Helsingin kaupunginosat
Helsingin kaupunginosat ovat Helsingin rautatieaseman ympäristöstä pullottavia erikokoisia kasvaimia, joita HKL:n, VR:n ja YTV:n raideliikennesuonisto pitää muun Suomen vastustuksesta huolimatta elossa. Yhteistä alueille on, että jokaisessa niissä asuu yhtä paljon ihmisiä kuin keskikokoisessa suomalaisessa sisämaakaupungissa. Jokaisessa kaupunginosassa pesivät ongelmat sen sijaan ovat keskikokoisen kiinalaismetropolin luokkaa. Rautatieasema on ehdottanut ratkaisuksi joko Lebensraumin hankkimista muualta tai sääty-yhteiskunnan pikaista palauttamista eli ongelmatapausten keskittämistä itään ja veronmaksajien keskittämistä länteen.
Aurinkolahti[muokkaa ]
Aurinkolahti on alue, joka sijaitsee Helsingin Vuosaaressa. Aurinkolahtelaisilta kysyttäessä huonomaineisella Vuosaarella ei ole muuta tekemistä Aurinkolahden kanssa kuin muutama pahanen rajakilometri. Tästä suivaantuneena huonomaineisen Vuosaaren asukkaat ovatkin keränneet adressin Aurinkolahden nimen muuttamiseksi takaisin sen alkuperäiseen muotoon Mustalahdeksi. Aurinkolahtelaiset ottivat uutisen tyrmistyneenä vastaan ja keräsivät vasta-adressin Vuosaaren nimen muuttamiseksi takaisin muotoon Vuopaska. Tätä nimeä tiedetään käyttäneen jo Ruotsin kuningas Ragvald Tuittupää Helsingin Vuosaaresta 1100-luvulla. Tuittupää vietti tuolloin kaikki kesälomat Suomessa hyvän ystävänsä Niko Hiivanäppylän kanssa jonka tapasi jurrissa ruotsinlaivalla. Hiivanäppylän väitetään myös keksineen salmiakkikossun. Aurinkolahden nimikiistaan on heittänyt oman lusikkansa soppaan myös Juha "Jenni" Vartiainen, ja hän kannattaakin vahvasti Vuosaaren nimen muuttamista viikinkiaikaiseen muotoon Vuopaska. Johtuen omista henkilökohtaisista fiksaatioistaan Mustalahti-nimeä kohtaan, on hän esittänyt Lahden nimen muuttamista Mustalahdeksi. Näyttääkin siltä että ainoastaan Lahtelaiset saatananpalvojat kannattavat Vartiaista yli puoluerajojen. Hän palanneekin takaisin vanhaan työhönsä Päijät-hämeen Saatananpalvojat RY:n toiminnanjohtajaksi.
Aurinkolahti on kuuluisa rannastaan, jossa on kesäisin kolmen tunnin jäätelöjono, aivan liikaa kirkuvia, äitiensä suojista karanneitaa lapsia ja aivan sairaan kylmää vettä. Joka kesä Roberts Coffee raahaa kulahtaneen röttelönsä rantaan tarjotakseen ihania kahvielämyksiä kuumassa porottelevalle kansalle. Robertsi ei tee voittoa.
Aurinkolahti on täysin kaavoitettu alue: kaikki näyttää jonkin arkkitehdin tai umpihumalaisen insinöörin suunnittelemalta. Myös ihmisten ulkomuoto on suunniteltu. Oleillessaan aurinkolahtelaiset pukeutuvat mielellään tuulipukuun, joka mätsää, ei vain puolison puvun, vaan myös koiran kaulapannan kanssa. Hienostellessaan aurinkolahtelaisilla on päällä kalliita vaatteita, jotka menevät ihan hukkaan Itä-Helsingin yössä.
Kaiken kaikkiaan Aurinkolahti on ihan hieno alue, jossa ei kuitenkaan ulkopaikkakuntalaiselle ole mitään nähtävää.
Eira[muokkaa ]
Eira jakaantuu vanhaan ja uuteen Eiraan. Vanhan asukkailla on tolkuttomasti fyrkkaa ja uuden, joka sekin on vanha, ihan tolkuttomasti fyrkkaa.
