Russofobia
Tämä sivu on niin esimerkillinen, että Venäjän federaation
presidentti Vladimir Putin suorastaan rakastaa sitä.
Hän suosittelee sinua olemaan samaa mieltä kanssaan hissitapaturmien välttämiseksi.
Russofobia (aik. m. neuvostovastaisuus) on maailman vakavin ja vaarallisin mielisairaus, joka ilmenee kyvyttömyytenä tukea Venäjän (ent. Neuvostoliitto) ulko- ja turvallisuuspoliittisia pyrkimyksiä, sotia tai sisäpolitiikan ilmiöitä. Vakavimmissa tapauksissa äärimmäiset russofobipotilaat ovat jopa aktiivisesti vastustaneet Venäjän pyrkimyksiä ja tavoitteita. Hoitamaton russofobia johtaa tannerilaisuuden kautta fascismiin ja pahimmillaan Nato-jäsenyyteen. Homoseksuaalisuus on russofobian alalaji, jonka propagointi onkin kaikissa euraasialaisissa sivistysvaltioissa kielletty.[1] Lahjakkaimpia russofobian diagnosoijia ovat dosentti Johan Bäckman, duuman Yhtenäinen Venäjä -puolueen maskuliininen voimahahmo Vitali Milonov, Venäjän ulkoministeriön tiedotusosaston päällikkö Maria Zaharova ja viime kädessä tietysti kaikkialla arvostettu presidentti Vladimir Putin. Pikadiagnooseja saa tarvittaessa RT-televisioverkosta, jonka katsomista suositellaan myös hoitokeinona. Nykyisin russofobiaa hoidetaan myös kemiallisesti novitšok-lääkityksellä.
Esimerkiksi Amerikka-vastaisuus tai EU-vastaisuus eivät ole mielisairaita fobioita, vaan aiheellista kritiikkiä kärjistävää sota- ja seikkailupolitiikkaa kohtaan, minkä paljastaa jo sekin, että sekä Yhdysvallat että EU tekevät jatkuvasti ja tarkoitushakuisesti väärin, kun taas Venäjä ei ole koskaan tehnyt mitään eettisesti arveluttavaa, vaan on itse asiassa pyyteetön pyhimys maailman valtioiden joukossa ja yläpuolella. Näin ollen Venäjän kritiikki voi kummuta vain irrationaalisesta Venäjää kohtaan tunnetusta vihasta. Onneksi tälle ilmiölle on näppärä ja hieno sivistyssana, jonka ilmaisemalla diagnoosilla aiheettoman Venäjä-vastaisuuden voi kätevästi kuitata ilman rasittavaa ajattelutyötä.
On syytä huomata, että myös venäläinen henkilö voi kärsiä russofobiasta esim. Anna Politkovskajan, Natalja Estemirovan, Sergei Magnitskin, Malik Ahmedilovin, Boris Nemtsovin ja Dmitri Tsilikinin tapaan. Kaikki edellä mainitut kuolivat sairauteensa. Edelleen on huomionarvoista, että russofobia oireilee lähinnä Venäjän politiikan vastustamisena, ja näin ollen russofobiasta kärsivä henkilö voi esimerkiksi pitää venäläisestä kirjallisuudesta – itse asiassa venäläisen kirjallisuuden, varsinkin emigranttikirjallisuuden, harrastaminen tekee russofobian puhkeamisesta hieman todennäköisempää.
Russofobia ilmenee esimerkiksi Venäjän naapurimaissa kansallispäivien viettämisenä sekä puolustusvoimien ja -kyvyn ylläpitämisenä.[2]
Tunnettuja russofobeja[muokkaa ]
- Angela Merkel (hoito työn alla, kunhan CDU:n ja kanslerinviraston salasanat murretaan)
- Barack Obama
- Viro, ehkä russofobeista pahin ja kiittämättömin
- Ruotsi, pahimpana oireena Gotlannin olemassaolo
- Tanska, pahimpana oireena Bornholmin olemassaolo
- aiemmin kristityt, nyk. ateistit
- valkobandiitit
- homot
- feministit
- Hillary Clinton
- Trump-vastaiset republikaanit
- ihmisoikeusjärjestöt ja muut salaseurat
- kansainvälinen oikeus
- kaikki ei-venäläiset puolustusvoimat
- Ranskan oikeuslaitos (Marine Le Penin russofobisesta vainoamisesta)