Laihia

"Nyt Helvettiin täältä, ja vähän äkkiä!"

~Laihian kirvespappi evijärveläisessä taksissa. Kuski ajoi Laihialle.

"Perkele!"

~Laihialaismies orgasmin jälkeen tajutessaan että tällä kertaa kaikki meni omasta pussista.

Laihia (aik. Köyhälä, Kurjala, ruots. Luihula, myös Jurvalaisten Amerikka) on pieni takahikiä aivan Tervajoen kupeessa, jossain Våsan ja Schaibajoen välillä. Laihia on tunnettu mm. (削除) köyhyydestään (削除ここまで) nuukuudestaan, piheydestään, sekä kitsaudestaan. Nämä piirteet alkavat olla kuitenkin kuolevaa kansanperinnettä, sillä monet ns. "uuslaihialaaset" käyvät tuhlailemassa Seinäjoella ja Vaasassa. Jotkut aitolaihialaiset tekevät myös tätä, mutta salaa. Laihialla on n.17000 asukasta, mukaan lukien kaikki kyröläiset, jotka haluaisivat olla laihialaisia. Virallisesti Laihian kansalaisia on vain 8105, ja näistä muodostuukin Laihian valtakunnan selkäranka. Laihia on valtiomuodoltaan horjumaton yksipuoluejärjestelmä, eli Kepukratia (joskin kunnanvaltuustossa pyörii vieraan vallan agentteja), ja sen naapurivaltioita ovat mm. Auto-Kyrö, Vaasan tuulivoimapuisto, Svart-Ö, Ahonkylä, Jurvan Narikka, sekä Jordvik. Laihian vaakunassa on puurotta, joka nuoleskelee mitä luultavimmin varastettua käpyä. Kävyt ovatkin Laihian suurin luonnonvara, sekä käypää valuuttaa Laihialla. Kuten myös oravannahat.

Asukkaat, kieli[muokkaa ]

Laihialaiset ovat varsin yksinkertaista, körttiläistä porukkaa. Heillä on eteläpohjalainen geeniperimä (=jyväjemmareita kaikki), ja heidät mielletään usein kitsaiksi landeiksi. Tämä pitääkin useimmiten paikkansa, ainakin lande-osuus. Laihian virallisena kielenä on soljuvan kaunis Eteläpohojammaammurre, jota kuulee välillä raiskattavan muualta tulleilla murteilla, kuten Internetistä peräisin olevalla käsittämättömällä teinimongerruksella, vaasalaisten turhantärkeilevällä snobikirjakielellä tai rantahurrien viljelemällä suomenruåtsilla. Kaikki nämä kielet jäävät ymmärtämättä Laihialla. Kaikki näiden kielten käyttäjät muilutetaan, ja kyyditetään Jurvan rajalle esim. junalla. Tai ainakin tätä yritetään. Usein yritykset epäonnistuvat.

Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat vieraita käsitteitä Laihialla. Laihialaiset vihaavat kaikkia ulkopaikkakuntalaisia, eritoten siis rantahurreja ja vaasalaisia. Laihia-Vaasa-Mustasaari -suhteiden kiristymisen takia Rudolle onkin kaavailtu juoksuhautoja Hurrien ja Porvariston, lännestä tulevien valtausyrityshyökkäysten torjumiseksi. Laihialaisten onneksi ainakin vielä vaasalaiset keskittyvät tappelemaan keskenään, sekä mustasaarelaisten kanssa. Myös Hulmin Kapteenintalo on raskaasti aseistettu. Ei ole niinkään yllättävää, että myöskään oman lajinsa edustajia, eli sianlannalta haisevaa kepulaiskansaa laihialaisheimot eivät suvaitse. Eivät edes Ilmajokisia.

Talous[muokkaa ]

Laihialla käytetään omaa valuuttaa, Laihian Markkaa, joka on syntynyt kun huomattiin alkuperäisen valuutan eli oravannahkojen ja käpyjen määrän huvenneen dramaattisesti. Myöhemmin kävi ilmi, että eräät laihialaiset olivat käyneet tuhlailemassa Vaasassa. Tapausta selvitellään Laihialla maanpetoksena. Laihian markat valmistetaan vanhoista autonromuista, joita Laihialla riittää riesaksi asti. Laihian kunnan taloustilanne on kuulemma äärimmäisen hyvällä tolalla. Velkaa on, mutta sitä on keskimääräisesti vähemmän kuin naapurikunnilla, joten tälläkös julkisuudessa kerskutaan.

Laihialaiseen talousmalliin kuuluu ettei investoida mihinkään. Tai ainakaan mihinkään järkevään. Saadut verovarat kirjaimellisesti jäädytetään ja haudataan peltojen pohjamutiin. Siellä rahat ovat varmassa tallessa, ja sijoituksen riskiprosentti on pyöreä nolla. Laihialla ollaan myös erittäin päteviä löytämään uusia säästökohteita. Esimerkiksi vanhustenhuollosta ei enää paikkakunnalla edes unelmoida, vaan heidän kohdallaan toimitaan kuten saappaidenkin, vanhat käytetään aina loppuun asti.

