Teisko
"Kyllähän teiskolainen teiskolaisen tuntee"
~Muinainen teiskolainen alueella jo aikojen alussa harjoitetusta sukurutsauksesta
Teisko oli joskus kunta Pirkanmaalla, mutta se lakkautettiin vähäisen suosion vuoksi. Teiskon kunta liitettiin Tampereeseen vuonna 1972, jonka jälkeen teiskolaisia on vedetty kuin pässiä narussa. Teiskosta tuli Jumalan hylkäämä kaupunginosa, jota Tampereen johto nimittää "pohjoiseksi suuralueeksi", jotta he eivät vahingossakaan onnistuisi pönkittämään teiskolaisten identiteettiä ja halua itsemääräämisoikeuteen. Asukkaita on jotain päälle 13. Vuonna 2015 yleisimmät kuolinsyyt alueella olivat alkoholismi, itsemurha tai tapetuksi joutuminen.
Teiskon asukkaista 98% on sukua keskenään. Siitä on saanut alkunsa kuuluisa jo muinaisten teiskolaisten käyttämä sanonta: "Kyllähän teiskolainen teiskolaisen tuntee." Alueella on jo vuosituhansien ajan harjoitettu primitiivistä metsästys- ja keräilykulttuuria. Hyvin kekseliäällä T-kirjaimella varustetun Teiskon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja sai melkein kessan baarin juopolta selkään yrittäessä esittää sitä teiskolaisille ja se vahvistettiin vuonna 1958.
Teiskossa ilmestyy ihan oma aikakauslehti joka torstai. Lehdessä on neljä sivua ja se toimii hyvin saunapesän sytykkeenä. Teiskon puukirkko on vuodelta 1788 ja on suorastaan ihme, etteivät paikalliset satanistit ole vielä polttaneet sitä.
Maantiede[muokkaa ]
Teisko on iso alue, ja moni kahakka paikallisessa räkälässä on saanut alkunsa, kun asukkaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, missä Teiskon keskusta sijaitsee. Jonakin vuonna epävirallisesti toteutetun gallupin mukaan suurin osa teiskolaisista mieltää Kämmenniemen keskustan olevan myös koko Teiskon keskusta.
Teiskon keskustassa sijaitsee yksi pieni ja ylihinnoiteltu kauppa, josta saa perunaa, maitoa ja leipää, hikinen räkälä, jossa paikalliset juopot istuvat päivästä toiseen juoruilemassa ja örisemässä sekä jatkuvasti lopettamisuhan alla olevat terveysasema ja apteekki. Palveluiden lopettaminen Teiskon alueelta on osa valtion salaliittoa, jonka tavoitteena on kuihduttaa kaikki maaseutualueet ja vapauttaa ne petoeläinten temmellyskentäksi.
Väestö[muokkaa ]
Teiskossa asuu vähän päälle 13 henkilöä. Naisia väestöstä on hädin tuskin 30 prosenttia, sillä muut Teiskoon eksyneet naiset ovat hyvin nopeasti muuttaneet muualle paetakseen alkoholisoitunutta miesväestöä. Väestö on lähestulkoon kouluttamatonta, eikä kukaan Teiskossa asuva ole tiettävästi suorittanut ainuttakaan peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se lienee ymmärrettävää, sillä teiskolaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 76.
Tyypillinen teiskolaismies on sonnustautunut Aholaidalta 1980-luvulla ostettuun napitettavaan flanellipaitaan, joka on pesty hyvällä säkällä viimeksi 1990-luvun loppupuolella. Yleensä tämä jo hieman kulahtaneeksi päässyt flanellipaita on yhdistetty sinisiin työhaalareihin. Sama vaatetus usein verhoaa teiskolaismiehen vartaloa kesät talvet, mutta kuumana kesäpäivänä on tapana kulkea ilman paitaa ja jopa kalsareissa, niin julkisella paikalla kuin kotioloissakin.
Vastaavasti tavallinen teiskolaisnainen on hieman ylipainoinen maatuska, jonka leukojen lukumäärä vaihtelee tyypillisesti kahden ja viiden välillä. Teiskolaisnaisten keskuudessa suosituimmat asusteet ovat mahdollisimman suurikokoiset, yksinkertaiset T-paidat, joiden alle on hyvä piilottaa iso maha.
Liikenne[muokkaa ]
Teiskon tiedetään sijaitsevan Tampereen kupeessa, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut selvittämään, kuinka monta kilometriä Teiskosta on Tampereen keskustaan. Paikalliset kuitenkin kuvailevat matkan olevan "helevetim pitkä", kun taas sivistyneemmät yksilöt kertovat Teiskon sijaitsevan valovuosien päässä Tampereen keskustasta. Sen vuoksi matkoja Tampereen keskustaan tehdään vain pakon edessä, esimerkiksi silloin, kun väkevät alkoholijuomat ovat loppuneet eikä naapurillakaan ole heittää kossupulloa. Niin ikään Teiskosta Ruoveden keskustaan kerrotaan olevan pitkä matka, mutta sen mittaamiseen kilometreinä tarvittaisiin ammattilaisen apua.
Teiskolaisten yleisimpiin kulkuneuvoihin lukeutuvat hevonen, traktori, mopoauto ja mönkijä. Varakkaimmilla asukkailla on nähty myös tavallisia henkilöautoja, joilla he taittavat helvetillisen matkan Tampereen keskustaan päästäkseen sivistyksen pariin. Teiskossa liikkuminen on vaarallista, sillä paikallisten ajotaidot eivät ole parhaimmasta päästä ja tuskin kenelläkään on ajokorttia. Liikennemerkkien tarkoitukset ovat Teiskon asukkaille epäselviä, ja etenkin kärkikolmio aiheuttaa ihmetystä. Harva paikallinen myöskään tietää, mitä tarkoittaa punaisen rinkulan sisällä keltaisella pohjalla lukeva numero, jota myös nopeusrajoitukseksi kutsutaan. Usein teiskolaiset ajavat koko matkan Teiskosta Tampereelle nopeudella 70 km/h. Turvaväliä ei pidä kukaan.
Teiskon maantiet ruuhkautuvat lähes päivittäin. Syynä tähän on useimmiten mopoauto tai traktori, joka saa peräänsä kymmenien autojen jonon.
Tampereelta kulki joskus linja-autoja Teiskon kautta Ruovedelle, mutta valtion salaliiton edetessä bussit laitettiin kiertämään Ruovedelle Teiskon sijaan Oriveden kautta, jotta viimeisetkin maaseutupitäjät asukkaineen saataisiin kuihdutettua Suomesta. Sittemmin Teiskoon on kulkenut aina joskus TKL:n busseja, mutta niitäkin ollaan lakkauttamassa, jotta tämä poikkeuksellisen alkukantainen ja alkoholisoitunut kansa ei pääsisi risteytymään sivistyneiden kaupunkilaisten kanssa. Paikalliset tulevat kuitenkin aina muistamaan bussilinjan numero 90, joka myös viidakkolinjana tunnetaan. Teiskoon ei kulje tavallisia linja-autoja vaan karjavaunuja.
Palvelut[muokkaa ]
Ei ole. Kaikki on lakkautettu osana valtion salaliittoa, jonka tarkoituksena on kuihduttaa kaikki maaseutualueet Suomessa.