Vihreä liitto
Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla.
"SUOMEN TURHIN BÄNDI!"
~87.95.67.165 Vihreästä liitosta
Viherpiipertäjät (Vihr.) De Grönsakerna | |
---|---|
Marijuana-leaf.jpg | |
Perustaminen | 1987 |
Puheenjohtaja | Maria Ohisalo |
Varapuheenjohtajat | Pekka Haavisto, Jussi Halla-Aho |
Puoluesihteeri | Dendrocopos leucotos |
Kansanedustajia | 20 |
Europuolue | European Greenish Party |
Euroedustajia | 3 |
Pää-äänenkannattaja | Useimmat menevät Vihreään Lankaan |
Kotisivu | www.viherpiipertajat.fi |
Kateudesta vihreiden liitto (ruots. De Grönsakerna, pohjoissaam. Ruona lihttu, "Huono lihaton") on puolue, jonka tarkoituksena on karkottaa kaikki teollisuus Suomesta ja hankkia tilalle keskuksia vankeudessa eläneiden minkkien kukkaterapiaa varten. Vihreä liitto on suurin yhtä asiaa ajava liike, joka ajaa ainakin seitsemää yhtä asiaa. Puolueen siipien suojaan ovat kirmanneet sekä puita halaavat kaupunkilaisteinit että kaikkia vihaavat kansallissosialistifilosofit, joten arvopohja on siis laaja. Kaikkia ei sentään voi ottaa mukaan, ja puolue ei hyväksy ajettavakseen asioita, joihin ei voi kahliutua ketjuilla ja riippulukoilla. Tämä periaate on osoittautunut ongelmalliseksi varsinkin ydinvoiman kohdalla, eikä sitä nykyään vastusteta enää reaktorin sisäpuolella jäsenmäärän kutistumisesta johtuen. Puolue hyväksyy järkiperäisen toiminnan, mutta pyrkii hoitamaan asiat ensisijaisesti joko uholla tai tunneälyllä.
Vihreät politiikassaan ihmettelevät pääasiassa sitä, miksi muka pitäisi valtion budjettia supistaa, kun rahaa saa loputtomiin asti taikaseinästä (vihreiden nimitys pankkiautomaatille). Erityisesti he eivät tämän takia ymmärrä persfinnien väitteitä siitä, että maahanmuutto muka maksaisi liikaa, tai siitä, että tuota ei olisi varaa enää jatkossa rahoittaa eksoottisen värinän saamiseksi – olkoonkin, että muuhun budjettiin verraten maahanmuutto on summana kärpäsenjätöksen kokoluokkaa, mikä tosin tuntuu olevan niin vihreille kuin persuillekin ylitsepääsemätön ymmärryshaaste. Jos jotkut Vihreistä voittaisivat tuon haasteen, voisivat he argumentoida maahanmuuton tulo-menosuhteen olevan erinomainen: eksoottisen värinänhän voi valjastaa energiantuotantoon, eikä tarvitsisi enää nuuhkia ydinvoimaloista vapautuvaa Kioton ilmastosopimuksen vastaista, ilmastoa lämmittävää vesihöyryä.
Historia[muokkaa ]
Vihreän liiton tarina alkoi vuodesta 1979, jolloin Helsingin kaupungin työttömien toimintapaja järjesti sosiaalitoimiston avulla Forssan Koijärven avulle bussikuljetuksen, jossa oli tarkoitus selvittää näille huumeisiin sortuneille kaupunkilaislapsille, mikä on suo ja metsä – ja osoittaa heille, että metsässä kasvaa myös puita.
Sosiaalitoimiston tilausbussin saavuttua Koijärvelle koko matkan tenua, huumeita ja liimaa haistelleet matkalaiset örvelsivät itsensä bussista poikittain, oksensivat liimat pihalle ja karkottivat ensitöikseen paitsi koko järven linnut ja metsäneläimet, myös ihmisasutuksen.
Poliisin tullessa paikalle ihmettelemään mistä on kysymys, vihreät huusivat yhteisääneen: "KYTÄT ON NATSISIKOJA!!", kytkeytyivät kaivinkoneisiin ja sanoivat, etteivät lähde paikalle ennen kuin "luonnonyrteistä" aiheutunut naurunsekainen olotila sekä muu aiheeseen liittyvä jumittaminen on ohi. He eivät myöskään suostuneet lähtemään paikalta ennen kuin sosiaalitoimisto hommaa heille valtion ja veronmaksajien piikkiin asianajajan, koska heidän perusoikeuksiaan eli kannabiksen vetämistä, tenun juomista, liiman haistelua sekä kansalaisoikeuksiin kuuluvaa kansalaistottelemattomuutta koko paikallista ekosysteemiä vastaan lintuineen, ihmisineen ja päivineen, on nyt loukattu.
