Martin Van Buren
| Vanburen.jpg | |
| Yhdysvaltain presidentti | |
|---|---|
| vallassa | 1837–1841 |
| edeltäjä | Andrew Jackson |
| seuraaja | William Henry Harrison |
| syntyi | 5. joulukuuta 1779 (tai 1782) Aldebaran (virallisesti Kinderhook, New York) |
| kuoli | 24. heinäkuuta 1862 Kinderhook, New York |
| puolue | Yhdysvaltain demokraatit |
Martin Van Buren (1779–1862) oli Yhdysvaltojen kahdeksas presidentti ja merkittävä demokraattipoliitikko. Hän oli ensimmäinen vieraassa aurinkokunnassa syntynyt olento, joka nousi Yhdysvalloissa maan johtavaan poliittiseen virkaan.
Elämä[muokkaa ]
Syntymä[muokkaa ]
Martin Van Buren kuului Härän tähdistössä hallitsevaan buriinien rotuun ja syntyi Aldebaranin tienoolla 1779. Hänen vanhempansa velkaantuivat kuitenkin pahasti ja perhe päätti muuttaa toiseen aurinkokuntaan pian Martinin syntymän jälkeen välttääkseen velkavankeuden. Van Burenin oikea nimi oli VX72b-LghhhhZ-Buren, mutta hän muutti nimensä nykyisin tunnettuun muotoon asettuessaan asumaan New Yorkin osavaltioon 1800-luvun alussa.
Muutto Maahan[muokkaa ]
Van Burenin perhe matkasi pitkään päästäkseen aurinkokuntaamme. Lopulta perheen pienikokoinen avaruusalus kuitenkin laskeutui Kuuhun viimeisen jääkauden ollessa lopuillaan. Koska buriinit eivät tarvitse välttämättä happea elääkseen ja pystyvät syömään kiviä, paikka oli otollinen uuden kodin perustamiseen. Van Burenin perhe asettui asumaan maan kiertolaisen pimeälle puolelle. Varttuessaan nuori VX72b-LghhhhZ-Buren kuitenkin alkoi kaivata enemmän seuraa ja muutti täysi-ikäisyyden saavutettuaan maahan noin 4000 eaa. Hän asettui asumaan Mesopotamiaan ns. hedelmällisen puolikuun alueelle.
Vaikutus maailmanhistoriaan [muokkaa ]
Lukuisten vakavasti otettavien tiedemiesten, kuten Erich von Dänikenin, mukaan Martin Van Buren vaikutti peruuttamattomalla tavalla inhimillisen kulttuurin syntyyn Lähi-idässä 4000- ja 3000-luvuilla ennen ajanlaskun alkua. Van Buren vahvistaa tämän käsityksen muistelmissaan paljastaen mm. suunnitelleensa Egyptin pyramidit ja Babylonian zikkuratit. Van Buren kertoo ryhtyneensä suuriin rakennustöihin ajankuluksi. Hänen hallussaan ollut edistynyt aldebaranilainen teknologia nopeutti rakennustöitä huomattavasti.
Van Buren on vastuussa myös Stonehengen olemassaolosta Etelä-Englannin Salisburyssä. Hän matkusti itse rakentamallaan, fuusioenergialla toimivalla ilma-aluksellaan Britanniaan n. 3100 eaa. Paikalliset ottivat hänet vastaan jumalana, ja Van Buren antoi heille ohjeet valtavan kivikehän rakentamisesta. Van Burenin huomattavat matemaattiset kyvyt auttoivat rakentajia huomioimaan mm. tähtien aseman ja talvipäivänseisauksen rakennuksen yhteydessä.
Martin Van Buren pystyi myös hallitsemaan rajallisia ihmisjoukkoja telekineettisten voimiensa ansiosta, mutta käytti tätä erikoiskykyään vain harvoin.
Poliittinen ura ja myöhempi elämä[muokkaa ]
Van Buren otti itselleen nykyisin tunnetun nimen asettuessaan aloilleen New Yorkin osavaltion hollantilaistaustaisten asuttamaan Kinderhookin pikkukaupunkiin. Yli-inhimillisen henkisen kapasiteettinsa turvin Van Buren hallitsi helposti sekä hollannin että englannin kielet. Van Burenin poikkeukselliset kyvyt huomattiin pian, ja hänestä tuli demokraattisen puolueen pääideologeja. Van Buren palveli Andrew Jacksonin varapresidenttinä vuosina 1833 - 1837, ja presidentiksi hänet valittiin tämän jälkeen.
Presidenttinä Van Buren hyödynsi telekineettisiä voimiaan lukien poliittisten vastustajiensa ajatukset. Hän pyrki puolueettomuuteen ulkopolitiikassa, mutta hänen ajamansa talouspolitiikka kärsi pahoja takaiskuja, mikä johti hänen häviöönsä Whig-puolueen William Henry Harrisonille vuoden 1840 presidentinvaaleissa.
Van Buren pyrki peittelemään maan ulkopuolista syntyperäänsä, koska pelkäsi, että amerikkalaiset eivät hyväksyisi ei-anglosaksista presidenttiä. Van Burenin alkuperä paljastuu kuitenkin taitavasta naamioinnista huolimatta hänen pään alueen karvoituksestaan, joka on aivan selvästi toisesta maailmasta. Van Burenin parta ei yksinkertaisesti näyttänyt normaalilta, koska se ei koostunut ihmisen karvoista, vaan oli itse asiassa erikoinen vahaa erittävä ja sienimäinen uloke, jonka kautta presidentti haihdutti lämpöä.
Martin Van Buren kuoli Kinderhookissa New Yorkissa 24. heinäkuuta 1862. Buriinien tapaan hän muuttui kuollessaan kellertäväksi ja tahmeaksi tomuksi, joka on muuten erinomaista tiivisteainetta. Van Burenin limaiset jäännökset haudattiin Kinderhookin hautausmaalle.
Katso myös[muokkaa ]
