George Orwell
George Orwell eli Eric Arthur Blair (1903–1950) oli englantilainen kirjailija, jonka kirjoja sinulle on ehkä ehdotettu luettavaksi yläasteen äidinkielen tunneilla. Epäselvää on se, miksi Opetushallitus ja OAJ katsovat hänen teoksensa lukemisen arvoisiksi, sillä niissä ei yksinkertaisesti mikään ole toteutettu sillä tasolla, mitä maailmanlaajuisesti miljoonia kirjoja myyneeltä kirjailijalta odottaisi.
Orwell on aiheuttanut postuumisti ja jokseenkin vailla omaa syytään mittavia vahinkoja 2000-luvun nettikommentoinnille, kun vivahteita tajuamaton oikeistotrolliosasto on omaksunut neuvostokriittisen sosialistikirjailijan dystopianäkemykset vakioargumentikseen. Orwell-maininta onkin lähes 100-prosenttisen varma tapa tunnistaa salaliittoteorioita syytävä Twitter-sössöttäjä [2] .
Teoksia[muokkaa ]
Orwellin kognitiivisten kykyjen rajat alkoivat ilmeisesti tulla ilmi hänen julkaistuaan teoksen Eläinten vallankumous vuonna 1945. Teoksessa hän kuvaa sitä, miten joukko eläimiä karkottaa maanviljelijä Jonesin tilaltaan ja alkaa hallita maatilaa omin nokkinensa, turpinensa, kuonoinensa ja kärsinensä. Eläinten mottona on lause "kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia". Kaksi sikaa, Napoleon ja Lumipallo, alkavat kiistellä oikeudesta hallita, ja jälkimmäinen karkotetaan. Sika Napoleon haalii itselleen lisää valtaa ja lopulta alkaa piiskata muita eläimiä. Eläinten motto muuttuu muotoon "kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Lopuksi sikoja ei enää erota ihmisistä, joiden kanssa nämä ottavat kuppia pöydän ääressä.
Eläinten vallankumouksen herättämiä kysymyksiä ovat ainakin:
- Tunsiko Orwell montakin tapausta, jossa maanviljelijän omat eläimet olisivat ajaneet tämän tiehensä omilta mailtaan?
- Miten typerät eläimet voivat ymmärtää sellaisen käsitteen kuin "tasa-arvo"?
- Miksi joku antaisi sialle nimeksi Napoleon[3] tai Lumipallo?
- Miten joku tai jokin voi olla tasa-arvoisempi kuin toinen?
- Eikö Orwell tiennyt, että evoluutio on vain teoria?
Joitakin vuosia myöhemmin Orwellilta julkaistiin romaani Vuonna 1984 . Kirja sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen vuonna 1984, jolloin suklaata saa ostaa korkeintaan 20 grammaa viikossa, puolueita on vain yksi ja se on perseestä, maan viiksivallua johtajaa[4] Isoveljeä esittäviä julisteita on joka julmetun seinällä, Britannian – anteeksi, siis Ilmakaista Yhden – riesana ovat jatkuvat ohjuspommitusiskut [5] , hissistä on katkaistuna virta kellon ympäri, televisiosta – anteeksi, siis teleruudusta – ei näy kuin yksi kanava ja kolmas maailmansota jatkuu ties kuinka monetta vuotta. Ruma keski-ikäinen äijä nimeltä Winston Smith kännää ja saa sattumalta työnsä lomassa (kaunista!) naista ja keksii samaan syssyyn, että maan johtajallehan vois haistattaa pitkät, mutta poliisi pidättää hänet, koska on laitonta olla pitämättä Isoveljestä. Winston saa poliisiasemalla turpaansa, mutta hänet päästetään lopulta ulos poliisiaseman kellarista uuteen työpaikkaansa ja jatkamaan ryyppäämistään. Naista hän tosin ei enää saa, mutta se ei haittaa, koska hän rakastaa Isoveljeä.
Kuten Orwellin edellinen teos, myös Vuonna 1984 herättää erinäisiä kysymyksiä, esimerkiksi:
- Miksi suklaan myyntiä pitäisi 35 vuoden kuluessa rajoittaa merkittävästi?
- Miten Winston erotettiin Isoveljestään ja miksi hän vihaa tätä?
- Miksi Isoveli kirjoitetaan isolla kirjaimella? Ei sitä normaalisti niin kirjoiteta.
- Minkä takia keski-ikäinen duunari kaipaa hissillä liikkumista? Eikö Orwellilla itsellään kenties kunto kestänyt?
- Kuinka monen ryssän arvoinen ilmakaistaykkösläinen on, jos suomalainen on sadan?
- Miten tuo paikannimi taivutetaan?
- Miten ruma juoppo duunari voi saada hyvännäköiseltä naiselta, joka voisi olla ikänsä puolesta tämän tytär?
- Mitä kumman järkeä on nimessä teleruutu, kun sana televisio oli jo olemassa kirjan kirjoittamisen aikaan?
Tämän lisäksi myös seuraava kysymys voisi olla aiheellinen:
- Miksi edes lukea tätä teosta, kun todellisuudessa vuonna 1984 suklaata sai enemmän kuin Roald Dahlin romaanissa, Margaret Thatcheria sai vallan vapaasti inhota (ja monet kyllä inhosivatkin), kolmannen maailmansodan sijasta ihmisiä kosketti kylmä sota, televisiossa oli kanavia vaikka muille jakaa etenkin satelliitin välityksellä ja puolueita löytyi jopa Reaganin USA:stakin sentään kaksi?
Orwell itse ei tosin päässyt paljoa pällistelemään omien tulevaisuususkomustensa menoa päin honkia, sillä hänpä otti ja kupsahti tuberkuloosiin 21. tammikuuta 1950. Tai ehkä syynä kuolemaan oli myötähäpeä, mistäpä me sitä varmuudella tiedämme.
Viitteet[muokkaa ]
- ↑ Olipa artikkelissaan vuosia tällainen merkillinen ja muualta tuntematon anekdoottikin Orwellin hiljaisesta hesarihaastattelusta.
- ↑ tai sitten hienoisesti ulapalla oleva lukiolainen, joskaan nämä kaksi eivät toki aina sulje toisiaan pois
- ↑ tässä tapauksessa "joku muu kuin legitimisti tai girondisti"
- ↑ Jaa, keneenköhän tämä voisi olla viittaus?
- ↑ Okei, jos tähän vaihtaa sanan "pommi-iskut", ei tilanne ole erityisen kaukana todellisesta Britanniassa vuonna 1984.