Lopullisesti Vihreä liitto perustettiin 1980-luvun lopulla, kun näytti, että Neuvostoliitto ei kestäkään tuhatta vuotta saati sitten ikuisuutta. Kun oli selvää, että kaikki Suomen kommunistit eivät Neuvostoliiton hajottua tule mahtumaan Vasemmistoliittoon, oli kehitettävä näppärä varasuunnitelma työnimellä Vesimelonipuolue (pinnalta vihreä ja sisältä punainen). Hämäys oli niin näppärä, että vihreät ajautuivat lopulta vastustamaan suunnilleen kaikkea sitä, mitä Neuvostoliitto edusti. Suurimpia peikkoja vihreille ovat luonnonvarojen riisto, vähemmistöjen syrjintä ja Osmo Soininvaara (80-luvun parrassaan). Neuvostomenneisyydestä puolueen ohjelmassa muistuttavat kansanvallan ihannointi ja radikaalin siiven hölmöilyn kommentoimatta jättäminen. Sittemmin Osmo Soininvaarasta on kuitenkin kehittynyt laadukas punanaamainen Helsingin lähiösossu.
Suosion syyt[muokkaa ]
Vihreät on nykyään niin suosittu puolue, koska se ajaa kannabiksen laillistamista. Vihreät esittäytyvät vaalien alla aina vasemmistolaisille vasemmistolaisina, oikeistolaisille oikeistolaisina ja keskustalaisille keskustalaisina, aina sillai mikä kullakin hetkellä parhaalta tuntuu. Vihreä liitto on nykyään maan suurin konditionaalipuolue, sillä kaikkien äänioikeutettujen lapset äänestäisivät vihreitä (tämän syy löytyy puolueohjelman taikasanasta perustulo, joka tosin on yhtä suuri utopia kuin vihreiden 16. kansanedustaja). Vihreä Liitto on konditionaalipuolueen lisäksi eräänlainen naamanvääntöpuolue, koska Anni Sinnemäki vääntelee naamaansa ihmeellisellä tavalla jokaisessa puheessaan ikään kuin antaakseen kuvan, että hän puhuu "teille yksinkertaisille ihmisille, jotta varmasti ymmärtäisitte".
Kritiikki[muokkaa ]
Vihreitä arvostellaan usein äänestäjän ajatusta nopeammista takinkäännöistä ja periaatteiden alemyynneistä hallituspaikan takaamiseksi. Mutta toisaalta, voiko pienpuolue muutakaan? Huoraaminen välillä oikealle, välillä vasemmalle ja joskus keskelle takaa aina paikan jossain valiokunnassa ja ovatpa nämä kansalaisia kulutuksen vähentämiseen kehottaneet puistokokoomuslaiset jo kaksi kertaa Anni Sinnemäen johdolla korottaneet omia palkkojaan, hyvästä ja asiantuntevasta työstä johtuen tietenkin.
Vihreiden euroedustajat Heidi Hautala ja Satu Hassi masinoivat Euroopan oikeusasiamiehen P. Nikiforos Diamandourosin uudelleenvalintaa. Ehdolla olisi ollut pätevämpi henkilö Keski-Euroopasta. Hautala ja Hassi halusivat "kreikan taudin" jatkuvuutta myös Euroopan oikeusasioissa. Kreikan huono hallinto sopii Vihreille kun tuulimylly toisen tontille. Vanha 1970-luvun stalinisti Heidi Hautala on myös kritisoinut monien henkilöiden suomettumista.
Toisinaan vihreiden politiikka valtakoneistossamme on joutunut myös täysin aiheettoman kritiikin kohteeksi, esimerkkinä mainittakoon vaikka vihreiden hallituksessa ollessaan tehtailema päätös ydinvoimaloiden rakentamiseksi, heidän ollessaan jyrkästi niiden perustamista vastaan. "Me olemme itsemme vakavimmin otettava vaihtoehto!" kehuu puolueen sihteeri ja jatkaa: jos me emme tiedä, minkä puolesta ja mitä vastaan äänestämme, kuinka sitä osaisi ennakoida kilpailijatkaan. Vuoden 2011 vaalien slogan tiivistää vihreän arvomaailman pähkinän (hassel)kuoreen: "Ilmasto muuttuu, suunta puuttuu, we care shit!"
Kilpailijat[muokkaa ]
Perssuomalaisten saatua murskaavan vaalivoiton kunnallisvaaleissa 2008 alkoi moni samettihousun puntti tutista sekä vihreiden että vasemmistoliittolaisten joukoissa. Uuden puolueen ilmaantuminen joukkoon on sekä vihreiden että vasemmistoliiton mielestä käsittämätöntä ja vaarantaa vakavalla tavalla jo monta vuosikymmentä jatkuneen piirileikin, jossa Kokoomus laukoo paskaa, demarit käyttäytyvät autoritäärisesti sekä moukkamaisesti ja vihreät ovat ikään kuin "omatunto" tai "piikki lihassa".
Ja vasemmisto piikki kapitalistien lihassa. Tätä piirileikkiä on sekä vihreiden että vasemmistoliiton mukaan jatkettava ja mikäli joku tulee sitä häiritsemään, vaarantaa vakavasti hyvän teatterin sekä valtiontukien saamisen myös jatkossa.
