Koli
Koli on Pohjois-Karjalan korkein kohta sekä henkinen tukiranka. Joidenkin mukaan se tukee taivaan kantta, mutta tämä lienee liioiteltua ottaen huomioon sen tosiasian, että maassa ovat taivahan saranat, eikä niitä ole Kolilta löydetty. Koli on Pohjois-Karjalan keskeinen tähystys-, puolustus-, uhri- ja käräjäpaikka. Geologisesti Kolin vaarat ovat rykelmä ukonkivisiä siirtolohkareita, joiden alkuperä on lähes tulkoon maan ytimessä. Helvetin jäädyttyä ne ovat kuitenkin routineet esiin vuosimiljoonien kuluessa, ja siirtyneet viimeisimmän jääkauden aikana nykyisille paikoilleen.
Kolin suurin vaara on Ukko-Koli. Sen yksi sivusta on haljennut. Se on ollut jo vuosisadat pyhä uhrihalkeama, minne on valutettu uhrieläinten ja -ihmistenkin veri sekä monenlaiset uhrilahjat. Uhrihalkeama täyttyi roinasta vuonna 1999, jonka jälkeen uhreja on sijoitettu mikä minnekin, lähinnä viskattu alas Paha-Kolin rinteiltä Pielisjärveen. Pielisjärven arvioidaan voivan ottaa vastaan yhtä intensiivistä uhritoimintaa vielä noin 25 000 vuotta, joten toistaiseksi Kolin asema Pohjois-Karjalan henkisenä keskuksena on turvattu.
Historia[muokkaa ]
Koli on ollut Pohjois-Karjalan keskeisiä alueita jo kivikaudesta lähtien. Pyyntiväestö ilmeisesti pyysi Kolin huipulla jumalilta apuaan, ja vonkaamisväestön tiedetään vonganneen alueella. 1200-luvun paikkeilla rakennettiin ensimmäinen varustus ruotsien uhkaa vastaan. Toisinaan on puolustauduttu myös novgorodilaisilta, mutta yleensä pahin uhkaaja on tullut lännestä. Ruotsit ovat useaan kertaan polttaneet tulinuolillaan puolustusvarustukset, mutta ilmeisesti vasta 2000-luvun puolella ruotsien on onnistunut päästä Ukko-Kolin huipulle asti - hiihtohissin avulla, ja muiden turistien selän takana piileskellen. Siellä ruotsit sitten edelleen kuuluvat rymyävän ja mellastavan yöllisissä menoissaan, häiriten jopa paikallisten yöllisiä menoja ja mellastusta läheisellä Pahan-Kolin käräjätasanteella.
Käräjäkivet[muokkaa ]
Paha-Kolilla sijaitsevalla tasanteella oli käräjäkivien kehä 1700-lukuun asti, kunnes raivoisa luterilainen joukkio papin johdolla ne pääsi tuhoamaan, ja pyhällä vedellä turmelemaan. Kivet ovat yhä paikan päällä, tosin eivät enää kehässä, vaan pakanoita ärsyttävästi ristissä. Kivien luona käydään tietäjän tai kylänvanhimman johdolla epävirallisia käräjiä, jotka virkavalta on julistanut laittomiksi. Virkavalta tosin ei yleensä uskalla paikalle, paitsi isoina joukkioina, ja tällaisia massiivisia rynnäköitä varten alueella on toimiva ansalangan laukaisemiin kivivyöryihin perustuva varoitus- ja puolustusjärjestelmä.
Käräjillä kuullaan usein jumalolentoja. Tämä tapahtuu heittämällä syytetty alas rinteeltä. Mikäli hän selviää pudotuksesta, on hän syytön.
Hiisi[muokkaa ]
Kolin pyhin paikka ei yleisestä luulosta huolimatta ole Ukko-Kolin huippu, paitsi ehkä pintapuolisille ihailijoille, jotka kuvittelevat, ettei maailmassa ole jylhempiä näkymiä. Monet alueen syrjäisemmät kohteet ovat todellisuudesta pyhempiä. Eräs niistä on itärinteen notkelma, jossa on pyhä metsä eli Hiisi. Hiisi-metsää ei pidä sekoittaa taruolentoihin eli hiisiin, joita niitäkin alueelta löytyy. Hiisi-metsän sijainti on ulkopuolisille tarkkaan varjeltu salaisuus. Hiidessä on hiidenpiha, joka on märkä kuoppa kallioiden välissä. Hiidenpihan keskellä seisoo jättimäinen hiidenkivi, joka tällä hetkellä on koko Kolin pyhin paikka. Sen luona tapahtuu outoja asioita pimeän aikaan, sellaisia, joita et halua olla näkemässä. Jos joudut kulkemaan Hiiden läpi, älä koskaan katso taaksesi, älä sylje, älä pysähdy, äläkä kiroa. Älä poistu merkityltä polulta mistään syystä. Älä seuraa tai tavoittele mitään esinettä tai olentoa, vaikka se näyttäisi miten kiinnostavalta tai arvokkaalta tahansa. Mitä se onkin, se on kavalaa huijausta, jolla hiidet yrittävät houkutella sinut veriorgioidensa pääateriaksi.
Useita edellisen kappaleen väittämiä on muutettu Hiiden salaisuuksien varjelemiseksi
Pirunkirkko[muokkaa ]
Kolilla on palvottu vanhaa vihtahousua heti kristinuskon saapumisesta lähtien. Tälle toiminnalle on varattu tilat Pirunkirkko-nimisestä kivirakennelmasta eräällä jyrkällä rinteellä. Eräs pirunpalvoja on kirjoittanut seinään loitsun, jota emme tässä toista sen demonisten vaikutusten vuoksi. Hikipedia ei missään nimessä kehota ketään menemään pirunkirkkoon, tai ainakaan kiipeämään sen takaseinän tasanteelle, tai kuolemankaan uhalla kurkistamaan tasanteen perimmäiseen sopukkaan. Puhumattakaan siitä, että laittaisit vielä kätesi sinne. Kukaan, joka on sinne kurkistanut, ei ole ollut enää sama ihminen - tai välttämättä ihminen lainkaan.
Mustat miehet[muokkaa ]
Kansantarinat kertovat kolin korkeista isännistä, mustista murhamiehistä. Näitä olentoja ilmeisesti palvottiin lähellä Kolin korkeimpia huippuja. Ristiriitaista tarinoissa on se, että he olivat Kolilla teloitettuja rikollisia. He olivat suuttuneet ja mustiksi muuttuneet, ja heidät oli siksi syösty alas Paha-Kolin rinteeltä. On jäänyt hämärän peittoon, miksi heitä kuitenkin palvottiin.
Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet mustien miesten palvonnan alueella muutenkin suosittuun saatananpalvontaan. Toisten tutkijoiden mukaan asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Eräät kansantarinat voivat tuoda valaistusta asiaan. Kauan sitten puhkesi alueella raaka kapina vanhaa ja heikkoa kuningas Varjankaista vastaan. Kapinalliset kukistettiin, ja tuomittiin kuolemaan käräjäkivillä. Heidät mestattiin ja häpäistiin, mutta heidän muistostaan tuli legenda, vähän samaan tapaan kuin Robin Hoodista tai villin lännen pyssysankareista. Heitä alettiin siis jollain perverssillä tavalla ihailla. Lopulta mustat miehet muistettiin itseään Varjankaista paremmin. 1900-luvulla loppujen lopuksi tultiin siihen johtopäätökseen, ettei suomalaisilla ole koskaan ollut omia kuninkaita, joten Varjankaisen muisto hylättiin tyystin. Mustista murhamiehistä oli tullut Kolin isäntiä, palvottuja jumalolentoja.
Kolin merkitys nykypäivänä[muokkaa ]
Kolin ainutkertaisuutta on erityisesti kirjailija Heikki Turunen voimakkaasti liioitellut. Koli on pääsääntöisesti vaikeakulkuista kivistä havumetsää, jossa parhaiten onnistuu oravanmetsästys hiihtohissin tuolista käsin.
On vain yksi Koli?[muokkaa ]
Kolia on mainostettu ainutlaatuisena paikkana maailmassa. Tämä väite ei pidä paikkaansa alkuunkaan, koska samanlaisia suurten järvien rantamille jääneitä mäenkökkösiä on maailma täynnä. Esimerkiksi Enontekiön Kilpisjärvellä järven vieressä kohoaa joka puolelta mäkiä, jotka suuruudessaan jättävät Kolin surkeasti hännille.
Mihin Kolia voisi oikeasti käyttää?[muokkaa ]
Pohjois-Karjalassa ollaan yleisesti tietoisia ilmaston lämpenemisestä sekä vedenpinnan mahdollisesta kohoamisesta jopa Pieliselle saakka. Paikalliset viranomaiset ovat huomanneet Koli-vaarajonon ilmeiset edut vedenpinnan nousun torjumiseksi. Niinpä Kolista ollaan tekemässä luonnonpatoa muualta Suomesta uhkaavaa tulvavaaraa vastaan. Näin myös kolibakteerien pääsy Kolille estettäisiin.
Projektin ongelmakohdat[muokkaa ]
Kolin seutu on turismista huolimatta selvää muuttotappioaluetta. Työvoimaa padon rakentamiselle toimintakuntoiseksi ei löydy, eikä ulkopuolisia ole varaa palkata. Pohjois-Karjalassa ollaan kuitenkin puuhaamassa merkittävää kansanliikettä, jotta työ saataisiin toteutetuksi. Näillä näkymin projektin käytännöllinen alkuunpano voisi tapahtua vuoden 3062 aikoihin. Ajan on katsottu olevan näin riittävän hitaimpienkin mukaan saattamiseksi.
Lähteet[muokkaa ]
- Uhripuron lähde
- Hiidenpihan lähde
- Aittarannan lähde
- Paha-Kolin pyhä kosteikko
Katso myös[muokkaa ]
- Uhrihalkeamaan
- Ison siirtolohkareen alle
- Käräjämännyn koloon täydenkuun aikaan
- Jalkojesi välistä taaksesi, niin näet ylösalaisen rinnakkaismaailmankaikkeuden