Toivo Kärki
"Kapakassa Kappelin. Tapsan kanssa tappelin. Mööpeleitä pojat särki, viulut maksoi Toivo Kärki."
~Trad.
Toivo Kärjen säätiö[muokkaa ]
Kuten edellä todettiin, Toivo Kärki oli erikoistunut korvaamaan ystäviensä törttöilyt suomalaisessa ravintolaelämässä. Kärjen yhteistyökumppanit vittu Helismaa ja Tapio Rautavaara olivat armottomia painimiehiä, ja aina missä kaverukset kohtasivat, paikat menivät "hieman" sekaisin. Toivo Kärjellä oli hyvät työkalut alamaistensa paimentamiseksi; viinaa, viinaa, viinaa ja viinaa. Tupakkaakin hän saattoi joskus tarjota, mutta enimmäkseen kun puhe ja nyrkit eivät riittäneet, otettiin viina avuksi. Toivo Kärki nosti useita keskinkertaisuuksia musiikkitaivaan kiintotähdiksi, tyyppejä, jotka edelleen ammentavat suosionsa lähinnä muistelemalla sitä, kuinka etevä jätkä Topi loppujen lopuksi olikaan. Tällöin kunnioitukseen velvoittaa se, että Topi kuittasi useiden artistiensa töppäilyt ja monelta jäi maksamatta takaisin. Toivo Kärki kuoli vuonna 1992.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa ]
Toivo Kärki syntyi 3.12.1912 (lue: 1600) Kuusistossa (nykyisen Närpiön alueella). Hänen isänsä Frans Kärki oli (削除) pappi (削除ここまで) (削除) Hugh Hefner (削除ここまで) (削除) natsi (削除ここまで) (削除) basisti (削除ここまで) hänen isänsä sekä aikamoinen pukki, sillä sisaruksia Toivolla oli kuusi: Tupu, Hupu , Lupu , Musti, Tepsu, Mansikki ja Musti. Lapsuutensa Toivo hakkasi koulun muita oppilaita ja kiristi näiltä lounasrahat. Koulun rehtori ei pitänyt Toivon perustamasta mafiasta vaan päätti pakottaa tämän kirkon penkeille oppimaan paremmasta. Vuonna 1928 hän kuuli suuren jazz-sodan alkaneen yhdysvalloissa Neil Armstrongin soittaessa kuussa saksofonia ja innostui peruuttamattomasti amerikkalaisesta jazzista. Innoissaan hän lähti soitinpalvelukseen rajan toiselle puolelle (Suomelle vielä kuuluneeseen) Karjalaan. Sattumoisin Argentiinan ja Suomen välille syttyi suuri tangosota ja itärajan neukut päättivät ottaa palan karjalaa, koska he halusivat paikan, josta saisivat herkullisiakarjalanpiirakoita katsellessaan suurta tangosotaa. Sodan päättyessä vuonna 1935, Toivo Kärki suunnisti kotiin harjoittelemaan uutta tangosotaa varten kantakapakoihin. Toivo kärki raiskas kuolleen hitleri ja työnsi lopussa sikarin hitlerin perseeseen.
Itsesäälin käskystä[muokkaa ]
Toivo Kärjen melankoliikaksi kutsuttu tyylisuunta syntyi useiden onnettomien yhteensattumien seurauksena. Ensinnäkin hän polki nuoruusvuosinaan kirkonurkuja ja kiersi kapakkapianistina. Näin yhdistyivät sekä virret että humppamusiikki. Kärki arveli tällaisella yhdistelmällä olevan kysyntää Yhdysvalloissa, mutta herrat Josif Stalin ja Adolf Hitler olivat toista mieltä; Toivo Kärjen ei pidä lähtemän Yhdysvaltoihin. Sotien aikana edelleen nuotteja piirtelevä Kärki kohdisti kostonsa sävellyksiinsä. Hänen melankoliikkansa alkoi toden teolla purra rauhanteon jälkeen ja 1950-luvulla Kärki oli tunnetuin suomalainen kevyen musiikin säveltäjä Suomessa.
Sodanjulistus argentiinalaiselle tangolle[muokkaa ]
Toivo Kärki tähysi edelleen valtameren taakse, mutta ei enää siinä tarkoituksessa että hänen itsensä sinne pitäisi päästä. Toivo Kärki kuunteli tarkasti latinalaisen Amerikan musiikkia, varsinkin argentiinavittuko panettaa perkele muusiikin tunnit on perseestälaisia tangoja, ja ryhtyi manipuloimaan niitä hollantilaisen ryyppykaverinsa Malandon kanssa. Suomessa nämä uudet sovitukset herättivät ihastusta, mutta argentiinalaisten tangomestareiden karvat nousivat pystyyn ja Kärki olisi epäilemättä saanut rumasti turpiinsa, jos tuolloin ja koskaan olisi Argentiinan maaperälle astunut. Tunnustelumielessä, ikään kuin lähetyssaarnaajan ominaisuudessa, Tapani Kansa on käynyt tarkastelemassa paikallista ilmanalaa ja kokenut sen itselleen sopimattomaksi.
Rangaistus kotimaiselle musiikille[muokkaa ]
Toivo Kärkeä on luonnehdittu sangen osuvasti "köyhän miehen Sibeliukseksi". Kärjen Valitut Palat -tyyppiset "antaa humpan soida"-tyyliset kolmesataatuntiset soittokokoelmat eivät hevillä kauppojen ja kotien levyvalikoimista lopu. Juuri nyt Kärjen suosio on hieman alamaissa, mutta Kärki-friikit tekevät sinnikästä myyräntyötään julkaistakseen jotakin koettua ennenkokematonta Toivo Kärjen tuotannosta. Elävinä fossiileina häärii näiden asiain parissa esimerkiksi sellaiset herrat kuin Vexi Salmi ja Kassu Halonen.