Tizian
Tizian (Vecellio) on taidemaalari, joka ansaitsi paikkansa suurten taiteilijoiden joukossa niin vahvasti, että hänet tunnetaan useimmiten pelkästään nimellä Tizian. Sukunimi (Vecellio) voitiin siis ikään kuin pudottaa pois. Sillä kun puhutaan Tizianista, kaikki olettavat että kyse oli juuri hänestä eikä jostain vähäpätöisemmästä Vecelliosta. Tämä toimii hyvänä muistutuksena kaikille niille, jotka vaativat, että heitä asiallisuus- ja kunnioitussyistä pitää kutsua sukunimellä.
Tizian oli myös siitä erikoislaatuinen taiteilija, että hän oli varakas, tunnettu ja arvostettu jo ennen kuolemaansa, siis ajanjakson 1477–1576 välillä. Tässä hän uudisti taiteen konventioita. Siihen asti taiteilijat olivat olleet aina samanlaisia kuin mitä he ovat nykyaikanakin useimmiten: köyhiä, renttuja ja varattomia. Tizian oivalsi, että hänestä on miellyttävämpää olla arvostettu taidemaalari jo eläessään, sen sijaan että eläisi ensin katkerana ja köyhänä ja marmattaen siitä, miten häntä kyllä arvostetaan sitten kuoleman jälkeen. Erityisesti häntä ahdisti se, että useimmiten arvostusta ei saanut edes kuoleman jälkeen. Ja niissäkin tapauksissa joissa näin kävi, ei kunniasta oikein päässyt nauttimaan ja taideteoksilla tienasi joku punaviiniä lipittävä ihminen, joka ei ole eläessään pitänyt kädessään pensseliä.
Koska Tizian oli jämäkkä moralisti, hän päätti maalata maisemia. Maisemissa ei ole tissejä. Tuiman moralistisen näköiselle miehelle tämä ratkaisu toimi melko hyvin muutaman maalauksen verran. Näiden töidensä ansiosta hän ansaitsi paikkansa tunnettuna nerokkaana taiteilijana. Näin Tizian, tuo italialainen renessanssiajan mestarillinen taidemaalari, uudisti niin taiteilijakäsityksen kuin taidekäsityksen samanaikaisesti. Hänen merkittävin saavutuksensa oli se, että hän teki maisemamaalauksesta taidemuodon. Näin taiteilijan tehtävänä oli tehdä muutakin kuin muotokuvia.
Sinä taas tunnet hänet lähinnä hänen muunlaisista teoksistaan. Niistä jotka hän maalasi sen vuoksi, että ollakseen arvostettu jo eläessään täytyy tehdä sellaista taidetta jota mesenaatit myös ostavat.
