Ns. häirintä
ns. häirintä on poliittisesti korrekti termi jota käytetään jotta monien arvostama ja kannattama toiminta ei loukkaisi. Loukkaavaa on esimerkiksi se, että tälläistä toimintaa kutsuisi terrorismiksi tai tuhopoltoksi tai murhapolton yrittämiseksi. Termi on erityisesti Ilja Janitskinin suosiossa. [1] Esimerkiksi jos jossain on vaikka huhupuhe raiskauksesta, ei pidä odottaa oikeudenkäyntiä. Tai sitä että varmistetaan teon edes tapahtuneeksi.[2] Pelkästään se, että puheita on ollut ennen tätä riittää. Siksi "ennaltaehkäisevä isku" voi olla hyvinkin perusteltu. [3] Logiikka on rautaista koska sen mukaan jos joku perussuomalainen tai MV -lehden lukija vittuilee tai uhkailee pesäpallomailalla internetissä, niin kaikki hänen puolueensa kannattajat voidaan ottaa ns. häirinnän kohteiksi samalla logiikalla.
Usein ns. häirinnän syynä on "tyytymättömyys pakolaispolitiikkaan". Tämä on siis poliittisen mielipiteen ilmaus. Sananvapautta, eikä yhtään vähempää laitonta kuin laiton maahanmuuttokaan. Joka on laitonta koska se on nimetty siihen, eikä mietitä sitä että kyllä ne ihan kansainvälisen ja Suomen lain mukaisia pisteitä ovat. Mutta jos henkilö vastustaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista ja hän lähtee miesporukalla tuhopolttamaan päiväkoteja, kyseessä olisi tällöinkin ns. häirintä. Jos "huolestunut kansalainen" pommittaa Sote-kohun aikaan terveyskeskuksia raketeilla, hän harrastaa ns. häirintää. Ja jos vanhustenhoitoon tyytymätön "veronmaksaja" kritisoi systeemiä näyttämällä rollaattorimummolle pesäpallomailaa, kyseessä on ns. häirintä.