Kansanomaisesti "Rötkäleeksi" nimetty Hikipedia-tunnus kirjoitti tähän liittyen seuraavan briljantin, ironiaa ja penisvitsejä vastaansanomattomasti argumentatiivisiin tarkoituksiin käyttävän tekstin vuonna 2008:
"Vaarana on, että tätä kirjoitettaessa seuraavissa eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset tiputtaisivat Vihreät oppositioon, jolloin kaikki Vihreille tärkeät asiat, kuten mm. oikeusministeri Braxin virka-autoetu, jäisivät saamatta. Ennen kaikkea Suuri Maahanmuuttokusetus ja sen turvin luodut tuhannet suojatyöpaikat olisivat vaarassa. Valtakunnallinen mustan makkaran jakeluverkosto oli uhattuna. "Ne jyrää meitin!", kaikui puoluetoimiston käytävillä kun väki juoksi Perussuomalaisten hyökkäystä karkuun. Mutta rohkea Tarja Cronberg kääri Hesarin-Iltiksen-Ylen sekä vanhojen blogimerkintöjen avulla kokoon ison propagandapommin, jonka Heidi Hautala ryömimällä kävi heittämässä Halla-ahon vaunun telaketjuihin. Vihreä liike oli pelastettu! Enää ei tarvinnut pelätä vihreiden vaipumista unohduksiin jossain syrjäisellä sivukujalla.
Puheenjohtajat[muokkaa ]
- Kalle Kökkölä (1987)
- Heidi Hautala (1987–1993)
- Pekka Haavisto (1993–1995), ilmeisesti ei mikään suosittu, kun putosi eduskunnasta 1995. Jotenkin pääsi vielä ministeriksi asti ja teki mahtavan paluun eduskuntaan 2007.
- Tuija Brax (1995–1998), yrittää lyödä Hautalan laudalta, ja varmasti, kun pääsi jo ministeriksi. Suomen virallinen kukkahattutäti.
- Satu Ha(s)si(s) (1998–2001)
- Osmo Soininvaara (2001–2005), veti vihreät ulos hallituksesta ydinvoiman takia ja hävisi puheenjohtajavaalit. Ei hyvin mennyt.
- Tarja Cronberg (2005–2009), putosi Haaviston tapaan eduskunnasta, mutta pääsi kuin pääsikin työministeriksi.
- Anni Sinnemäki (2009-2011), tajusi kokoomuslaiseen tapaan, että paskanpuhumisesta saa hyvän kuukausipalkan; helsinkiläinen helsinkiläinen, jonka mielestä koko elämä on Helsingissä
- Ville Niinistö (2011-2017)
- Touko Aalto (2017-2018)
- Pekka Haavisto (2018-2019), koska paluu eduskuntaan piti nokittaa vielä jollakin saavutuksella.
- Maria Ohisalo (2019–)
Tunnettuja vihreitä[muokkaa ]
- Rosa Meriläinen - tamperelainen populisti, jonka pää asiallinen toiminta on julkisuuden hakeminen mm. Tanssii Tähtien Kanssa -valssausshowssa, naistenlehdissä ja erilaisista omasta mielestään hauskoista ja räväköistä kolumneista. Simon siippa.
- Oras Tynkkynen - tamperelainen ilmastoasiantuntija, joka vastustaa ydinvoimaa vesihöyryn takia.
- Janina Andersson - turkulainen tissien imettäjä. Nauttii 39-vuotiaana hyvin ansaittua 4000 euron kuukausi eläkettä.
- Meritukka Forsius - elinikäisiin parisuhteisiin taipuvainen mm. Hjalliksen ja Matti Vanhasen ex-mielitietty, joka vaihtoi puistokokoomuksen normaalikokoomukseen.
- Pekka Sauri - Yölinja a puhelinvastaajan empatialla pyörittänyt apulaiskaupunginjohtaja.
- Jyrki Kasvi - burleskista ja takseista kiinnostunut IT-asiantuntija.
- Kimmo Helistö - raittiuden vastustaja, taiteen McDonald'sin eli Guggenheim-museon kiihkomielinen tukija
- Mari Puoskari - lihansyöjien rankaisija
- Panu Lataamo - ent. puoluesihteeri
- Jani Toivola - homoseksuaali, skini, Idols-juontaja yms.
- Antero Vartia - Salkkari-Kuisman alter ego, porvari, sinivihertalousliberaali
- Saido Mohamed – Helsingin ex-kokoomuslainen varavaltuutettu, pyöritti kiertotaloutta sisarensa aiheettomilla lapsilisillä kymmenen vuoden ajan.
- Viktor Urbán
Katso myös[muokkaa ]
- Greenpeace
- hippi
- ganja
- kannabis
- luonnon omat yrtit
- rauha
- huumehörhö
- hindulaisuus
- buddhalaisuus
- puiden halaus
- punk
- tunneäly
- tunneperäinen vouhotus
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta.