N-sana

N-sana on arveluttavaan valoon joutunut sana. Harva enää nykyisin tietää, mihin n-alkuiseen sanaan sillä oikeastaan viitataan, mutta kansanperinteen mukaan sanaa on käytetty mustasta tai tummaihoisesta ihmisväestöstä. Alkujaan sanalla viitattiin (etenkin Saharan eteläpuoleisen) Afrikan runsaspigmenttiseen alkuperäisväestöön, mutta kun globaali liikkuvuus alkoi keskiajan puolivälissä ensin arabien sekä sittemmin Euroopan jalomielisyydestä ja hyväntahtoisuudesta vapautumisensa myötä turpoamaan pullataikinan elkein, ollaan sanaa päästy käyttämään laajemmassa skaalassa - nykyisin sanaa voidaan käyttää paitsi Namibiassa myös vaikkapa Nykissä, Pariisissa tai jopa Varissuolla.

Onko N-sana neutraali?

On esitetty kielitieteellinen teoria, jonka mukaan n-sana on neutraali. Tähän lopputulokseen ollaan päädytty siksi, että neutraali alkaa n-kirjaimella ja sillä on muitakin ominaisuuksia, joita n-sanalla on huhuttu olevan, kuten kolmitavuisuus ja i-kirjaimeen päättyminen. Vaihtoehtoisen, perusteiltaan samanlaisen teorian mukaan n-sana on normaali. Teoriat ovat kuitenkin kielitieteilijöiden valtavirran parissa kiistanalaisia ja niitä pidetään pseudotieteenä, erityisesti siksi, että neutraali- ja normaaliteorioiden kannattajat itse käyttävät n-sanaa yksinomaan halventavissa yhteyksissä.

N-sana Suomessa

Vaikka Suomen voi katsoa kansainvälisessä vertailussa alisuoriutuneen kolonialismin, orjakaupan tai rotuoppien kaltaisissa lysteissä,^[1] eikä siihen sisältynyt lausujan puolelta samanlaista arvolatausta esimerkiksi hädin tuskin mustista kuullutta (saati nähnyttä) talonpoikafenniä ja murjaaneja työkseen raippaavaa mississippiläistä plantaasinomistajaa verratessa, on sana tulivoimineen kokenut suomi-iskelmän opettaman ^[2] kansan historiassa jyrkän deflaation.

Nykyisin n-sanaa ei ^{kenen mukaan?} käytetä puhekielessä, ei ainakaan kantasuomalaisten (tai mustien itsensä) keskenään käymissä keskusteluissa. Eikä maaseudulla. Edes suomalaiset rasistit eivät käytä enää n-sanaa, ainakaan jos osallistuvat puoluepoliittiseen vaikuttamiseen^[3] .

N-n vaarat

"Me ollaan Tonyn kanssa samaa mieltä melkein kaikesta, minäkin inhoan n–itä. Pahimmat sairaudet tulee Afrikasta, hivit ja ebolat, ne on vaan niin alkukantaisia ihmisiä. Vaaleaihoiset ihmiset on vaan älykkäämpiä ja rikkaampia, ylemmällä tasolla."

~Johanna Tukiainen [4]

Mainettaan^[5] silmälläpitäen ei ole suositeltavaa käyttää n-sanaa sen saaman arvolatauksen vuoksi. Sanaa ei pitäisi käyttää edes ko. sanankäyttöä kritisoivassa kontekstissa, kuten ironiseen tai sarkastiseen sävyyn - samaan tapaan kuin konfliktejakaan ei saada ratkaistuksi niiden omilla aseilla. Myöskään ei tule ihmisten sillä nimittämistä kritisoidessa lausua äänneyhdistelmää auki. N-sanaa sisältävää vihapuhetta tarpeen vaatiessa lainaamisen typografian standardit ovat vielä vaiheessa ja eettiset neuvottelut kesken. On todistettua, että sanaa välttelemällä maailmassa jylläävät ennakkoluulot, rotuviha ja etniset ongelmat vähenevät silmin nähden.

Tosiasioita n-sanasta

• Seppo Lehdon blogeissa ei oikein muita sanoja olekaan. Paitsi ehkä koti ryssä ja litravittu.
• Teuvo Hakkarainen sanoo eduskuntatalossa n–iukko. Kyse ei ole uskaltamisesta, sillä Hakkaraisen aivot eivät käsittele sosiaalisen ympäristön paheksuntaa tai synonyymejä.
• Esko Valtaojan oli pakko puolustaa ihmisten kutsumista sillä primetimessa Peppi Pitkätossun isän tähden.

Viitteet

• Tyngät
• Rasismi
• Suomen historia
• Asiat, jotka saavat pääsi räjähtämään
• Yleiset sanat
• Kirosanat
• Asiat ja aihepiirit, jotka romahduttavat nettikeskustelun apokalyptiseen kaaokseen alle kolmessa sekunnissa