Keskiaika

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stop hand.png Tämä artikkeli tai osio ei välttämättä edusta neutraalia näkökulmaa.
Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla.

Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso, joka alkaa Rooman valtakunnan tuhosta ja kestää renessanssin alkuun. Keskiaika on ihmiskunnan historian väärinymmärretyin aikakausi, perkele! Luetpa mitä tahansa koulun historiankirjaa, niin keskiaikaa mollataan "pimeäksi" joka teoksessa. Keskiaika kesti melkein 1000 vuotta, ja silti siihen liitetään joka kerta samat kliseet: tyhmät munkit, raa'at ritarit, inkvisitio, blaa blaa blaa... Älä usko niitä. Keskiaika oli ihan hyvä aika elää, hitto! Silloin orjuuskin oli lakkautettu kaikkialla Euroopassa, kunnes se renessanssin aikaan aloitettiin uudelleen, ja arkkitehtuuri tuotti lukuisia eri tyylejä ja rakennustapoja ennenkuin se kangistui antiikin matkimiseksi! Yksikään noista väärinymmärtäjistä ei varmaan ikinä ole kuullut Bysantista! Noitavainotkin alkoivat vasta renessanssin aikana - keskiajalla noituutta pidettiin yleisesti harmittomana hölynpölynä, johon kukaan vakavastiotettava ihminen ei suhtautunut kuin olankohautuksella.

Ajanjaksot

Keskiaika on tapana jakaa kolmeen ajanjaksoon: pimeään keskiaikaan, feodaaliaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Keskiajan katsotaan alkavan Länsi-Rooma -nimisen roskapankin konkurssista ja päättyvän uskonpuhdistukseen.

Pimeä keskiaika (476-800)

Keskiajan ensimmäistä jaksoa kutsutaan asiantuntijoiden keskuudessa pimeäksi keskiajaksi. Siihen on monia syitä. Ensinnäkin ajanjaksoa luonnehti Indonesiassa vuonna 533 räjähtänyt suurtulivuori, jonka ansiosta aikakausi oli todellakin pimeä - ja kylmä. Toiseksi monet tämän ajanjakson hallitsijoista olivat ihmisiä, joista voi hyvällä syyllä käyttää attribuuttia "pimeä". Kolmanneksi tältä ajanjaksolta on vain hyvin vähän kirjallisia dokumentteja, kiitos lukutaidottomuuden ihannoinnin, joten ajanjakso oli sivistyksellisestikin hyvin pimeä. Mutta tältä ajanjaksolta ovat peräisin Beowulf, Kalevala, Nibelungenlied, Eddat ja kaikki suuret eurooppalaiset kansanrunot, joten mikä sivistyksessä hävittiin, se runoudessa voitettiin. Ikävä kyllä valistusajan kynäniskaiset nörtit alkoivat kutsumaan koko ajanjaksoa tämän ajanjakson mukaan. Heille ei tullut mieleen, että tänä aikana lakkautettiin orjuus, keksittiin kunnolliset hevosen valjaat, kunnollinen satula, kunnolliset jalustimet, vesimylly ja paljon muita elämää helpottaneita keksintöjä. Ennenkaikkea tänä ajanjaksona oltiin päästy eroon kaikista niistä kaheleista, jotka kansoittivat Rooman keisarin valtaistuinta. Tätä ajanjaksoa voidaan oikeastaan pitää libertaristin märkänä unena. Tai sitten ei.

Pimeä keskiaika päättyi karolingiseen renessanssiin ja Kaarle Suuren kruunaamiseen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Pöh. Se merkitsi lopun alkua yksilönvapauksille ja valtiouskovaisuuden nousua.

Feodaaliaika 800-1150

Feodaaliaikaa leimasi feodalismi. Eli pimeän keskiajan hölmöilyn ja sekoilun sijaan maihin ja mantuihin oli nyt saatu järjestys aikaan ja ökyisännille näytetty heidän paikkansa yhteiskunnassa. Valtiot alkoivat syntyä ja Eurooppaan alettiin saada jotain tolkkua. Tämä on se aikakausi, jota J.R.R. Tolkien erityisesti ihannoi. Tänä aikakautena kehitettiin kolmivuoroviljely, tuulimylly, silavaljaat, varsijousi, masuuni ja paljon muita sellaisia innovaatioita, joista Rooman valtakunnassa oli vain uneksittu. Ja kreikkaakin osattiin jo luostareissa niin paljon, että todettiin että sitä voitaisiin vaikka lukea. Arkkitehtuurissa vallitsevana oli romaaninen tyyli. Keksittiin tynnyriholvi ja kantavat tukipilarit. Roomalaiset eivät tunteneet mekaanista kelloa, mutta sellainen koristi nyt jokaisen vähääkään itseään kunnioittavan kaupungin kirkontornissa.