Eiralaisten lahja maailmalle punk-musiikin muodossa on yhtye nimeltä "Suora huuto", jonka suurin hitti "Eikä tuu kylmää vettä", kertoo eiralaisen nuorison kurjista elinolosuhteista, kun seitsemännen kerroksen ullakkolukaalin ei tule kesäisin välittömästi hanasta kylmää vettä, vaan voi joutua jopa minuutinkin juoksuttamaan sitä ennenkuin tätä elintärkeää nestettä alkaa valumaan oikean lämpöisenä kristallilasiin.
Kaikki Eiran perhekunnat eivät välttämättä kieri rahoissaan; on raportoitu perheistä, joiden sisäkkö on köyhä, kokki on köyhä, autonkuljettaja on köyhä ja jopa joidenkin perheiden hovimestarin on uumoiltu olevan köyhä.
Itäkeskus[muokkaa ]
- Katso myös: Lähi-Itäkeskus
Itäkeskus on Helsingin ehdottomasti kuuluisin paikka eikä muuta. Siellä sijaitsee palvelurikas, vuonna 1734 avattu kauppakeskus, joka pitää sisällään suurimman osan Suomen McDonald'seista, mustalaisista, ongelmista ja metrolaitureista (3 kpl[1] ). Itäkeskuksen, tuttavallisesti Itiksen, suurin nähtävyys ja ehdoton ylpeys on Tallinnanaukio, joka muistuttaakin Talliinnaa hyvin paljon ulkomuodoltaan. Kerjäläiset päivystävät kolmivuorotyössä torin joka laidassa. Suomen yleisimmät linnut, viinasiepot, majailevat päiväsaikaan Tallinnanaukiolla aurinkoa ottaen. Heidän häätämisekseen perustettiin Itäkeskukseen "Itiksen Aurinko", jonka oli tarkoitus kerätä kaikki laitapuolen kulkijat pois tavisten tieltä. Hanke epäonnistui, koska hyvin pian spurgut tajusivat, että aurinko on vain paikan nimi. Eikä sieltä saa edes kossukolaa!
Jakomäki[muokkaa ]
Jakomäki, längvitsiksi Beverly Hills, toisella kotimaisella Skitsobacka, on Pohjois-Helsingin tunnetuimpia hienostoalueita, joka muotoutuu lähinnä Lahden- ja Porvoonväylien väliin. Se on Rinkebyn ja Meri-Rastilan ystävyyskaupunki. Jakomäen tunnetuin nähtävyys on jo kauan sitten purettu huoltoasema, jota tullaan ihastelemaan aina Köyliöstä saakka. Suurin osa helsinkiläisistä, suomalaisista puhumattakaan, ei ole ikinä käynyt, saati milloinkaan suunnitellut käyvänsä Jakomäessä, mutta osaa silti sanoa paikasta jotain haltioituneen kaunista, kuten "todellinen p..släpi". Jakomäki on onnistuneen kaupunkisuunnittelun metsään hylätty lehtolapsi, jonka isä joutui psykoosiin, tekeleensä nähtyään.. Umpisavari virkamies, joka häipyi Viroon kaupunkisuunnittelulautakunnan koston pelossa, erehtyi kaavoittamaan alueen kokonaan kaupungin vuokra-asunnoiksi ja paljon puhuttu kylpylähotellihanke pantiin jäihin, koska tuli talvi. Vuokra-asunnot vetävät tunnetusti puoleensa kärpäsiä sekä ihmisiä useista sosiaaliluokista, joten Jakomäessä asuu paljon humalaisia (ammatti muutettu) ja alkoholistiperheitä (päihteen nimi muutettu), jotka muuttivat sinne Kaivopuistosta ja Ullanlinnasta. Nämä pitävät paikkojen sekaisin panemisesta. Jakomäen bruttokansantuote vuodessa on arviolta 300 miljoonaa euroa, mutta köyhyysrajan alapuolella asuu Jakomäkiläisistä yli 99%. Jakomäen suurimmat pimeät tulot syntyvät ulkopaikkakuntalaisten nuorten alkoholin viennistä ja kulutuksesta, myös eräs tärkeä tulonlähde on Bumerangi Productions Inc:n ideakypsyttämö sekä Jakomäen Pohjanpoika johon kerääntyy viikonloppuisin Jakomäen eliitti (työssä käyvät). Keskimääräinen eliniänodote Jakomäessä on 27,6 vuotta (mukaan ei lasketa paikkakunnalta muuttaneita), mutta bussi on välillä myöhässä.
