Saatana saapuu Moskovaan
Saatana saapuu Moskovaan (ven . Master i Margarita) on Mihail Bulgakovin klassikkoteos, jota on usein tituleerattu riehakkaaksi satiiriksi Neuvostoliiton arjesta ja roisiksi fantasiaeepokseksi. Tarinan keskiössä on kuitenkin Mestarin ja Margaritan "lyyrinen" (kansankielisesti ilmaistuna aivan hiton tylsä) rakkaustarina. Koska tämä rakkaustarina ei kiinnosta ketään, neuvostosensuuri napsaisi sen pois.
Suomenkielisessä käännöksessä osia romaanista on kursivoitu, koska liikaa kofeiinipitoisia juomia nauttinut suomentaja ei malttanut olla painelematta Microsoft Wordin yläosassa killuvia nappuloita. Kaikki suomennoksen lukeneet ovat olleet niin järjettömässä töötissä, että kursivointeja ei edes huomattu ennen vuotta 2006, jolloin joku keksi poistaa ne.
Juoni[muokkaa ]
Tarina alkaa, kun kaksi rock-muusikkoa, Mihail "Alistaja" Pervioz ja Ivan Nököhönövits, heräävät hikisinä ja krapulaisina treenikämpän nurkasta. Pervioz onnistuu kohottautumaan ylös ensimmäisenä, ja aikeenaan suoriutua lääkekaapille hän harppaa Nököhönövitsin luihun vartalon ylitse sovittaen vasemman jalkansa lattialla vellovaan kaljatölkkimereen. Ivan Nököhönövits valittaa Perviozin haarojen välistä leviävää tolkutonta munahien hajua, jolloin Pervioz kääntyy kannoillaan, mylväisee ja raivoissaan potkaisee Ivania ohimoon. Ivan vaipuu hetkeksi tajuttomuuteen, josta herättyään hän ei ole enää entisensä: hän alkaa houria ja muuttuu vainoharhaiseksi, pälyileväksi hulluksi.
Ivanin selvitellessä päätänsä Pervioz on jo lähestymässä lääkekaappia, kun hän kompastuu kaljatölkkimerestä hieman kohollaan olevaan möykkyyn. Kaljatölkit vyöryvät sinne ja tänne möykyn hiljalleen kohottautuessa seisaalleen. Tölkkimeren alta paljastuu alaston, ärisevä ja hieman Kauko Röyhkän näköinen mies dildo kädessään. Pervioz yrittää karkuun, mutta mies sivaltaa häntä dildolla päähän, jolloin Pervioz tuupertuu maahan. Mies hutkii hänet kuoliaaksi ja potkii vielä ruumiin yhdeksi veri seksi mössöksi. Hän yrittää vielä raiskata ruumiin, mutta se on jo niin tohjona, ettei puuhasta tule mitään. Pettyneenä ja harmistuneena mies paiskaa jäänteet seinään ja kirmaa treenikämpästä ulos, jossa aurinko jo valaisee mäntymetsän latvoja valaen Moskovan asukkaiden mieliin toivoa kauniista ja rauhallisesta päivästä. Turha toivo.
Hetken kuluttua myös Ivan astelee treenikämpän hämystä ulos alkavaan aamuun. Hänellä ei ole mitään muistikuvaa tuosta kauheasta miehestä tai mistään muustakaan. Ivan, tuo onneton, harhainen mies, nimittäin luulee olevansa suuri petolintu. Käsiään siipien tavoin läpytellen se kaheli suuntaa metsään jänisjahtiin.
Loikittuaan aikansa metsän siimeksessä Ivan saapuu suurelle jyrkänteelle. Hän onnistuu hädin tuskin estämään putoamisen jyrkänteeltä alas, ja hoippuroituaan hetken harjalla tasapainoa tavoitellen Ivan antaa ylen. Krapulaoksennus syöksyy alas ilmaa viistäen ja iskeytyy lopulta maahan leviten joka suuntaan. Krapula lientyy huomattavasti oksentamisen myötä, ja niinpä reipastunut Ivan päättää kokeilla siipiään ja loikkaa jyrkänteeltä tarkoituksenaan nousta lentoon.