Feodaaliaikaa leimasivat toisaalta ritarilaitos, aateliston jatkuvat keskinäiset sodat ja kärhämät sekä kaupunkien synty. Sekä viikinkiretket, unkarilaisten invaasio, jihad, pogromit ja ristiretket. Mutta ei noitavainot!

Sydänkeskiaika 1150-1347

No nyt päästiin asiaan. Tämä aikakausi merkitsi kapitalismin, kaupunkien ja kuningasvallan nousua ja yhtenäisvaltioiden syntyä. Koko Eurooppa kristillistettiin lopullisesti ja orjuus lakkautettiin lopullisesti kaikkialla. Viikingit ja unkarilaiset rauhoitettiin. Maat ja valtakunnat rauhoittuivat ja ensimmäiset koulut ja yliopistot perustettiin. Tänä aikakautena keksittiin kompassi, nosturi, niittokone, holvikaari, rakennuksen ulkopuoliset tukipilarit, peräsin, heilurikello, osakeyhtiö, holding-yhtiö, optiot, vakuutus, seuramatka ja kolmannen asteen yhtälön algebrallinen ratkaisukaava. Arkkitehtuurissa vallitseva suuntaus oli goottilainen tyyli eli gotiikka. Ensimmäiset paperitehtaat rakennettiin. Tiesitkö, että Stora Enso on perustettu tällä ajalla? Roomalaiset eivät tunteneet edes paperia, lällällää, mutta Suomessa tehtiin paperia jo vuonna 1350. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ajoi samaa tehtävää kuin EU nykyään. Naisillakin oli oikeus omaan etunimeen, sieluun, avioeroon sekä omaisuuteen. Kaikenkaikkiaan elämä oli sydämellisempää kuin koskaan aikaisemmin. Tällä aikakaudella rakennettiin maailman upeimmat linnat, maailman upeimmat katedraalit ja kaupungit olivat täynnä ihqja ja romanttisia piparkakkutaloja. Ritarit olivat rohkeita, porvarit rikkaita, papit hurskaita ja talonpojat työteliäitä ja rouvatkin olivat hehkeitä.

Suomelle tämä aikakausi merkitsi jatkuvien hämäläisten, karjalaisten ja varsinaissuomalaisten keskinäisten sotien päättymistä, ja ennennäkemättömän vaurastumisen kautta. Suomen väkiluku kasvoi parissasadassa vuodessa liki kymmenkertaiseksi ja Savo asutettiin. Mutta noitia ei vainottu!

Myöhäiskeskiaika 1347-1517

Ah, nuo urheat ritarit kiiltävissä haarniskoissaan! Sydänkeskiaika päättyi Mustan Surman nimellä tunnettuun ruttoon, joka tappoi liki kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta ei hätää! Vahingosta viisastuneena henkiinjääneet aloittivat Euroopan jälleenrakentamisen. Maaorjuus ja feodaalirasitteet lakkautettiin lähes kaikkialla Länsi-Euroopassa, ja siirryttiin torpparijärjestelmään. Tehtiin iso määrä uusia innovaatioita, tärkeimpänä kirjapaino. Kaupungit kasvoivat ja väestö vaurastui. Lukutaito yleistyi. Sodittiin ja tapeltiin. Mutta romanttista oli. Tältä ajalta on peräisin suurin osa keskiajan kaunokirjallisuudesta ja teksteistä. Kaikki kiva päättyi sitten uskonpuhdistukseen.

Dante ja Petrarca – suuret mulkut

Hoo, olen Dante, suuri runoilija. Osaan kreikkaa ja italiaa ja käännän koko mantereen ylösalaisin. En huolinut Francesco Petrarcaa edes kuvaan, koska hän on ruma.

