Tähtitiede
Tähtitiede eli astrologia luokitellaan luonnontieteeksi, joka tutkii maailmankaikkeutta, sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä eli tavallaan kaikkea olemassa olevaa. Tähtitieteen tutkimusalueeseen kuuluu kaikki maapallon ilmakehän sisä- ja ulkopuolella oleva sekä myös maa itsessään (mm. hiekänjyvien määrä, kompostin laatu yms.).
Henkilöä, joka työskentelee tähtitieteen parissa, kutsutaan tähtitieteilijäksi.
Laajalle kehittynyt Harrastelijaverkosto on häiriötekijä tähtitieteilijöille, sillä nämä harrastelijat vievät kaikkein mehukkaimmat havainnot "asiantuntijoiden" nenän edestä ja nimeävät niitä omien sukunimiensä mukaan (esim. Virtasen komeetta).
Tähtitieteessä havainnonteko perinteisesti tapahtuu kaukoputkilla, mutta monenlaisia yrittäjiä on nähty.
Osa-alueet[muokkaa ]
Maailmankaikkeudessa on niin paljon eri kohteita joita tutkia, että jo pelkästään selvyyden kannalta nämä on jaettu omiin osa-alueihinsa. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että usein jokin aihe kuuluu useaan eri alueeseen, mikä taas sotkee järjestyksen.
- Planeettatutkimus - Planeettojen, ja sitä pienempien taivaankappaleiden kuten esim. asteroidien tutkimus.
- Galaktinen tähtitiede - Linnunradan ja sen sisältämän aineen tutkimus.
- Ekstraterrestriaalinen tähtitiede - Kaiken Linnunradan ulkopuolla sijaitsevan hutkimus.
- Kosmologia - Kauneudenhoitotuotteiden testaus ja arvioiminen.
Havainnoissa käytetyn aallonpituusalueen mukaan järjestetty alue:
- Optinen tähtitiede - Silmälaseja avaruudessa käyttävien käyttäytymisen tutkiminen
- Radiotähtitiede - Kaikkia radiossa työskenteleviä tähtiä häiritsevä tutkimus
Osa tähtitieteestä perustuu pelkkään teoriaan eli totuudelle ei ole mitään sijaa:
- Taivaanmekaniikka - Kaikkien liikkuvien taivaanpalojen ratojen laskeminen.
- Tutkiminen - eh..
Myös maahan putoavien objektien kuten meteoriittien, lentävien lautasten ja astronauttien tutkimus lasketaan tähtitieteeksi. Astrofysiikka taas tutkii näiden esineiden tiheyttä, lämpötilaa, massaa, painetta, luonnetta sekä kemiallista koostumusta.
Täh? titieteen historia[muokkaa ]
Tähtitiede on lääketieteen oheella vanhin tieteistä. Kautta historian kaikelle tälle on yritetty keksiä järkevää selitystä. Useassa kulttuurissa tähtitiede on liitetty uskontoon, mikä varmasti selittää tähtitieteen hitaan kehittymisen. Kyseistä tieteenlajia varten on kyhätty monenlaisia rakennelmia helpottamaan tutkijoiden työtä, joista kuuluisin on ehkä Stonehenki.
Aristhark esitti vuonna 280 eaa. että Maa kiertää Aurinkoa, mutta kuka nyt häntä uskoi? 400 vuotta myöhemmin eräs Klaudios Ptolemaios valehteli että Aurinko kiertää Maata ja häntä sitten palvottiin seuraavat tuhat vuotta. Arabimaailmassa astronomit (arabialaiset ennustajat) kehittivät keskiajalla tieteen nykyiselle tasolleen.
Nikolaus Kopernikus väitti, että hänen aurinkokeskeinen järjestelmänsä on totta vuonna 1543, jonka jälkeen ihmiset alkoivat hieman miettiä olisiko näin. Galileo Galilei käytti ensimmäistä kertaa kaukoputkea ja löysikin Jupiterin neljä pienintä kuuta muttei itse Jupiteria. Isaac Newton halusi kaiken liittyvän fysiikkaan, joten hän linkitti sen tähtitieteeseen. Vuonna 1859 Gustav Kirchhoff huomasi myös jotakin. Maailman muoto jäi silti vielä epäselväksi.
Vasta saavuttaessa 1900-luvun loppupuolelle saadaan aikaan suurempia tuloksia.
Tähtitiede Suomessa[muokkaa ]
Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä oli Sigfrid Aronus Forsius ja jäi myös viimeiseksi.
Välineet[muokkaa ]
Yleensä tähtitieteessä käytetään maan päällä sijaitsevia laitteita kuten kaukoputkia, spektrografeja ja DVD-kennoja. Ennen samat havainnot tehtiin käsin ja merkittiin ylös silmin. Kulkiessamme vauhdilla eteenpäin kehityksessä myös tietokoneet ovat yleistyneet, ja nykyään niitä käytetäänkin tiedemiesten sijasta.
Joidenkin kohteiden tutkiminen vaatii kuitenkin lähempää tarkastelua, joten avaruuteen lähetetään miehitettyjä aluksia joiden tarkoituksena on .. käydä pystyttämässä lippu jonnekin tuonne? Tänne? Ehkä?
Tutkimuskohteita[muokkaa ]
- Aurinko
- Aurinkokunta
- Galaksi
- Galaksien kehitys
- Galaksien galaksijoukkojen kehitys
- Galaksien sisäisten galaksien ja ulkoisten galaksien galaksijoukkojen pienoisgalaksien kehitys