Tornio

Tornio (ruåts. Tårneå) on eteläisin rajanylityspaikka Suomen ja Ruotsin rajalla Perämeren pohjoiskolkassa.

Torniossa on vähemmän asukkaita kuin koko Suomessa on merkonomeja, mutta oman leimansa kaupunkikuvaan tuo meänkieli, joka on väkivalloin mongerrettua suomen ja ruotsin kielen sekoitusta, jota kemiläisten on vaikea ymmärtää, koska siinä ei ole mitään järkeä.

Vaikka pääosa Torniosta sijaitsee Ruotsiin liittyvällä saarennolla, ovat suomalaiset miehittäneet valtaosan kaupungista. Kaupungin Ruotsin puolelle jäävä osa tunnetaan nimellä Haaparanta. Presidentti Harja Talonen onkin tehnyt esityksen , että Tornion länsipuolella oleva maakaistale tulisi liittää Tornion kaupunkiin, jolloin Tornion rajanaapuriksi tulisi Norja.

Tulli suorittaa rajanylittäjille perusteellisia ruumiintarkastuksia; tätä tehtävää erityisesti ruotsalaiset himoavat ja myös kemiläiset vierailevat kaupungissa tuhkatiheään tullin kumihanska tarkastuksien toivossa.

Tästä syystä merilapin älykköjen osuus kaupungin väestöstä on merkittävän pieni kemiläisten osuuden kasvaessa ylisuureen mittakaavaan.

Torniossa leijailee ikuinen sumu kesät talvet: tästä syystä Torniota kutsutaan Suomen Silent Hilliksi. Tähän voi tosin vaikuttaa myös kaupungin yli kantautuva suhinamainen ääni ja se tunnettu tosiasia, että käytännössä kaikki torniolaiset näyttävät siltä kuin heidän päähänsä olisi tungettu pyramidi.

Torniossa on merellisen sijaintinsa takia vakaa sää. Lämpötila on pysyvästi 0-10 asteen välillä 364 päivää vuodesta. Yhtenä päivänä voi olla poutaa, karkauspäivänä on vastatuulta, menit mihin suuntaan tahansa. Juhannuksena sataa lunta, mutta toisinaan myös vettä, jota pidetään hyvänä merkkinä, sillä olut kypsyy aikaisemmin. Vuotuinen sademäärä Torniossa on viidestä metristä aina viiteen kilometriin. Kaupunki kokee säännönmukaisesti tulvia. Siksi syntyperäiset torniolaiset tunnistaa siitä, että heillä on kidukset.

Nähtävyydet[muokkaa ]

Tornion nähtävyyksiin kuuluu... Siis ... Äh...Eiku.. Joo..

Torniossa on mahdollista tutustua hämmästyttävään liikkuvaan museoautonäyttelyyn. Torniossa on tuulahdus aitoa mennyttä aikaa. Paikallinen bussiyrittäjä oli joskus ennen (2000-luvulla) operoinut päivittäin museokalustolla useaa reittiä Torniossa. Tästä riemusta eivät jääneet lähikunnatkaan paitsi.

Museobussin kyytiin voit hypätä Rovaniemellä ja jopa eteläisessä Oulussa. YK suunnittelee kohteen lisäämistä maailmanperintölistalle, sillä missään päin maailmaa ei enää liikennöidä näin vanhalla kalustolla. Jopa neljännessä polvessa kuljetetaan lapsia kouluun samoilla busseilla: "Tällä samalla bussilla vaarikin meni (jo lopetettuun) kouluun".

Toinen merkittävä nähtävyys on Tornion keskustan pysäyttävä, pysyvä tilataidenäyttely "Tyhjät liikehuoneistot". Näyttelyn keskeisinä synnyttäjinä ova olleet sutkit haaparantalaiset liikemiehet.

Kolmas erikoisuus on Näränperän golf-kenttä, joka on kuusi kuukautta lumen ja kuusi kuukautta tulvaveden peitossa.

Kaupunginosista on nostettava esiin muutama tärppi: Pikku-Berliini, jossa suomalaiset sotilaat kokivat mystisen, kollektiivisen muistinmenetyksen Lapin Sodassa; teollisuusalue Torppi, jossa asiakkaan on varottava eksymistä ja villiintyneitä Scanian perävaunullisia rekkoja; Laivaniemi, joka keskustasta peninkulman päässä olevana kylänä on matkapyöräilijöiden ja murtovarkaiden suosikkikohde ja Karunki, jossa sijaitsee Suomen ahkerimman Rogainen käyttäjän, Kalle Palanderin julkinen salamökki.

Tornioon tulevat vieraat kuljetetaan yleensä heti kaupunkiin saavuttuaan katsomaan Kukkolankoskea, joka sijaitsee n. 15 km keskustasta pohjoiseen. Tällä torniolaiset haluavat viedä huomion pois itse Torniosta.

8% Suomen viennistä - joskus bruttokansantuotteesta - yhdessä Kemin kanssa on myös merkittävä nähtävyys. Kukaan ei tiedä tosin milloin tuo luku on laskettu, miten ja miten se näkyy alueella. Jokatapauksessa jokainen voi katsoa Torniossa ympärilleen ja miettiä, että ilman Torniota Suomi joutuisi perikatoon.

Tapahtumat[muokkaa ]

Vuosittaiset tapahtumat: Vuoden välein Torniossa tavallinen tulva, jonka yhteydessä ei tapahdu muuta kuin keskustellaan tuleeko iso tulva. Tapahtumat 40 vuoden välein: Iso tulva.

Synty[muokkaa ]

Muinaisessa tarustossa kerrotaan ruotsalaisesta kauppalaivasta, joka haaksirikkoutui nykyisen Tornion alueelle Kaakamon edustalle. Henkiinjääneitä olivat vain aluksen kokki ja tämän lemmikkisika. Tarusto ei kerro muuta. Naapurin Emmi tosin tiesi kertoa, että Keminmaan Halpa-Hallissa on tarjouksessa mätitahna.

Tornio on ollut vuosituhansien ajan tärkeä kauppapaikka. Norjan Skibotnista löytyneessä riimukivessä kerrotaan, miten Olaf Ventolinparta oli käynyt hakemassa Torniosta lohta, kromiterästä ja lestin Koskenkorvaa. Kaupankäynnin tärkeyttä alueen kehitykselle kuvaa myös se, miten jo ammoisina aikoina metsästäjä-keräilijät tulivat aina Helsingistä asti vaihtamaan liito-oravannahkoja puntilliseen nuuskaa. Keskiajalla Tornion tärkeimmät vientituotteet olivat kemiläisvitsit, Torniojoen pohjalietteestä pantu olut, torninappulat shakkipeleihin ja taito polttaa teräsrunkoisia siltoja.

Katso myös[muokkaa ]

• Haaparantawiki
• CMX

Jos joku siellä ihmettelee, miksi tällaisesta kaupungista kertova sivu on tynkä, se johtuu avojalkaisten torniolaisten tyngästä ulosannista. Kantatorniolainen selviää elämästään 20 sanan sanavarastolla: lukusanat 1-10, kello, euro, kruunu, kyllä, ei, alakko, tuo, kato, ilimoja, pielly.

• Paikkatyngät
• Lappi
• Suomen kaupungit
• Kunnat