Roomalaisten mainetta on kaunisteltu. Mitä hyvää heissä muka oli? Oletko kuullut kolmivuoroviljelystä? Matematiikasta? Nostureista? Pyöräauroista? Miekkakäännytyksestä? Kompassista? Kaikki keksittiin "pimeällä" keskiajalla. Ei Roomassa! Ota mikä tahansa noista asioista ja näytä se roomalaiselle, niin hän raapii päätään ja hakkaa sen miekalla päreiksi. Mokomat barbaarit. Antiikin aika oli keskiaikaan verrattuna varsinainen tieteiden ja taiteiden niskalaukaus. Ja aivan kaikki, ne historian kirjat myös, tiesivät sen – kunnes Dante ja Francesco ilmestyivät.

Kenestä nyt siis on puhe? Kahdesta idiootista nimeltä Dante Alighieri ja Francesco Petrarca. Ensin kaikki oli hyvin: ihmiset elelivät modernin kaupungin esiasteissa kaikessa rauhassa. Kaikki huolehtivat omista asioistaan, ja naapurikansojenkin kanssa oli sopuista. Ja mitä sitten tapahtuu? Petrarca löytää arkullisen (kuolleen) Ciceron kirjeitä, ja Dante kirjoittelee (kuolleelle) Vergiliukselle. Aivan kuin tämä muka antaa heille oikeuden kukkoilla kuin Euroopan omistajat. Näköjään antaa.

Sitten Petrarca menee ja kääntää Homerosta latinaksi, ja yhtäkkiä koko manner luulee osaavansa kreikkaa. Tämän jälkeen kaikki, mihin Dante koskee, muuttuu kullaksi ja kaikki hänen kirjoituksensa ammutaan platinakuoressa kiertoradalle palvottavaksi. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että Petrarcan kreikka on perseestä ja Danten kirjoitukset siihen sopivaa vessapaperia. Ei, silti he luotsaavat maailman kohti uutta mehevää aikakautta, ja kaikki, mikä jää heidän ja roomalaisten väliin, voidaan julistaa pimeäksi. Tarkastellaanpa, miten tilanne muka parani: Keskiajalla kaikilla oli rutto ja jokainen haisi pahalle. Dantella ja Petrarcalla oli rutto, he haisivat pahalle ja puhuivat kreikkaa. Mikä edistysaskel. Tuntuupa renessanssi upealta, eikö! Vaan etpä keksinyt kreikallasi viemäröintiä, Dante. Ha!

Lisää valheita

Keskiaikaisia harrastuksia

Olemme nyt saavuttaneet konsensuksen siitä, että Dante ja Petrarca päättivät, että keskiajan ihmiset ovat apinoita ja että marssi kohti uutta aikaa alkaa heidän typerä Iliaansa kaikkien kourassa. Jotain on sentään sanottava keskiajan puolesta: KESKIAJALLA EI POLTETTU NOITIA! Se tapahtui vasta siinä kuuluisassa renessanssissa. Valistusajalla tiedettiin, että keskiajan naiset kuolivat nälkään, ennen kuin ehtivät tehdä yhtäkään loitsua. Ja juu, eivät kaikki osanneet silloin lukea. Mutta heillä oli siihen hyvä syy: kaikki paiskoivat töitä 16 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa polttavan Auringon alla pitkin kuivia pöllyäviä peltoja. Oli heillä toki pari lukutaitoista sankaria katedraalikouluissa, mutta näillä oli muuta tekemistä kuin kehitellä jääkaappeja, ettäs tiedät. Kuvittele nyt. Mitä itse tekisit samassa tilanteessa? Nylkisit varmaan lampaan, jotta voisit kopioida Aristoteleen Runousopin siihen. Kyllä ne 12 lasta ja akka/ukko kotona jaksavat nähdä nälkää sillä aikaa.

Tieteen läpimurrot

Yleisimmät kuolinsyyt 2025 Yleisimmät kuolinsyyt 893
sydäntaudit 1. vallanpitäjien mielivalta
syöpä 2. synnytys
alkoholi 3. kirveenisku päähän
krooniset hengityselinsairaudet 4. krooniset hengityselinsairaudet
tapaturmat 5. Kalervo Turonpoika, ryöväri metsistä
ankara vitutus
(Siihen voi kuolla. Sinua vain ei vituta tarpeeksi.)
6. täit

Ikävä panettelu on turhaa; "pimeä" keskiaika on täynnä toinen toistaan hienompia keksintöjä, joista nykyajan ihmiset eivät enää tajua kiittää Jumalaa. Katsopa viereistä kaaviota. Keskittykäämme kohtaan kolme, päähän kohdistuvaan kirveeniskuun, joka on ollut ihmiskunnan riesana aikojen alusta asti[1] . Ihminen herää aamulla, lähtee toimittamaan asioitaan ja löytyy illalla tienvarresta kallo ja aivot kahdessa osassa. Tällainen kuolintapa oli täysi mysteeri ennen keskiaikaa.