Yritysten poissiirtymä on Jakomäen arkipäivää. Aamuhämärissä poistui yli koko viikonlopun reservaatissa notkunut pölynimurikauppias, kylänvanhimman Alma mukanaan. Jakomäen Kus-Market on yksi niistä harvoista elinten luovutuspisteistä, jotka ovat vielä tyhjentämättä. mm. Jakomäen Huonoon Makuuni joutui lopettamaan toimintansa jatkuvien tyhjien koteloiden ryöstön ja palauttamattomien lainojen vuoksi. Jakomäessä sijaitsee myös hammaslääkäri, vaikka hampaattomat Jakomäkeläiset eivät ole koko konseptista kuulleetkaan. Se on piilotettu syvälle pikkuteiden varjoihin, ja asiaan vihkiytymätön voisi erehtyä luulemaan sitä vain yhdeksi tavalliseksi vuokra-asunnoksi monien joukossa.
Kallio[muokkaa ]
Kallio, paikallisella kielellä Bärika, on syntynyt saarelle alun perin sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Suur-Kallio on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Kallion maamerkki on tietysti Kyösti Kallio. Kallio on varsin linjakas kaupunginosa, ja paikallisilla jupeilla on tapana kulkea Kolmatta linjaa pitkin Oivan bistroon laulamaan karaokea. Todettakoon vielä, että Siltasaari ei nimestään huolimatta ole saari, ja sinne johtava Pitkäsilta on nimestään huolimatta jänneväliltään Helsingin lyhin silta.
Kallion pääväylä on Raateentieksi kutsuttu Helsinginkatu (ruots. Helsingegatan), joka alkaa narkomaaneja kuhisevasta Piritorista (oik. Vaasanaukio, ruots. Vasaskvären). Turistien on syytä huomata, että siellä saa väistellä puukkoja ja ketjuja.
Raatteentie -nimitys on tullut alkoholistien tavasta sammua kadulle pötkölleen. Kallion legenda on "John Doeksi" kutsuttu syrjäytynyt mies, joka esiintyy välillä hame korvissa ja kulkee tenuporukoiden ilopillerinä.
Kalliolla on virallinen suomen ennätys, asuntoloiden määrässä, asunnottomien asuntoloita, alueella sijaitsee monta( arviolta 50% asukkaista asuu näissä) Tämä piristää kallion katukuvaa ja on luonut alueelle, oman arominsa ja urbaanin puhekielenkin. Kallio on Helsingin alamaailman paikka ja keskikaljakulttuurin kehto. Piritorin narkit ovat pahempia kuin holistit, mutta Kalliossa on silti imua ja etnisiä keskittymiä, kuten hieromot ja basaarit, kansainvälinen on IN. Kallio on pilkahdus, likaisuutta ja vaaraa, siellä "elämä on lyhyt", kuten laulussa sanotaan, mutta kaikkeen tottuneet merimiehet, hakevat kalliosta, sitä satamakaupunkien slummien tunnelmaa ja huvituksia. Laulukin sen kertoo, "vain hullut asuu kallios"
Nykypäivänä Kallion väestö koostuu lähinnä Pohjois-Savosta ja Oulusta muuttaneista ikkunaverhoon ja olkihattuun pukeutuneista hipstereistä, jotka larppaavat Berliiniä tässä heidän myötä pilalle menneessä kaupunginosassa. Näiden soidinpaikkana toimii läheinen Flow-festivaali, jossa pariutuminen tapahtuu mitä ilmeisimmin Instagram-selfieiden perusteella. Suurin osa opiskelijanuorukaisista onneksi ymmärtää muuttaa pois Kalliosta muutaman vuoden kuluttua valmistuttuaan, mutta osa jää sinne ikuisesti asumaan, kun tutkinto sukupuolentutkimuksesta tai kulttuuriantropologiasta ei yllättäen tuonutkaan huippupalkattua työtä eikä muualta saa yhtä hyvää vegaaniruokaa. Huhutaan, että Kalliossa on joskus asunut valkoinen cis-heteromies tai päihteitä käyttämätön henkilö.
