Demokratia

"Kyllä kansa luulee, ja hyvä niin."

~Veikko Vennamo

Demokratia (ns. väkivalta 'väen valta') on jo muinaisessa Roomassa kehittynyt tapa käyttää uskontoa mm. päätösten tekemiseen. Hyvin tunnettu muinainen demokratian käyttäjä oli Julius Caesar, joka teki monia demokraattisia päätöksiä diktaattorin vallallaan muilta kyselemättä. Nykyisissä teollisuusmaissa demokratia on valtionuskonto, jonka avulla tietämättömiä massoja pidetään tyytyväisenä tarjoilemalla heille illuusio vallasta. Demokratia on toinen sana, rauhan lisäksi, jolla tietyssä maassa voittaa vaalit.

Demokratia on Yhdysvaltain päävientituote, ja sitä on suurella menestyksellä tuotettu esimerkiksi Vietnamiin, Afganistaniin, Irakiin ja Libyaan.

Demokratian opinkappaleet

Demokratiaan uskovat ihmiset palvovat abstraktiota nimeltä kansanvalta, joka on eräänlainen vastine esimerkiksi kristinuskon Jumalalle. Kansanvaltaa ei tule sekoittaa yleiseen mielipiteeseen, joka on puhtaasti tieteellinen käsite. Demokratian seuraajia kutsutaan äänestäjiksi, joskin uskonnon valtaapitävä eliitti puhuu heistä mieluummin kansalaisina. Tämä on ovelaa hämäystä, jolla luodaan illuusio, että demokratia on koko kansan uskonto. On kuitenkin huomattava, että kaikki, jotka ovat kansalaisia, eivät välttämättä ole äänestäjiä ja eivät välttämättä edes kannata demokratiaa. Äänestyspaikoilla on paljon eri äänestyskoppeja, jotta äänestäjät voivat kokea valinnanvapautta valitessaan niiden väliltä.

Demokratiaan kuuluu luterilaiseen tapaan kaksi sakramenttia: täysi-ikäisyys ja äänestäminen. Näistä täysi-ikäisyys on vähäisempi; se tarkoittaa vain tietyn iän saavuttamista, mikä mahdollistaa osallistumisen pääsakramenttiin, äänestämiseen. Äänestäminen rinnastuu esimerkiksi kristinuskon rukoukseen. Äänestämisessä kansalainen esittää nöyrän pyynnön demokratialle ja olettaa saavuttavansa tällä tavoin haluamansa. Aivan kuten rukouksessakin, välillä onnistaa ja välillä ei. (Yleensä ei.) Äänestämisriitin tärkein päämäärä on psyykkinen tyydytys, eli että kansalainen uskoo saavuttaneensa jotakin äänestämällä. Näin demokratian päätavoite onnistuu vaikka mikäänlaista muutosta asioihin ei tieteellisesti olisikaan havaittavissa. Näin kansalainen pysyy tyytyväisenä ja tukee yhteiskunnan taustalla toimivan järjestelmän ideologiaa.

Demokratian historia

Demokratialla on sama nimi kuin antiikin Kreikassa harjoitetulla valtiomuodolla, jossa pieni vähemmistö päätti suuren enemmistön (orjien) asiat. Näitä kahta (uskontoa ja valtiomuotoa) ei pitäisi kuitenkaan sotkea, vaikka niin käy joka paikassa. Demokratia uskontona sai alkunsa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta, kun joukko tyytymättömiä Euroopan monarkioiden perijöitä kyllästyi odottamaan pääsyään valtaistuimelle. Amerikan mantereelta kaikki uusi leviää vauhdilla, eikä kestänyt kauaa, kun Euroopassa suuret massat olivat reagoimassa vallanpitäjien epäpätevyyteen. Mikäli hallitsija ei suostunut muuttamaan valtionuskonnoksi demokratiaa, ratkaisuiksi esitettiin usein giljotiinia. Monet hallitsijat löysivät päälleen parempaa käyttöä ja siirsivät vallan demokratian papistolle, byrokraateille.

Kuten kaikki uskonnot, myös demokratia on oopiumia kansalle ja ruokkii vallankumouksellisia ajatuksia sekä vaarallisia separatistiryhmiä. Demokratian seuraajat ovat harvinaisen erimielisiä opinkappaleiden sisällöstä ja niinpä demokratian sisälle on muodostunut useita eri kirkkokuntia, puolueita, jotka tavoittelevat valtaa.

Muita epäilyttäviä hallintomuotoja

• Teokratia
• Diktatuuri
• Monarkia
• Huutoäänestys
• Raivostunut kansanjoukko

Katso myös

• Todellinen demokratia, jossa demokratian puutteet on korjattu
• Katolinen kirkko
• Sosialismi
• Kommunismi
• Hikipedian demokratia
• Kansandemokratia

• Uskonnot
• Yhteiskunta
• Valtiomuoto