Stadin slangi
"Kiellän kaikki sadan vuoden takaiset roskaväen keksimät paskasanat kuten bööna, friidu, kundi, jäbä, spaddu, steissi, bläägä, stifla, Flemari, dallaa, skruudaa, smäidä, smugu jne. jne. jne. Stadin slangi on ihan yhtä perseestä kuin kaikki muutkin murteet. Kaikkien suomalaisten pitäisi puhua NORMAALIA SUOMEA eli yleiskieltä."
Stadin slangi on sproge elikkä kiäli, mitä bamlataa siin kaupungis, mitä paljasjalkaset sanoo Stadiks ja muut, ne stogen tuamat, Hesaks. Sen yks tunnuspiirre on se, et sen bamlaamine tekee ihmisest niinku heti monta pykälää paremman ku niist landespadeist jokka ei sitä hiffaa.
Stadin slangi synty 1890-luvul ku stadilaiset skloddit - nii finskit, sveegut, slobot ku judetki - tartti yhteise kiäle mil ne pystys bonjaan toine toisiaan. Ne rupes sit bamlaan stadiks. Ja kaikki böndet oli tiätty ihan huuli pyäreen. Jokku väittää et stadin slangi ois vaan jotai hämäläismurret mihi ois blandattu sanoi sveduist, sloboist ja enkust tiätty, mut ne heebot vaa bamlaa skeidaa. Stadi on ai stadi eikä mikää häme tai muu takahikiä.
Stadin rajat on joskus annodazumal ollu Röba-Ullis-Kamppi-Tölika-Bööle-Alppila-Bärika-Valga-Heruli-Sörkka-Hagis-Krunika-Skatta-Eira, mut ku Stadi kasvo, nii stadin slangi levis Laruun, Pikkiksee, Pitskuun, Laajikseen, Kantsuu, Hertsigaan, Itikseen jiiännee, ja nykyään melkeen pual miltsii Stadis bamlaa sit.
Vanhat starbut urputtaa, et just niiden juttu ois se ainoo aito ja oikee slangi, mut ne ei hiffaa et slangi elää koko ajan ja se on just presiis niin elävä kun nekin ketä sitä bamlaa. Se on aina ollu nuarten gibojen ja gimmojen juttu, ja niiden mudet ja fadet ei aina bonjaa mitä skloddit bamlaa. Tai sit toistenpäi.
Stadin slangii skrivataan just presiis niinku sitä bamlataan. Et ei mitään kirjakiälen savolaisuuksii. Ja ei pidä skagaa beetä, geetä ja deetä eikä äffää. Ne stogentuamat ei kuitenskaan haldaa niit.
Espoos ei bamlata slangii, vaan espoolaisil on niiden ihan oma jargoni. Sipoos taas osataa vaan urputtaa.
Esimerkkejä[muokkaa ]
- "Vieläkö sinä Ville seurustelet sen kivan tytön kanssa?" – "Styylaatsä Ville viälkii sen bimbon kaa?"
- "Mitä, olet Turusta vai?" – "Haluuxä vitun pelle dunkkuun nyt, heti vai välittömästi?"
- "Ari-Pekalla oli kiistaa etnisen vähemmistön kanssa" - "Arska sai smuguilta skeglun kylkeen ja delas"
- "Äiti ei pitänyt poikakaveristani" - "Ku mutsi näki mun jäbäfrendin nii se sai järtslaagin"
- "Venäläinen jääkiekkojoukkue pelasi IFK:ta vastaan" - "Suomi liiskas slobot lätkässä"
- "Heitä sitä kivellä päähän!" - "Stiggaa sitä stemul hetulaa!"
Kansalaisia[muokkaa ]
- ruotsalainen = svedu, sveegu
- suomenruotsalainen = hurri
- norjalainen = norski
- tanskalainen = danski
- amerikkalainen = jenkki
- englantilainen = tommy, engelsmanni
- saksalainen = germaani, hunni, fritsi, niksmanni, natsi
- venäläinen = slobo
- juutalainen = jude, jutku
- israelilainen = iippo
- arabi = ähly, ählämi
- intialainen = inkkari
- romani = smugu, manne
- somali = somppu, sompanssi
Lähiomaisia[muokkaa ]
- isä = fatsi, faija, fade
- äiti = mutsi, mude
- veli = broidi
- sisko = systeri, syrra
- poika = gossi
- tytär = gimma
- setä = farbu, fabu
- täti = musteri, fasteri, tantta
- poliisi = skoude, slurkit, jetsonit, poldet, kytät, gäisät, smurffit
Paikkoja[muokkaa ]
- koti = hima, himbbe, himatsu
- asunto = kämppä, läävä, luukku, lukaali
- koulu = skole
- putka = bose, häkki, spudu
- vankila = Skatta, Nokka, Sörkkä, Hermannin nuorisoseura, Skole
- rautatieasema = Steissi
- katu = gartsa
- alkoholistiparantola = katko
- sosiaalitoimisto = fatta
- Pelastusarmeijan yömaja = frälssis, frelssis
- sairaala = lasaretti
- hauta = skrubu