Kannelmäki[muokkaa ]
Alkuperäiseltä nimeltään Vanhainen, ja tämä kaupunginosa onkin vanhusten reservaatti.
Britannia on Kannelmäessä! Muuta ei sitten tarvitse tietääkään. Legendaarinen, nuhjuinen ja aina yhtä vaarallinen lähiöpubi joka kokoaa ystävänsä lämpimään syliinsä yhä uudelleen. Alueen merkittävin takavuosien nähtävyys oli itsepalvelualko, joka tuolloin henki tuiki harvinaista modernisaatiota tässä säännöstelyn ja kieltojen alkukodissa. Kannelmäessä on asustellut myös Tangokuningas Amadeus "Olavi Eikka Schumi" Lundberg. Kennelistä (Kannelmäki) löytyy runsaasti rumia betonikortteleita ja kepappia - joka on parhaimmillaan Jaakko Kolmosen nuotiolla keittämä, mutta kelpaa se Ismaelinkin tekemä hätätapauksessa.
Eikä nimensä mukaista Kantsuakaan ole unohdettu, sillä Lappeenrannasta muuttaneita punavihermädättäjiä asuu paljon Kannelmäessä.
Katajanokka[muokkaa ]
Katajanokka eli tuttavallisemmin Skatta on nokan muotoinen niemi, jossa kasvaa tunnetusti katajia. Meri ympäröi Katajanokkaa miltei joka suunnalta, joten rannassa on vettä. Sijaintinsa vuoksi alue on Helsingin tuulisinta seutua. Tämä ei kuitenkaan haittaa Katajanokan alkuperäistaustaisia alkuasukkaita, jotka ovat immuuneja suhinalle. Evoluutio on kehittänyt heille lukuisia tutkijoita kummastuttaneen korvienvälisen tuulitunnelin tuulen haittoja minimoimaan. Katajanokka on myös Viking Linen laivojen lähtösatamana, jonka vuoksi sinne on syntynyt myös kapakkakulttuuria. Katajanokalla sijaitsee myös ylellisyyden nimissä hotelliksi muutettu likainen vankila. Katajanokka on tunnettu myös kasinostaan, jonne monet saapuvat pelaamaan kasinopelejä, kuten katajanokkapokkaa ja suokyykkää. Janne Kataja on syntyisin täältä, mutta mitä sitten? Katajanokkaa on jo vuosisatojen ajan yritetty erottaa muusta Helsingistä, mutta jatkuvien konfliktien vuoksi tuloksena on vain Katajanokan ja kantakaupungin väliin vankityövoiman avulla kaivettu vesieste, jota kutsutaan Katajanokan kanavaksi.
Konala[muokkaa ]
KONALASSA ON AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS TUTUSTUA AAMUISIN jA ILTAPÄIVISIN ESPOOLAISTEN SEKÄ VIHTILÄISTEN AKUSTISEEN MIELENILMAUKSEEN JOUKKOLIIKENTEEN TARPEELLISUUDESTA SEKÄ KEHÄ-I:LLÄ ETTÄ VIHDINTIELLÄ.
Kontula[muokkaa ]
Kondeka on maineensaveroinen päiväkännäysmesta keskellä metsää. Kaikki kontulalaisnuoret päätyvät aikuistuttuaan Sörkän kautta Hakunilaan tai hautaan.
Kontulan arkkitehtuuri perustuu pääosin korkeisiin kerrostaloihin sekä niiden väliin jääviin avariin ja ympäristöön saumattomasti sopiviin parkkipaikkoihin. Näitä elementtejä täydentää niiden viereen sijoitettu harvinaisen harmaa, haiseva ja nuhruiseen ostoskeskus.
Kaikki Kontulassa asuvat pitävät aluetta mainettaan parempana, kun taas kaikki Kontulaa vähänkään tuntevat pitävät sitä sen arvoisena.
