Latinan kieli

"Romanes eunt domus!"

~Brian

"Quidquid latine dictum sit, altum videtur."

~hienostunut latinisti

Latina, (Latinum) muilta nimiltään litinä, lotina, lätinä, lötinä, on kieli, jota ovat käyttäneet eniten roomalaiset. Latinan kieli on vaikea oppia, ja siitä tekee erityistä esim. se, että joka sanalle on miltei aina kaksi merkitystä. Latinaa voi oppia vain harjoittelemalla, niin kuin kaikkia muitakin kieliä, paitsi, että latina on ärsyttävämpää opeteltavaa. Nykyiset romaaniset kielet ovat halpoja jäljitelmiä latinan kielestä. Lisäksi alun perin Raamattu oli latinaksi^[1] Tästä syystä kukaan kirkossa ei ymmärtänyt mistään mitään – paitsi paavi, joka tietysti hallitsi latinan.^[2]

Latinan kieli on kuitenkin yksi länsimaisen sivistyksen perusta, ja jollei latinan kieltä olisi, meillä ei olisi terveydenhoitojärjestelmääkään, sillä lääketiede on kehittynyt latinasta. Meillä ei myöskään olisi oikeusjärjestelmää eikä lakeja, sillä juridiikka on kehittynyt latinasta, eikä romaanisia kieliäkään.

Sanoja ei latinassa taivuteta,^[3] toisin kuin ääntämistä pahimmalla mahdollisella tavalla. Tosin jos opiskelet latinaa vain siksi, että haluat huutaa, älä tee sitä. Saksan kielessä huudetaan kaikilla mahdollisilla muodoilla, latinaa taivutetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla huutomuodonsanoiksi ilman huutoa. Koska tämä onkin näin pirun vaikeaa, älä aloita latinaa, älä lue tätä kirjaa, älä tee sitä. Latina on näet kuollut kieli, älä tapa sitä enää kuoliaammaksi!

Synty

Ensiksi latinaa puhuttiin Italiassa vain Latiumin (Lazion) alueella, mutta siellä se ei harmi kyllä pysynyt. Lopulta se levisi koko Italiaan. Latinaa alkoivat puhua useat keskenään jopa yleiskielenä. Koska tähän asti palaute on ollut negatiivista, täytyy kertoa, että puunilaissodissa ymmärsivät hyvin toisiaan Karthago ja Rooma. Ikävä kyllä kyseisestä tapahtumasta ei ole tehty elokuvaa, mutta South Park jäljittelee tapahtuman hienostunutta kielenkäyttöä.

Jotain lausumisen tärkeitä seikkoja

Latinan kielessä ei voi kiljua. Tosipaikan tullen voit vain irvistellä ja pelätä. Tosin jos sinulle tuli katkera kuolema, muut eivät tiedä sitä. Latinan hyvä puoli; hautajaiset sujuvat pirteämmin.

C: K. Heillä oli hyvin erikoinen S-vika.

Cu: ka (vain genetiivimuodoissa (katso genetiivi)). Heidän upea huumoriarvonsa luokka laski hetkeksi.

Am: An (vain Partitiivissa (katso kohta partitiivi)). He luulivat, etteivät keksisi yhtään lausumispoikkeusta enempää.

Ue: U. He olivat suursovinisteja, erityisesti pikku-tyttöjä kohtaan. (Vrt. Puella)

Ae: ai/e. (Vrt. Caesar) He halusivat vaikeuttaa kielioppia.

I: J. He vastustivat vokaaleja.

J: P. He eivät keksineet enää mitään muutosta nimelle "Jaska".

P: L. He koettivat peruuttaa kaikki lausuntamuutokset.

Ng: V. He eivät tajunneet enää mistään mitään.

Nimet latinankielen teksteissä

(Huom! S.P.Q.R lausutaan latinankielessä italiaksi. "Sono pazzi questi romani".)

Nimet eivät (paljon) taivu latinankielessä. Latinaksi esim. George W. Bush voi olla Georgius E. Bash. Ärsyttävintä on, että Julius Caesar, kohta Caesar lausuttaisiin kieliopillisesti Keevar,^[4] mutta roomalaisethan eivät iiiiikinä muokkaa sanoja.

Sanaluokista

• Substanttiivejä on vaikea tunnistaa, joten latinassa ne kirjoitetaan isolla.
• Verbillä on latinankielessä kätevin mahdollisin tapa valehdella. Esim. "Ego futuere mulier-am", on yleisin teinien käyttävä vale, joka ei ikinä toimi.
• Adjektiivi on yleisin tapa latinankielessä kehua kauniiksi. Tosin, kannattaa opetella hyvin latinaa, ennen kuin alkaa tekemään tätä kehumista. Useammalle kuin yhdelle on käynyt sanojen sekoitus "Bellus" ja "Gallus".
• Pronomini tarkoitettiin kaikkien asioiden yksinkertaistamiseen. Tosin, latinassa on törkeää hokea "Ego" -sanaa, joten pronomini on turha. Kunnon latinasta on pohjautunut germaaniset kielet, Rooman latinasta korkeintaan stadin slangi.
• Numeraali eli numerosana. Tosin, tätä ei latinassa käytetä, vaan numerot ovat mahdollisimman yksinkertaiset. I, II, III, IIII, IIIII, IIIIII, IIIIIII, IIIIIIII, IIIIIIIII, IIIIIIIIII. (1-10.)
• Partikkeli eli sanaluokka, joka pelastaa sinut kaikilta muilta sanaluokilta. Tähän sanaluokkaan voit sijoittaa kaikki vaikeat sanat. Eli koko latina samassa paketissa, ja näin säästyy aikaa opiskelulta.

Sijamuodot

Sijamuodot ovat sanoja, lisättynä viiva ja muminaa perään.

• Nominatiivi

Käytännössä -a, ja ae- päätteet. Testiculum-a (testikuluma), ja testiculum-ae (testikuluu (vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto u:e)). Tämä on yksikkö (entitas) ja monikko, esim. (Pluralis). Älä vertaa muotoja suomenkieleen.

• Genetiivi

On vain monikoksi nominatiivin muodolle. Lisää väliviivoja ja ae -ääntämiseen enemmän ääntä. (Testiculum-a: Testikaluma. Aika epätoivoinen esimerkki, nominatiivi genetiivilausunnan yhteydessä.)

• Partitiivi

Näitä ei latinassa tarvita, nämä ovat yksi paska ja sama yksikön kanssa. Paitsi, että sillä on Suomessa eri merkitys. Tai laita kaksikymmentä prosenttia enemmän kieltä lähemmäs hampaita. Se ei liity mitenkään latinaan, mutta se kuulostaa typerämmältä.

• Akkusatiivi

Tämä juttu on sama kuin partitiivi, paitsi, että sitä tarvitaan latinassa. Kirjoitetaan loppuun sillä tavalla juuri. Vagina-an. (Vaginaan) Jos sinua häiritsee häikät suomenkielen yhteydessä. Kirjoita vaikka sanat yhteen. Keksi äkkiä jokin sana, mikä lieventää "nolousastetta", ja on samankaltainen. Muuta tarpeen tullen muotoakin. (esim. egovaderevagina.)

• Datiivi

Latinassa puolestaan datiivia ei käytetä paljon, wikipediassa aika erikoisesti. (Katso kohdat I deklinaatio ja 2 deklinaatio.) Kyllä, wikipedian ylläpito deklinaatio I:dessä, ja Wikipediaa ylläpitää deklinaatio II.

• Ablatiivi

Turhin sijamuoto latinassa. Yksikkö lausutaan samalla tavalla kuin nominatiivi, ja kirjoitetaan muuten samalla tavalla kuin nominatiivi, lisäät vain A:n päälle viivan. Monikossa ei ole tätä ongelmaa, mutta se on sama kuin datiivi.

