Schrödingerin kissa
"Mitä ihmettä? En tajunnut artikkelista mitään! Voisiko tekstiä selventää?"
~Käyttäjä:Miihkali Schrödingerin kissasta, ja aiheesta
Schrödingerin kissa oli luultavasti ensimmäinen keinotekoinen zombie sekä itävaltalaisen fyysikon Erwin Schrödingerin (1887–1961) rakas lemmikki, joka on sittemmin vaivannut kaikkia, jotka haluavat ehdoin tahdoin kiusata itseään kvanttimekaniikalla. Siitäs saivat.
Paradoksi[muokkaa ]
Schrödinger kuvaili tilanteen näin:
"Suljetussa laatikossa on kissa. Laatikkoon on kytketty laitteisto, joka koostuu radioaktiivisesta ytimestä ja myrkkykaasuastiasta. Koe on järjestetty niin, että kukaan ei tiedä milloin ydin hajoaa. Jos ydin hajoaa, se lähettää hiukkasen, joka käynnistää laitteiston avaten myrkkyastian, mistä syystä kissa heittää henkensä. (Kvanttimekaniikan mukaan ei-havainnoitua ydintä kuvaillaan hajonneen ja ei-hajonneen ytimen superpositioksi [sekoitukseksi]). Kuitenkin kun laatikko sitten avataan, nähdään vain joko "hajonnut ydin / kuollut kissa" tai "ei-hajonnut ydin / elävä kissa".
Tämän jälkeen Schrödinger veti syvään henkeä ja sanoi:
"Kysymys kuuluu: milloin systeemi lakkaa olemasta näiden kahden tilan sekoitus ja muuttuu vain toiseksi niistä?
Mitä hittoa se tarkoittaa?[muokkaa ]
Kukaan ei ole vielä päässyt täyteen selvyyteen siitä, mitä ihmettä Schrödinger horinallaan tarkoitti. Tarkoittiko hän, että kvanttimekaniikan teoria ei pysty kuvaamaan todellisuutta? Tarkoittiko hän, että vihaa kissoja? Tarkoittiko hän, että kissa voi olla yhtä aikaa sekä elossa että kuollut? Vai oliko kyseessä vain seniilin miehen viimeinen avunhuuto yhteiskunnalle? Halusiko hän vain arvuutella lemmikkieläinten kuolinhetkiä? Ja missä ihmeessä se paradoksi on? Jokainen järkevä ihminen, joka joutuisi vastaavaan tilanteeseen, yksinkertaisesti nostaisi laatikon kantta halutessaan tietää, onko kissa vielä elossa. Sitä paitsi tällaisten järjestelyjen tekeminen kotioloissa kaikkine myrkkykaasuineen on vaarallista ja monimutkaista. Jos kissa käy vanhaksi, on paljon helpompaa viedä se piikille. Miten on mahdollista, että Schrödinger ei tiennyt tätä?
Tilanne mutkistuu[muokkaa ]
Jos et vielä pudonnut kärryiltä, jatka lukemista. Kokeen seuraavassa vaiheessa pohditaan, kuinka Pavlovin koirien saapuminen paikalle muuttaa Schrödingerin kissan tilannetta. Jos Pavlovin koirat, jotka on ehdollistettu klassisen mallin mukaisesti, tuodaan huoneeseen, on hyvin todennäköistä, että ne haistavat laatikon sisällä olevan kissan. Yleinen reaktio on haukkuminen, joka saattaa saada kissan vauhkoontumaan, jolloin se todennäköisesti sotkee koejärjestelyt laatikon sisällä. Toisaalta jo koirien läsnäolon aistiminen saattaa saada kissan suunniltaan, ja se voi vauhkoontuneena sotkea kaasujärjestelyt tai vaikkapa oksentaa karvatukkoja laitteistoon jumittaen sen. Jos taas koirat on ehdollistettu huolellisesti, saattaa kellon soittaminen keskeyttää haukkumisen ja kiihdyttää syljeneritystä. Tämä ei sulje pois kissan hepulin mahdollisuutta, mutta tekee koirien aiheuttaman onnettomuuden epätodennäköisemmäksi. Joka tapauksessa kissan kuoleman todennäköisyys kasvaa, mutta on mahdotonta sanoa, kuinka paljon.
Tilanne mutkistuu edelleen[muokkaa ]
Vielä enemmän muuttujia asiaan saadaan, kun oletetaan, että joko Schrödingerin kissalla tai Pavlovin koirilla on Parkinsonin tauti. Parkinsonin taudista kärsivä Schrödingerin kissa saattaa täristessään kaataa koko laitteiston, hengittää myrkkykaasua ja kuolla. Toisaalta tärisevät ja höperehtivät Pavlovin koirat voivat yhä aiheuttaa saman, joskin niiden voimat ovat tietysti heikentyneet. Tässä kohdassa onkin merkityksellistä, mistä materiaalista kissan laatikko on valmistettu. Metallinen ja tukevasti lattiaan kiinnitetty laatikko kestää Parkinsonin taudista kärsivien Pavlovin koirien hyökkäykset paremmin kuin vaikkapa pahvinen tai vanerinen.
Huomautukset[muokkaa ]
Jos et tajunnut koko jutusta mitään, mene Wikipediaan lukemaan vastaava artikkeli. Se saa pääsi vielä enemmän pyörälle. Useimmille jo siinä on riittämiin pohdittavaa, kun vanhuudenhöperö fyysikko on sädettänyt aivojaan liikaa ja kohdistaa vihansa eläimiin, mutta tapaus muuttuu toivottomaksi, kun joukko wikipedistejä yrittää selittää jutun jujun normaaleille ihmisille.
Varoitus: Kokeen tekijä syyllistyy eläinsuojelurikokseen. Mikäli et siis ole aikeissa mullistaa kvanttimekaniikan teoriaa tai tehdä huonoa taidetta, ei ole suositeltavaa tehdä kokeita omalla lemmikilläsi. Käytä sen sijaan naapurin kissaa.