Liberalismi

Liberalismi on poliittinen aatesuunta, joka on Eurooppaa ravistelleen Kristinusko B -viruksen toinen jälkitauti. Kun kristillisyys oli saatu parannettua renessanssiin mennessä, huomattiin, että jälkitauti nimeltä egosentrisyys kehittyi antibiooteista huolimatta. Tämä sai ihmiset uskomaan, että he kaikki olisivat tasa-arvoisia ja että heillä olisi samat oikeudet. Tartunnan saaneita varten perustettiin maailmanlaajuinen hoitoverkosto Operaatio Demokratia , jossa liberalismi estoyrityksistä huolimatta alkoi tarttua ihmisiin 1800-luvun lopussa.

Termin liberalismi taustalla on ranskan sana la libertée, joka tarkoittaa suomeksi yksinkertaisesti 'vapautta'. Termi vapaus puolestaan voi tarkoittaa monia asioita. Vapaus voi olla uskonnon vapautta, jossa jokaisella on oikeus valita vakaumuksensa ja arvonsa. Vapaus voi olla sananvapautta, jossa valtio ja ihmistä suuremmat yksiköt eivät estä pientä ihmistä toteamasta mielipidettään. Vapaus voi olla yksilönvapautta, jolloin jokaisella ihmisellä on vapaus elää omaa elämäänsä ja pyrkiä onnellisuuteen itse valitsemallaan tavalla. Vapaus voi olla markkinataloudellista vapautta, jolloin kaikki saavat myydä ja ostaa ilman valtion ja monopolien luomaa vinoutunutta kilpailutilannetta. Vapaus voi olla omantunnonvapautta, jolloin jokaisella on oikeus valita kannattamansa ideologia ja tukea niitä sovussa ja rauhassa. Vapaus voi olla akateemista vapautta, jolloin ihminen voi lähteä kesken luennon vaikka kaljalle. Vapaus voi olla inhimillistä vapautta, jolloin kaikille taataan ihmisarvoinen kohtelu ja tasapuolisuus lain edessä.

Eli?[muokkaa ]

Liberalismilla ei ole yllä mainittujen asioiden kanssa mitään tekemistä. Liberalismi on näkemys, jonka mukaan kaikki muut ideologiat paitsi liberalismi ovat perseestä ja pelkkiä vasurikomukkipuunhalailijoiden marihuanalta tuoksuvia unelmia sosialismiutopioistaan, joissa kaikilla on kaikkea ja kolhooseissa riittää leikkuupuimureita. Liberalismin kannattajaa kutsutaan liberaaliksi. Hänet tunnistaa siviilipalveluskeskuksessa lyhyistä hiuksista ja siitä, että hän puhuu käsittämättömiä sivistyssanoja ilman kannabiksen apua. Muualla hänet tunnistaa lähinnä käsittämättömistä sivistyssanoista, ja lyhythiuksisista kavereista.

Puolesta[muokkaa ]

Liberaalien kannattamia aatteita ovat vain ja ainoastaan Amerikka, ateismi, Amerikka, kapitalismi, Amerikka, Amerikka, Amerikka, kuolemanrangaistus, "jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan" -ideologia, vähäosaisten likvidointi, kännyköiden takavarikointi köyhiltä, Amerikka, silmä silmästä -periaate, plutokratia, liberaalien johtamat diktatuurit (ja sananvapaus). Sananvapaus on suluissa siksi, että sitä vastustetaan tai kannatetaan aina tilanteen vaatimalla tavalla. Liberaalit vastustavat sananvapautta silloin, kun sitä käytetään jonkin muun aatteen paitsi liberalismin levittämiseen. Ainoa hetki, jolloin liberaali puolustaa sananvapautta, on silloin, kun hän aikoo sanoa sen varjolla jotakin todella typerää, joka suututtaa vähintään muslimit.

Vastaan[muokkaa ]

Kaikkea vapautta, paitsi liberaalien hyväksymää, on liberalismissa ollut tapana vastustaa vähintään nukkumaanmenoaikaan asti. Yleistä on myös kaikkien muiden paitsi liberaalien leimaaminen vasenkätisiksi. Keskeisimpiä argumentteja väittelyssä liberalistisen järjestelmän ylivertaisuudesta ovat:

• Olkinukke
• Punainen silakka
• Argumentum ad nauseam
• Argumentum ad populem
• Argumentum ad hominem
• Argumentum ad hominem tu quoque
• Reductio ad Hitlerum

Argumenttien vastaansanomattomuus on sen verran murskaavaa, että yleensä vastakeskustelijat pakotetaan melko nopeasti myöntämään, että ovat kommunisteja. Tämä onkin nopein keino päästä kadulla kimppuun hyökkäävästä liberaalista eroon.

Katso myös[muokkaa ]

• Anarkismi
• Vapaus
• Älyvapaus
• Älyvapauden patsas
• Kokoomus
• Libertarismi
• Klassinen liberalismi
• Anarkokapitalismi
• Uusliberalismi
• Luettelo ismeistä
• Pxos
• Höyhens

• Neutraali näkökulma keskustelunalainen
• Liberalismi
• Ismit
• Politiikka