja sitten järkeni menetän ja köyhänä kuolen, surkeassa unohduksessa. Vaan minullapa riittää viinaa.»
August Ahlqvist-Oksanen: »Kirottua, miksi minua nyrkeilläsi sivallat, ruokoton?»
Aleksis Kivi: »Olisipa minulle mieleen mättää sinua turpaan enemmänkin, vaan aikani rientää, minun on kuoltava. Vuosi loppuu ja ikä loppuu. Minä elän!»
August Ahlqvist-Oksanen: »Ei, etpä sinä elä, hullu. Juurihan kuolit.»
Aleksis Kivi: » ... »
Elämänkerturi: »Taisipa hän tosiaan kuolla. Kuollut kuin Kivi.»
August Ahlqvist-Oksanen: »Toden totta. Mennäänkö kaljalle?»
Elämänkerturi: »Mikä ettei.»
