Kontiolahti
Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla.
| Kontiolahden itsenäinen pitäjä | |
|---|---|
|
vaakuna
sijainti
| |
| Kontiolahti world wide webissä | |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Karjala |
| Seutukunta | [[]] |
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] |
| Perustamisvuosi | 1854 |
| Kuntaliitokset | Vain kuolleiden kontiolahtelaisruumiiden ylitse |
| Pinta-ala - maa |
laajahko km2 {{{maapinta-ala}}} km2 |
| Väkiluku - väestötiheys - väestönkasvu |
~13000 17 as/km2 kasvaa koko ajan % |
| Työttömyysaste | % |
| Kunnallisvero | % |
| Kunnanjohtaja | Käykö Keuhko |
| Kunnanvaltuusto SMP, HIV, LP, |
paikkaa 45 |
Kontiolahti on ja tulee aina olemaan. Se sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Itä-Suomen läänissä. Rajanaapureita ovat (削除) Eno (削除ここまで), Juuka, Joensuu, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi. Parhaiten Kontiolahti tunnetaan ampumahiihtostadionista ja urheiluseura Kontiolahden Avantouimareista. Pinta-alassa löytyy, mutta asukasrintamalla on vähän hiljaisempaa. Kontiolahti on Pohjois-Karjalan Grangulla, joskin Kontiolahdella puhutaan suomea. Joskus Kontiolahtea verrataan myös Tammisaareen. 70 % kontiolahtelaisista on asunut paikkakunnalla alle viisi vuotta.
Historia[muokkaa ]
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. Höytiäisen kanavan valmistuttua, vuonna 1845 suo kuivui ja samassa rytäkässä myös kuokka hävisi. Iloisena ja rempseänä karjalaisena Jussi ei kuitenkaan masentunut vaan otti asuntolainan ja meni Perloksen muovipajalle töihin. Myöhemmin Jussi hankki S-etukortin.
Elämää 2000-luvun Kontiolahdella[muokkaa ]
Höytiäiseltä puhaltava kylmä tuuli riepottelee repaleista muovikassia pääkadulla, jonka pimeyttä vastaan yksinäinen katuvalo käy lohdutonta taisteluaan. Viluinen varis kuopii roudan runtelemaa maata suupalan toivossa, turhaan. Päätään kallistaen varis pysähtyy kuuntelemaan kaukaa kantautuvaa moottorisahan vaikerointia. Aika on pysähtynyt.
Kunnes, Salkkareiden jälkeen, kontiolahtelainen vetäisee Erätukusta ostetun, vedenpitävän tuulipuvun päälle ja käyttää koiraa paskalla naapurin orapihlaja-aidan vieressä. Hetken ajan tienoon täyttää air-tex-kankaan kahina. Iltalenkin jälkeen kontiolahtelainen vetäytyy kotiinsa kirjoittamaan lehteen valitusta, miten naapurin rakit paskovat omalle pihalle.
Vanha varis laskeutuu autioituneelle pääkadulle. Rauha on palannut Kontiolahdelle.
Kuntaliitosepäily[muokkaa ]
2007 Joensuu tarjosi avokätisesti Kontiolahdelle mahdollisuutta liittyä koalitioonsa, vaan itsenäiset ja ylpeät kontiolahtelaiset päättivät pysyä vastakin itsenäisinä. Siitäkin huolimatta, että Kontiolahdella ei ole palveluja eikä työpaikkoja vaan kaikki haetaan Joensuusta. Päätöksen taustalla lienee kontiolahtelaisten haluttomuus osallistua Joensuun toriparkin maksamiseen. Kontiolahtelaisethan eivät tietenkään Joensuussa pysäköi, vaan kaikki menevät kaupunkiin bussilla.