Näin pyörii Laihian talous.

Kuntaliitokset[muokkaa ]

Laihian ylimystö on päättänyt, ettei Laihia liity mihinkään, ikinä. Sen sijaan Iso- ja Vähäkyrö voivat liittyä Laihiaan, ihan koska vaan. Uuden valtakunnan nimeksi tulisi Vähä-Iso Laihia. Liitos on kuitenkin saanut Laihialla vastustusta, koska kyröläisillä ei tunnetusti ole muuta kuin velkaa. Vähäkyrö onkin velkakierteessään, sekä torjunnasta suivaantuneena tarjoutunut myymään itsensä Vaasan kaupungille, muutamasta tuulimyllystä ja velka-armahduksesta. Harmillista asiassa on se, että Vaasakin on korviaan myöten velkaantunut, sillä kaikki varat ovat huvenneet (削除) Vepsun (削除ここまで) FC Korsholmin uuden "stadionin" katosviritelmiin, sekä kaupungin turhien kynänpyörittäjä-virkamiesten palkkoihin. Vaasan propagandakoneistot ovatkin yrittäneet tehdä laihialaisista syypäitä niin vähäkyröläisten velkoihin, kuin Irakin sotaankin, mutta Laihialla ei tästä välitetä sillä Kepu (削除) pettää (削除ここまで) voittaa aina. Tällä hetkellä Laihian diktatuurihallituksen virallinen kanta onkin, ettei minkäänlaisia yhdyntöjä tapahdu. Tämä onkin (onneksi) johtanut Laihialla syntyvyyden laskuun.

Alue, ympäristö[muokkaa ]

Laihia sijaitsee lakeuksilla eli toisin sanoen, keskellä paskapeltoa. Kylän keskeisin elinehto, Laihianoja, on saasteuoma johon lasketaan kaikki Laihian jätevedet. Muun muassa tehtaat joen varrella, sekä lukuisat maataloudet ja kotitaloudet harrastavat tätä vesistönrikastamisprojektia laskemalla kaikki jätevetensä suoraan jokeen. Tällä saavutetaan se mahtava ulosteenhaju, joka leijuu voimakkaana joen rannoilla kauniina kesäpäivinä. Haju saattaa joskus tuoksua jopa kylän keskustassa asti. Tai sitten se johtuu likaisista laihialaisista, jotka ovat liian saitoja peseentymään muuten kuin saastaisessa joessa. Laihialaisten onneksi joki sentään vielä virtaa, ja vieläpä Vaasaa kohti! Tästä syystä saastutus tulee luultavasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Parasta Laihialla on tietenkin sieltä pois johtavat tiet.

Tapaus kivikasat[muokkaa ]

Laihialla on löydetty kymmeniä kiviröykkiöitä keskeltä metsää, joita kutsutaan muinaishaudoiksi. Niiden huhutaan olevan 6000 vuotta vanhan muinaislaihialaisen sivilisaation jäänteitä, ajalta jolloin alue oli vielä merenpohjaa. Onkin ehdotettu, että Laihialla on sijainnut legendaarinen Atlantis, tai pikemmin At-Lande’s. On myös huhuttu, että haudoissa piiloteltaisiin Kepun salaisia asiakirjoja, tai vähintäänkin ydinaseita. Totuus on kuitenkin että ne ovat vain rumia kivikasoja, joille laihialaiset ovat kehitelleet kummallisia myyttejä saadakseen tuloja turismista. Tässä ollaankin epäonnistuttu surkeasti.

Tapahtumia[muokkaa ]

Laihialla järjestetään silloin tällöin, huonojen kelien sattuessa, erilaisia rallitapahtumia. Laihian rallin Ö-cupin osakilpailu ajetaan keskustan Kauppatieltä keskuskoulun pihaan. Tämän jälkeen loput erikoiskokeet ajetaan keskellä metsää, joita kukaan ei ole katsomassa. Joka vuonna voittaja on jouduttu arpomaan. Palkinnoksi voittaja saa korkata autossaan oluen, ja joutua miliisien pidättämäksi ja pamputtamaksi.

Laihian markkinat järjestetään valitettavasti joka vuosi. Ne pidetään vuoden sateisimpaan aikaan, eli kesäkuussa. Markkinoilla yritetään houkutella kylään kyröläisiä ja ilmajokisia, ja saada näin Laihian Valtakuntaan veronkerjuun lisäksi lisätienistejä. Tässä(kin) ollaan taas kerran epäonnistuttu pahasti, sillä ulkopaikkakuntalaiset käyttävät eri valuuttaa, kuin laihialaisten Laihian Markat/oravannahat/kävyt.

