Kepulainen todellisuuskäsitys
Jos et kuitenkaan hajoa, saatat ruveta väyrystelemään jo vanhastaan.
Jos etsit artikkelia jostain älyllisemmästä ja laillisemmasta, kokeile Satunnainen sivu -toimintoa.
"Oltiin jossain Kiimingin paikkeilla ylittämässä poronhoitoalueen rajaa, kun alkio alkoi vaikuttaa.
Todellisuuden syvin luonne on askarruttanut ihmiskuntaa kautta historian. Kepulainen todellisuuskäsitys on hyvin suosittu yritys ratkaista tämä kysymys.
Koska Kepu on maailmankäsitys, se onkin tehnyt sen mitä lähes jokainen muukin maailmankuva on tehnyt: muuttunut yhteiskunnalliseksi ohjelmaksi, jossa on poliittisia tavoitteita, instituutioita ja ennen kaikkea rahavirtoja kohti tämän maailmankuvan kannattajien johtajien taskuja. Moni tekee tässä kohden saman virheen kuin monet uskontokriitikot, jotka haukkuvat kirkkoa ymmärtämättä, että kirkko on vain instituutio, ja tosiasiassa kritiikillä olisi merkitystä vain, jos se ei käsittelisi näitä rahavirtoja, vallankäyttöä ja muuta maailmassa tapahtuvaa, vaan keskittyisi olennaiseen. Maailman perimmäiseen luonteeseen, Totuuteen. Moni ei ymmärrä tätä, ja he näkevätkin kepulaisen todellisuuskäsityksen pelkkänä poliittisena liikkeenä. Kuitenkin todellinen kepulainen maailmankuva on yhtä ihmeellinen kuin yhden viikonlopun aikana luettu Dostojevskin koko tuotanto.
Kepulaisen todellisuuskäsityksen vakaumuksellisten kannattajien piirissä käsitykseen sopimattomat väitteet ja asiat selitetään yleensä Etelän median luomaksi katalaksi harhaksi. Etelän media on kepulaisen todellisuuskäsityksen perustavia rakennuskappaleita, harhaanjohtajien suuri salaliitto, joka sisimmässään tunnustaa kepulaisuuden tieksi, totuudeksi ja elämäksi, mutta päättää silti toimia sitä vastaan. Ilman Etelän median vaikutusta kukaan ihminen ei itse päätyisi (tai luulisi päätyvänsä) ristiriitaan kepulaisuuden kanssa.
Kepulaisuuden ontologia[muokkaa ]
Kepulainen todellisuuskäsitys perustuu siihen, että on olemassa Kepu. Se on maailma, jonka heijastumaa kokemamme todellisuus on. Heijastumat ovat aina epätäydellisiä. Koska tiedämme, että maantieteellisesti on olemassa paikka nimeltä Kepu,[2] joka on Intiassa oleva pieni kaupunki, tiedämme että Kepu on maaseutua. Kepun sijainti selittää senkin, miksi kepulaisen todellisuuskäsityksen kohtaava ihminen usein komentaa kepulaista painumaan sinne missä pippuri kasvaa.
Kepu onkin perimmäisen todellisuuden heijastumaa. Ja Todellisuutta voidaan muutoinkin lähestyä ja ymmärtää politiikan keinoin. Koska kaikki yritykset ovat vain epätäydellistä heijastumaa, politiikka näyttää ilmentävän maksiimina "Kepu pettää aina". Mutta oikeasti ei ole aihetta syyttää puoluetta; on syytettävä todellisuutta. Totuus ei ole koskaan valetta. Ei edes silloin kun on. Tälle jalasmökin kananjaloille Kepulainen todellisuuskäsitys asettuu kuin tarujen muinainen Baba Jaga, ja näin alkaa matka kohti seuraavaa iltalypsyä.