Kontiolahtelainen vastustamisen perinne[muokkaa ]
Konservatiivisesta uudistuksen vastustamisesta poiketen Kontiolahdella vastustetaan kaikkea, jopa perinteitä ja vastustamista. Viimeaikojen suurinta vastusta herättäneitä hankkeita ovat olleet kuntaliitos, uraanikaivos ja kaikki ampumahiihtostadioniin liittyvät asiat. Samoin Joensuun toriparkki on herättänyt voimakasta vastustusta. Puolet sanomalehti Karjalaisen sisällöstä koostuu nykyisin kontiolahtelaisten lähettämistä tekstiviesteistä, joissa vastustamisen ilosanomaa kuulutetaan muulle Pohjois-Karjalan kansalle.
Kontiolahtelaiset liikenteen seassa[muokkaa ]
Hyvän käsityksen kontiolahtelaisesta liikennekulttuurista saa seuraamalla raveja. Tasaista vauhtia mennään sivulle vilkuilematta, startista maaliin. Ja kun työt loppuvat 15:30, niin sitten takaisin. Vilkku, ryhmittäytymiskaista ja nopeusrajoitus ovat muutamia esimerkkejä kontiolahtelaisille täysin tuntemattomista käsitteistä. Kontiolahtelainen kun lähtee volkkarillaan kaupunkiin, niin kyyti on kylmää. Kylän läpi paahdetaan 60km/h, vaikka hidastetöyssyissä vähän rytkäyttää. Ilman valoja tai vilkkuja tietysti. Vauhti hidastuu vain hetkeksi, kun Uuron uudesta rampista pyritään Kajaanintielle. Pian nopeus nousee taas kuuteenkymppiin ja matka jatkuu kohti Joensuussa sijaitsevaa työpaikkaa. Jos joku kaupungin liikennevaloista sattuu olemaan vihreä, niin vauhtia hidastetaan niin, että muut eivät ehdi valoista livahtaa. Valoista lähtö taas on niin hidasta, että yhdellä vaihdolla liikkeelle ehtii tasan yksi auto. Matka jatkuu Joensuun keskustaan, edelleen 60km/h, suojateistä ja tasa-arvoisista risteyksistä huolimatta. Kun päästään haluttuun paikkaan, niin koiraverkolla varustettu farmari ährätään kahden parkkiruudun väliin vähän vinoon, ettei kukaan enolaisjuntti tunge ruosteista Toyotaansa liian lähelle, perkele.
Kontiolahti naapureiden keskellä[muokkaa ]
Kun Kontiolahdelta katselee länteen, näkee edessään aukeavan Höytiäisen, suuren järven. Kaukana sen takana häämöttää Polvijärvi, kunta jonka olemassaolosta kontiolahtelaisia muistuttaa ainoastaan länsituulen mukanaan kantamat lehmänpaskan haju ja Huhmarin lomakeskuksen humppatanssien vaimea kumu. Kontiolahtelaisten ja polvijärveläisten välinen kanssakäynti rajoittuu lähinnä perinteiseen naapurin pyytöjen kokemiseen Höytiäisen aamuhämärässä.
Kontiolahden pohjoispuolelta löytyy Juuka. Juukalaisiin kontiolahtelaiset suhtautuvat kuin köyhiin maalaisserkkuihin, syystä että juukalaiset ovat kontiolahtelaisten köyhiä maalaisserkkuja. Tiettävästi ainakin yksi juukalainen on muuttanut Kontiolahdelle ja onnistunut sopeutumaan sinne.
Kontiolahtelaisen käsityksen mukaan idän suunnalla seuraava merkittävä kiintopiste on Kiina, jonne kontiolahtelaisten työpaikat näyttävät karkaavan. Välissä on kuitenkin ainakin Eno, joka vuoden 2009 alussa muuttuu osaksi Joensuuta. Näin Eno pääsee kontiolahtelaisten maailmankartalle ja vastustuslistalle.
Kontiolahden suhde Joensuuhun muistuttaa hyvin paljon 3-vuotiaan lapsen ja äidin suhdetta: "Äiti! Minä ite!" "Äiti, pyyhkimään!".
Kontiolahdella on muutama metri yhteistä rajaa myös Liperin kanssa. Liperi on kuitenkin vahvasti Savoon päin kallellaan, joten vuorovaikutus Kontiolahden kanssa jää hyvin vähäiseksi.
