Puolue
Puolueet ovat ihmisten muodostamia poliittisia ryhmittymiä, jotka ajavat jäsentensä asiaa. Niillä on useimmiten yksi tai useampi "pomo", jonka käskyjä noudatetaan kyselemättä. Käskyn vastaisesta toiminnasta seuraa vihainen huomautus tai nuhtelu, sekä usein tovereiden inho. Puoleet sekä niiden harjoittama politiikka muistuttavatkin suuresti nuorisojengejä sekä niiden välisiä tappeluita. Ihmettelet varmaan miten kukaan voi olla kiinnostunut yhteiskunnan pohjasakan keskinäisestä kinastelusta, mutta silti monet ottavat aktiivisesti osaa politiikkaan.
Syyt puolueeseen liittymisen takana ovat usein hämärän peitossa. Joskus taustalla saattaa olla luulo siitä, että tämä on ainoa tapa vaikuttaa tai saada jotain aikaan. puolueisiin ajaudutaan usein jo nuorena. Puolueessa aktiivisesti toimivien vanhempien lapset liittyvät usein vanhempiensä puolueeseen. Vastaavasti poliittisesti välinpitämättömien perheiden lapset usein säästyvät poliittisilta taistelutantereilta. Useilla puolueilla on jopa nuorisosiipiä, jonne nuoria jäseniä houkutellaan erilaisilla vilpillisillä keinoilla. Nuorisosiivessä nuorelle muodostuu uusi ystäväpiiri, eikä täysi-ikäisyyden koittaessa uskalleta olla liittymättä varsinaiseen puolueeseen, sillä pelätään hylkäämistä näiden "kavereiden" puolelta ja jopa kostoa.
Puoluetoiminta Suomessa
Puoluetoiminta on jo valitettavan pitkään ollut osa Suomen yhteiskuntaa, käytännössä vuodesta 1906 saakka. Puolueiden voimasuhteet ovat nykypäivään mennessä muuttuneet rutkasti alkuajoista, uusia puolueita on perustettu ja vanhoja hajonnut.
Make-believe-"puolueita" voi pyörittää kuka tahansa, mutta ensimmäinen varsinainen taso on saavutettu, kun puolue on askarrellut 5 000 kannattajakorttia. Tällä tapaa puoluerekisteriin päässeet puolueet ovat serious business. Kerran neljässä vuodessa puolueet järjestävät valtakunnallisen tappelun siitä, keiden edustajat pääsevät eduskuntaan. (Nollan kappaleen edustajasadon kahdesti korjaavat puolueet tipahtavat armotta puoluerekisteristä ja ovat taas vitsejä, jollainen tällä tapaa usein tipahtava puolue oli luultavasti siinä välilläkin.) Tämä suuri turnaus televisioidaan, ja Suomen valtion asukkaat saavat antaa äänensä parhaille taistelijoille. Tänä päivänä kolme ylivoimaista mahtia, Sossut, Possut ja Kepu dominoivat tuota tappelua.
Kun 200 kovinta taistelijaa on valittu, he muodostavat eduskunnan. He kokoontuvat liki päivittäin eduskunnan kokouksiin, josta aivan julkisesti johdetaan koko Suomen talous- ja suhdepolitiikkaa. Virallisesti tämä eduskunta on osa Suomen valtion päättävää elintä, joten poliisikin ottaa käskynsä heiltä, eikä voi toimia heitä vastaan. Eduskunnassa "edustajat" ovat jatkuvasti tukkanuottasilla, ja kinastelevat asioista siten, että he saavat tärkeysjärjestyksessä:
- paljon henkilökohtaista hyötyä.
- hyötyä omalle puolueelleen
- Hieman hyötyä äänestäjilleen
Lisäksi parhaiten karsintataisteluissa pärjänneen puolueen vahvin taistelija, ns. "puheenjohtaja", rupeaa valikoimaan eduskunnan parhaimmistosta ministerejä. Ministereiksi valikoituvat yleensä parhaiten taistelussa pärjänneet, ja he muodostavat yhdessä hallituksen, jossa johtavan puolueen puheejohtaja toimii pääministerinä. Tämä hallitus pitääkin käsissään todellista valtaa, eikä heikommilla puolueilla ole mitään asiaa sinne.
Puolueiden alueet
Monilla puolueilla on omat "alueensa", joka on täynnä heidän puolueensa jäseniä ja tukijoukkoja. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos, Alko ja Veikkaus. Kilpailevan puolueen jäsenen ei ole terveellistä näyttäytyä tälläisissä paikoissa. Eri puolueiden tukijoukkojen välillä on taas sanaton sopimus, jonka ansiosta he voivat elää rinnakkain ilman suurempia konflikteja.