Toimintaa[muokkaa ]

Laihia on varsin urheilullinen paikkakunta. Toimintaa on tällä saralla monenlaista. Laihialla on mahdollista harrastaa mm. erityisiä laihialaislajeja, kuten Konkurssilentopalloa ja naapurin kotieläinten metsästystä. Paikkakunnan kansallisurheilulaji, Laihian triathlon koostuu 3 osasta: 15 minuuttia tirkistelyä, kiinnijääminen, ja kieli vyön alla-juoksu (matka vaihtelee, 3. osan voi korvata myös turpiin ottamisella). Eräs veikkonen on voittanut kyseisen lajin mestaruuden jo useita kertoja. Myös toisten asioista juoruaminen ja Selkäänpuukottaminen ovat suosittuja urheilulajeja Laihialla.

Vuonna 2017 laihialainen nuukuus päätettiin lisätä varsin eriskummalliseen "elävän kulttuuriperinnön" listaan. Kuntapäättäjät alkoivatkin kaavailla pikaisesti uusia veroja laihialaisille tämän kulttuuriperinnön jatkuvasta ilmaiskäytöstä.

Tunnettuja paikkoja[muokkaa ]

• Laihian Arvauskeskus
• Seisahtunut tietyömaa, jonka laihialaiset saivat pysäytettyä Liikenneministeriön kiusaksi. Laihialla kun ollaan tyytyväisiä aina kun joku ulkopuolinen taho menettää rahaa. Paitsi kun lopulta huomataan että laihialaiset kantavat veroa myös Helsinkiin.
• Kirveellä veistetty kirkko (jotain yhteyksiä entiseen kirkkoherraan...?)
• Rapistunut juna-seisake, jossa VR:n päätöksestä asiakkaiden poimimisen sijaan junat pysähtyvät vain mainostamaan yhtiön uusinta strategiaa, kun konnarit heristelevät asemalaiturilla seisoville ikkunoista keskisormiaan pitäen samalla junan ovet tiukasti säpissä.
• 6 Päkki-kyltti, jota käyvät ihastelemassa pääasiassa alkoholistit ja kehonrakentajat.
• Santeri Sikiön patsas – Kepulaisten tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita.
• Kössin Halli – Pohjanmaan Harrods.
• Laihian kunnan pulkkamäki – Laskettelu kielletty, rinteen kulumisen takia.
• Laihian Tori - Auto/mopo stunttishow
• Night Club Doris – Pohjanmaan ainut rinneravintola.
• Yökerho Ansa – Tarjoaa kuulemma myös rautaista kasvohierontapalvelua.
• Laihian Kebab-Pizzeria (nimi vaihtuu viikottain) – Laihialaisten tapana on ensin syödä paikan päällä, jonka jälkeen riehutaan ja ollaan "Isämmaan asialla".
• Rajavuoren leirikeskus – Suomen Tympein Leirikeskus -palkinnon voittaja vuosina 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, ja 2016.
• Pikku-H:n "Auto"myymälä Laihian keskustassa
• Nuukuuren museo – Erittäin nuukasti mitään järkevää nähtävää

Kuuluisia laihialaisia[muokkaa ]

• Kirvespappi, ’’-Nyt Helvettiin täältä, ja vähän äkkiä!’’ Näin huudahti Laihian kirvespappi taksissa Evijärvellä tultuaan hirveän kirvesmurhaajan jahtaamaksi. Kuski ajoi Laihialle. Tästä voimme päätellä että Helvetti sijaitsee Laihialla, tai ainakin sen läheisyydessä, sillä alueen asukkaat tietävät sen olevan Vaasa.
• Juha Sikala, Laihian (Valta)Kunnanjohtaja
• Sale Tuonela, Vaasan kätyri
• Napuen Sankarit
• Tapio Jyysti, Laihialainen separatisti
• Pöyröön Veljekset, Paikalliset rattijuopot
• Pikku-H, Laihian ainoa multimiljardööri
• Hakaveikko, Yleinen hiippari, tosin heitä saattaa olla useampiakin. Tirkistelyn moninkertainen piirimestari.
• Santeri Sikiö, Maalaisliiton Messias, Sonta-Siioni-sanomalehden perustaja.
• Jöns Budde, Suomen ensimmäinen freelance-kirjailija. Kirjoitti scifinovelleja jo ennen ajanlaskumme alkua n. 500-luvulla eaa. Novelleista syntyi myöhemmin kultteja.
• Toivo Kärki eli Kärjen Tomppa, satunnainen Indie-muusikko.

• Esimerkit siitä, miltä hyvän sivun pitäisi näyttää
• Kunnat
• Takapajulat
• Ikävät paikat
• Pohjanmaa
• Etelä-Pohjanmaa