Aiemmilla aikakausilla kuviteltiin, että se oli Jumalan tahto, mikäli ihminen kuoli taivaalliseen kirvessurmaan, joka saattoi tulla milloin tahansa. Sekä kreikkalainen että roomalainen mytologia ovat täynnä tällaista. Ne suorastaan perustuvat satunnaisille kirvessurmille. Mutta "pimeän" keskiajan tutkijat eivät olleet näin yksinkertaisia. He halusivat selvittää mysteerin ja riisua kaiken myyttisyyden sen ympäriltä. Kun kirvessurmien määrä lisääntyi viikinkiaikana 500 %, alkemistit ja tiedemiehet ryhtyivät töihin. He rukoilivat ja ruoskivat itseään 200 vuotta, jotta Jumala tarjoaisi tähän vastauksen. Ja katso, lopulta 912 talonpoika nimeltä Unto huomasi, että mikäli ihminen viettää kolme päivää luolassa, lausuu 100 kertaa Isä meidän ja saa kiinni maahisen, hän välttää kirveeniskut. Hämmästyttävä havainto kiiri ympäri Euroopan ja seuraavan 80 vuoden kuluessa kirveeniskut päähän vähenivät 15 %.

Arvasit oikein – tästä kaikesta saamme kiittää keskiaikaa. Vai näetkö kirveskuolemaa enää vuoden 2025 kuolinsyyluettelossa? Et. Aivan, älä enää mollaa keskiaikaa! Ikinä. Entäpä syöpä? Näetkö sitä taulukossa vuonna 893? Et. Siitäs sait, senkin modernismin lellikkilapsi. On myös melko käsittämätöntä, kuinka tämän ajan "valaistunut" yhteiskunta on kadottanut lähes kokonaan käsitteen nimeltä Jumala. Tämänhän voisi todeta aivan yksinkertaisesti jauhamalla kananluita neitsyen esiliinan kanssa ja sijoittelemalla sitten jauheen potilaan ympärille. Mikäli ateisteille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, kannattaa lisätä tehoa polttamalla suitsukkeita. Helppoa ja selkeää.

Kirjallisuus

Apua! Kirjoja! Oi Dante, tule pelastamaan meidät! –Älä tule.

Toisin kuin ne kaksi italialaista pässiä väittävät, myös keskiajalla oli kirjoja. Kaarle Suuri (aivan niin, ettäs tiedät Dante, Kaarle Suuri eli keskiajalla) rohkaisi ihmisiä lukemaan ja valistamaan itseään. Samaan aikaan hän valloitti puoli mannerta, nousi Rooman keisariksi ja pisti 54 kertaa vastustajansa matalaksi. Ja arvaapa lukiko hän Ciceroa? No ei, vaan Augustinusta [2] . Oletko ikinä lukenut Henkeä ja kirjainta? Tai muita Augustinuksen tuotoksia? Et? Ei varmaan Dante eikä Petrarcakaan. Nietzsche luki. Wittgenstein luki. Hähä: "pimeä" keskiaika 1, sinä -2.

Hyvä on, myönnetään: myös keskiajalla kirjoitettiin roskaa. Oletko kuullut Beowulfista tai Elinan surmasta? Keskiaikaista tavaraa, ei ehkä suosittua, mutta ainakin siteerattua. Latinankielinen runous oli huonoa. Kaikki, jotka väittävät toisin, löytävät itsensä kolmannelta piiriltä.

Katso myös

Tulevaisuudentuote.svg.png edeltäjä:
Rautakausi Maailman kaudet
476-1494 seuraaja:
Renessanssi

Viitteet

  1. Ja tod.näk. myös ennen sitä
  2. joka muuten eli keskiajalla
Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Keskiaika&oldid=607479"