Kepulaisen todellisuuskäsityksen ytimessä on ajatus maaseudusta jota ei voi tuoda, mutta jonka suurin uhka on se, että maaseututuotteita tuotetaan halvalla ulkomailta. Sen vuoksi maaseutua ei voi tuoda, mutta se pitää viedä. Ja lisäksi maaseutua täytyy tukea. Toki maaseutu on ymmärrettävä tässä vain todellisuuden heijastumana. Moni esimerkiksi ihmettelee, miksi maaseutu näyttää usein rikkailta hyvin toimeen tulevilta tilallisilta, kun taas köyhien asiat ovat heikommin. Syynä on kuitenkin se, että maaseutua ei ole ymmärretty oikein. Kriitikko ei ole sisäistänyt kepulaista maailmankuvaa. Kritiikki johtuu siitä että kriitikko ei ole sisäistänyt tarpeeksi hyvin Kepulaista todellisuuskäsitystä.
Pihattovertaus[muokkaa ]
Kepulaista todellisuuskäsitystä on usein demonstroitu ns. pihattovertauksella.
"Kuvittele joukko nautoja, jotka on kahlehdittu lapsuudestaan saakka syvälle navettaan. Heidän päänsä on kahlehdittu niin, että heidän silmänsä ovat pakotettuja katsomaan rehunsyöttökourua. Selän takana on hitaasti käryävä sontakaukalo. Nautojen ympärillä pyörii ruokinta-automaattien, talikoiden ja muiden asioiden muotoja. Valo heijastaa seinälle varjoja. Naudat katsovat niitä, koska oikein muutakaan ei ole. Naudat osallistuvat eräänlaiseen peliin, antaen asioille nimiä, kun näkevät niitä. Tämä on kuitenkin ainoa todellisuus, jonka he tuntevat, vaikka näkevätkin ainoastaan kuvien varjoja. Naudat eivät tiedä koko totuutta.
Sitten eräänä päivänä eräs nauta pääsee irti. Se rymistelee navetassa kunnes teutaroi ulos. Siellä on ruohoa ja metelöivä autotie. Lehmä pinkoo ympäriinsä, kunnes se viedään takaisin. Nauta on nyt kokenut muuta kuin todellisuuden varjoja. Se yrittää kertoa tästä muille naudoille. Mutta muiden nautojen on mahdotonta ymmärtää tätä koska ulkona käynyt nauta osaa sanoa vain "muu". Ja ne ovat muutenkin älyttömiä elukoita.
Navetta on kotieläinsuoja, jonka tarkoituksena on suojata nautakarjaa vuodenajan mukaan pakkaselta, sateelta, tuulelta tai liialliselta lämmöltä. Se on myös suoja petoeläimiä ja tarttuvia eläintauteja vastaan. Navetta on maatalouden tuotantorakennus, jonka tarkoituksena tehostaa ja helpottaa karjataloutta. Näin kaupunkilaiset saavat ruokaa ja samalla säilyy ihana idyllinen maaseutu jota ei voi tuoda.
Moraali sekä se kenelle Kepulainen todellisuuskäsitys toimii[muokkaa ]
Kepulaisen etiikan tavoitteena on hyvyys. Tätä tavoitellaan tuottamalla hajautettu yhteiskunta (koko maa on pidettävä asuttuna vaikka väkipakolla), joka perustuu markkinatalouteen, työhön kannustavaan sosiaaliturvaan ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Tämä tarkoittaa sitä, että puolue sopii
- Kokoomuslaisille, joiden lempivaate on kumisaappaat.
- Niille kokoomuslaisille, joille nykykokoomus on liian moderni ja trendikäs eikä riittävän vanhoillinen.
- Perussuomalaisille, jotka eivät halua kuulla enää yhtään natsiksi leimaamista, vaan jotka hakevat uhristatustaan muilla keinoin.
- Sosiaalidemokraateille, joilla on maatila ja halu tuottaa köyhille samanlainen kannustava sosiaaliturva kuin mitä hän tarjoaa tilallaan possuilleen kannustavaksi tilaksi.
- Erakoituneille libertaareille jotka haluavat kuitenkin elää etatistisessa yhteiskunnassa.
- Anarkisteille joilla ei ole rohkeutta vaan jotka haluavat elää juuri kuten muutkin.
- Eikä oikein muille.
Katso myös[muokkaa ]
Aiheesta muualla[muokkaa ]
- Psykiatrin ammattietiikka (kesk). Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin huoli poliittisen vihollisen klassisista pakko-oireista, sairaudentunnon puutteesta ja hoikenneesta vartalosta, Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeisiin sitoutunut Keskustan puoluelehti Suomenmaa, 20. lokakuuta 2021.