Aamu on niin tapahtumantäyteinen, että Jumalalla on täysi tekeminen pitäessään hommat edes jokseenkin kasassa. Niinpä Ivanin loikka jää Taivaan Isältä täysin huomaamatta, ja Ivanin onnistuu kuin onnistuukin kohottautua siivilleen. Ivan leuhauttaa siipiään puskien itsensä kunnon ilmalentoon. Hän liihottaa läpi mitä monimuotoisimpien maisemien. Maisemat vaihtuvat hänen allaan tiuhaan, ja vauhdin kiihtyessä ne muuttuvat täydeksi psykedeeliseksi mössöksi.
Ivanin lennellessä Moskovan yllä aiemmin tapaamamme alaston mies on jo päätynyt kaupungin keskustaan aiheuttamaan kaaosta. Hän on muun muassa pelotellut lapsia, aiheuttanut pahennusta huutelemalla säädyttömyyksiä, ruhjonut poliisi autoja ja hajottanut DNA:n liikkeen näyteikkunan dildolla. Miliisit olivat yrittäneet saada hänet napattua helikopterillaan, mutta miehen oli onnistunut johdattaa helikopteri vuokratalosokkelikkoon, jossa se oli murskaantunut vasten kerrostalon seinää ja räjähtänyt. Mies jatkoi menoaan, ja hänen verestävien silmiensä pälyn kerrotaan saaneen vuoret lakoamaan ja puhelinlinjat paukkumaan. Puhelinpalveluiden odotusmusiikki on kautta koko kaupungin vaihtunut hardcore-punkiksi.
Ivan Nököhönövits on kohonnut jo Maapallon ilmakehän yläpuolelle, missä ilma on huomattavasti raikkaampaa ja hengittämiskelpoisempaa. Ivanin viilettäessä yhä kauemmas Äiti-Maasta Jeesus aineellistuu kiitämään hänen vierellään. "Mitä sinä hei täällä teet? Teidän maan asukkaiden pitäisi olla jämerästi maan pinnalla, ei tästä muuten mitään tule", Jeesus tiedustelee Ivanilta. "Olen pylly! Olen pylly!" Ivan vastaa vaahtoava kuola suusta tursuten. "Tämä selvä", Jeesus tokaisee. Hän läimäyttää käsiään yhteen (naulanrei'istä pulpahtaa hieman verta), ja Ivanin ilmaliito katkeaa siinä samassa. Alkaa vielä huikeampi ilmaliito pystysyoraan alaspäin.
Koska Jumalalla on edelleen aivan liikaa pakottavia kiireitä fysiikan lakien kanssa, Ivan ei kärähdäkään ilmakehässä poroksi, vaan kiitää ilmakehän läpi täysin vahingoittumattomana. Hänen putoamisnopeutensa kiihtyy ja kiihtyy, kunnes hän viimein syöksyy maata kohti aikaakin nopeammin. Ivanin ilmaliito saa aikaan pienen aikavääristymän, jonka seurauksena noin vuoden 30 jKr. Jerusalem ilmestyy siihen, missä vielä äsken oli naapurin Jaakko-papan heinälato.
Jerusalemissa Pontius Pilatus räytyy armottoman päänsäryn kourissa, sillä hän on edellisenä iltana löytänyt öiden ikävän, pimeän. Hän sattuu vilkaisemaan palatsinsa ikkunasta ulos ja lausahtaa ensi kertaa maailmanhistoriassa nämä usein siteeratut sanat: "Saattaapi olla, että riipasen aika kovan kännin tänään." Näihin sanoihin päättyy Bulgakovin mestariteos.
Edellä oleva tekstiosuus sisälsi juonipaljastuksia. Et toivottavasti ehtinyt spoilautua lukemalla, että Rick päästää Ilsan ja Victor Laszlon pakenemaan Yhdysvaltoihin. Ai et? No hyvä. Voit nyt sulkea tietokoneen.
Vastaanotto[muokkaa ]
Saatana saapuu Moskovaan on saavuttanut kulttisuosiota "parhaana krapulapäivälukemistona". Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kertoi saaneensa romaanista päivän naurut, ja siksipä hän suosittelikin sitä lämpimästi kaikille parhaille ystävilleen. Kirjailija Bulgakovin ura lähti niin rankkaan nousukiitoon, että hän ei kestänyt painetta, vaan mureni hiekaksi.
Saatana saapuu Moskovaan on niitä harvoja klassikkoteoksia, joita voi fanittaa julkisesti katu-uskottavuuden kärsimättä.