Jouluvalot[muokkaa ]
Jos luulit nähneesi jouluvaloja, niin erehdyt. Nimittäin vasta Kontiolahden jouluvalovyöryn nähtyään tietää, mistä niissä on kysymys. Mitä enemmän, sitä enemmän. Kontiolahden jouluvalot kuluttavat marras–maaliskuussa enemmän energiaa kuin Suomen teollisuus ja liikenne yhteensä vuodessa. Joidenkin tutkijoiden mukaan kontiolahtelaisten ylenpalttinen jouluvalaistus on yksi suurimpia ilmaston lämpenemiseen johtavia tekijöitä. Kontiolahden jouluvalot ovat toinen[1] kahdesta ihmisen tekemästä rakennelmasta, jonka voi erottaa kuusta paljain silmin. Vastoin yleistä harhakäsitystä Kontiolahden kunta ei osallistu valaistuskustannuksiin mitenkään, vaan koristelu on täysin yksityisten tahojen rahoittama. Luonnollisesti jouluvalot herättävät kuntalaisissa voimakasta vastustusta. Pohjois-Karjalan sähkö sulki Kontiolahden jouluvalot maksamattomien laskujen vuoksi vuonna 2009.
Etymolookista pohdintaa[muokkaa ]
Pitäjän nimi muodostuu kahdesta vanhasta suomen kielen sanasta, kontio ja lahti . Kontio on pelonsekainen ja kunnioittava kiertoilmaus karhulle. Lahti taas tarkoittaa lahtaamispaikkaa tai –tapahtumaa. Nykyisen kirkonkylän seutuvilla lienee siis ollut jonkinlainen ’karhujenteloitus-, tai karhunkaatopaikka’. Pieni osa kuntalaisista kunnioittaakin tätä perinnettä pukeutuen kaatopaikalle sopivalla tavalla (mm. Kontio-saappaisiin) ja kaataen karhua sen, minkä Kelan päivärahat antavat myöten. Muu väestö vastustaa tätä voimakkaasti.
Toisen teorian mukaan kylän nimi tulee munansaannoksesta lantiokohti. Kuulostaa jollakin kierolla tavalla eroottiselta, eikö? Avoimeksi tietysti jää, mitä kohti lantio sojottaa...
Sum summarum[muokkaa ]
Kontiolahti on siis mitä mainioin paikka elää, ajella Volkswagen Passatilla (farmari-TDI, tummansininen tai harmaa, koiraverkko, hellan lisäpitkät ja 15 tuumaiset aluvanteet, ajettu vasta 280 000km) ja rakentaa sinivihreitä omakotitaloja. Rakentamistahti kunnassa on 1 pellollinen/vuosi. Kontiolahti saavuttaakin miljoonan asukkaan rajan v. 2035. Huolta päättäjissä herättää työpaikkojen vähyys. V. 2035 kunnan työttömyysprosentin ennustetaankin olevan 90%. Kontiolahdella voi kuka tahansa kokea olevansa suomenruotsalainen vaikkei osaakaan ruotsia.[2]
Muut ovat vain kateellisia, joten turha vetää hernettä nenään siellä lintukodossanne...
Knoppeja besserwissereille[muokkaa ]
- Mönnin silta on 341 metriä pitkä
- Kuvataiteilija Tarja Tella on kontiolahtelainen
- Kontiolahden väestötiheys on 17kg/l
- Kontiolahdella pelattava jääkiekkosarja AHL on suomen tasokkain alle 15000 asukkaan kylissä pelattava sarja
Viitteet[muokkaa ]
- ↑ Anita Hirvosen kampaus on toinen
- ↑ 2000-luvulla valmistettu auto ja yli 100 neliömetrin omakotitalo ovat korkean elintason ja ns. paremman väen merkkejä Pohjois-Karjalassa, olkoonkin että niistä on maksettu vasta käsirahat.
Tunnetko olevasi kirjallisuuskriitikko vankina taviksen ruumiissa? Olisitko itse pystynyt niin paljon parempaan? Vapaudu estoistasi, kerro mikä meni vikaan; tästä artikkelista on pyydetty aliarviointia.