• Vokatiivi

Sijamuoto, joka on peitetty näyttämään nominatiivilta.

• Servetiivi

Latinan oma sijamuoto. Tämä on ehdottomasti raskain sijamuoto. Sen oppimiseen joutuu käyttämään opiskelua ja lenkkeilyä orjuuden muodossa. Pahinta on, kun vanhempasi koittavat opettaa sinulle tätä sijamuotoa. (Huc, serve, huc! -Mater velle cibus)

• Agrestiivi

Tämä on todella odium casus. Aiheuttaa sitten agressiivisia purkautumisia nuorille. Ei sovi käyttöön alle kahdeksantoista vuotiaille (Oppivatko roomalaiset aikoinaan puhumaan hitaasti? -Tu (for) lingua latina magister).

Huomioitavaa

Muuta huomioitavaa. Pikkuisen tärkeitä asioita latinan kielessä...

Sanajärjestys

Latinankielen sanajärjestys kuvaa Suomenkielistä sanajärjestystä aika lailla:

"Nunc facio anomus cibus-am, mater." (Kirjoitettu järjestys.)

"Mater, dare cibus!" (Reaaliaikajärjestys.)

Muu kirjoitus sanajärjestys hassun tyylistä on. Tai ensimmäiset sanat oikein menevät, mutta pilkun taikka pisteen lähellä ne oudoiksi muuttuvat. Tämä ei Yoda-kieleen viittaa, muuten vain oudolta tuntuu. Latinaa puhuvat tästä hämmästy eivät, jos näin kirjoitat, sillä heille se ihan normaalia on. Olet vain paviaani typerä, joka kunnon suomea ei puhua pystyä.

Lyhyt latinankielen oppitunti

1. Huuda vain saksan kielessä.
2. C: K ei ole kemiallinen kaava, vaan lausesepityksen sepitys.
3. Ae lausutaan ee:nä. Se kuulostaa huutamiselta, muttei ole sitä.
4. Itse asiassa ainoa kieli mikä hyvin syvästi on jaksanut matkia latinaa (väärällä tavalla, suomen kielen ääntämisellä), on Savon murre. (Vrt. "Taivas" Savon murteella.)
5. Kuollut kieli.
6. Puunilaissota oli käytännössä myös "nuijasota" kielen perusteella.
7. Kyllä latinastakin (ihme!) on jotain hyötyä. Et kehtaa suoraan sanoa sanoja, niin latina on oiva ratkaisu. Esim. "Öh, Matti, ei pahalla, mutta koneesi on täysi lupus".

Infernum-am

Kaikki vittumaiset kohdat latinan kielessä.

• Latinassa taipuu jokainen mahdollinen kirjain eri muotoon, mikä tekee kirjoituksesta vaikeaa.
• Eikä äskeistä helpota sekään, että kun laskee mukaan kaikki kirjaimet, joissa on yläpuolella "häikkää" (ã). Nekin taipuvat toisenlaiseen muotoon lausuessa.
• Kaikki verbit ovat epäsäännöllisesti taipuvia, eikä asiaa helpota se, ettei epäsäännöllisyydessä ole mitään logiikkaa.
• Sijamuotoihin lisätään aina väliviiva ja latinaa perään. Niitä on kuitenkin vain murto-osa suomen sijamuodoista, mikä itse asiassa tekee ylimääräisten "sijamuotojen" ymmärtämisen helvetilliseksi.
• Sanoille on melkein aina kaksi merkitystä.
• Latina on sivistyneiden kieli, siis vain sivistyneille. Harmittaako?

Esimerkkilauseita

Viitteet

Katso myös

• Rooman valtakunta
• Germaaniset kielet
• Kreikka

• Kammottavan vaikeat kielet
• Itaaliset kielet
• Antiikki
• Hulluus
• Rooma