Koskela[muokkaa ]
Koskela on Helsingin synnyinsija Vantaanjoen suulla, joka kuitenkin myöhemmin hylättiin ja keskusta siirrettiin Vironniemelle. Tästä oli valtaisa etu myöhemmin, sillä Koskelaan olisi ollut sijaintinsa vuoksi hankalampi salakuljettaa alkoholia.
Koskela jakaantuu kahteen selvästi toisistaan poikkeavaan alueeseen. Toinen on puu-Koskela, jossa asuu puu-Käpylään havitelleet, mutta rahan puutteessa halusivat samat remontointikustannukset hieman kauempaa. Toisena osana Koskelaa on ns. kivi-Koskela, jossa muutaman itse itsensä elättävän talouden lisäksi asuu lukuisa joukko lääkäreitä, juristeja ja muita korkeasti koulutettuja maahan juuri saapuneita bussikuskeja.
Kruununhaka[muokkaa ]
Krunika on Stadin vanhimpii mestoi. Krunikan asukkaist suurin osa on vanhakantaporvareita, Olli Hermanneja ja muita turhia diivajulkkiksia. Kruununhaan vanhin osa kuuluu väkivaltakoneistolle ja Perskekolle. Pohjoisimpana Krunikas on eliittilukioiden suursäästöjen uhri Sibeliuslukio, jonka ympäristössä leijailee kannabiskatku, sillä musiikkilinjalaisten korkealentoiset visiot vaativat kunnon tripit. Krunikas haisee vanha raha.
Kumpula[muokkaa ]
Kts. Käpylä - Kumpulassa asuvat Käpylään havittelevat taidehörhöopiskelijat keillä ei vielä ole varaa Käpylään. Kumpulassa on myös siirtolapuutarha, jonne kumpulalaisilla on rahattomina pääsy evätty. Siksi he ovat talkoovoimin perustaneet pari viljelypalstaa, joissa kasvatetaan ruohoa ja muita yrttejä huovuttamista opetellessa.
Kulosaari[muokkaa ]
Kulosaari eli Kulis perustettiin yhtiöksi 1900-luvun alussa ja moni siellä kuvittelee sen edelleen olevan sellainen. Asukkaille tuli shokkina vuonna 2004, että se on ollut osa Helsingin kaupunkia jo vuodesta 1946, jonka suhteen he ovat hengenheimolaisia Larulaisten eli Lauttasaaren mökkikuntaa. Tämän shokin tiedostaminen otettiin riemulla vastaan Stockmannilla, sillä tax-free kiistat putosivat puoleen.
Kulosaaressa ehdottomasti suosituin harrastus on autolla yltiöpäinen kaahailu ja pyöräilijöiden uhkailu yliajolla. Heidän suosituin joukkoliikennemuotonsa on oma auto. Urbaanin legendan mukaan yksi ajokortin omaava Kulosaarilainen on kerran käyttänyt aluetta halkovaa metroa.
Kulosaaressa asuville on jopa oma pieni hautausmaansa, jotta he eivät joutuisi kuolemankaan jälkeen olemaan tekemisissä rahvaan kanssa.
Käpylä[muokkaa ]
Käpylä on Helsingin ns. "kantakaupungissa" sijaitseva taiteilijareservaatti, jossa nämä asuvat vuosien mittaan muualta kaupungista siirretyissä käytöstä poistetuissa puutaloissa, huovuttaen toisilleen huopahattuja ja muita pehmeänvärisiä huopatuotteita, grillaten soijanakkeja, joogaten, kitaraa näppäillen ja äänestäen vasemmistoa. Alueella kasvaa paljon omenapuita ja muuta kasvillisuutta, jonka sekaan marijuanapensaat on helppo kätkeä.
Lauttasaari[muokkaa ]
Laru eli Lauttasaari on oloissamme ainutlaatuinen kulttuuriympäristö siksi että siellä asuvat maamme ainoat suomenkieliset hurrit. Tämä seikka on hämmästyttänyt etnologeja vuodesta toiseen sillä vastaavaa elvistelyä, lesoamista ja pappa betalar -meininkiä näkee yleensä ainoastaan Töölö-Meilahti-akselilla. Lauttasaaressa vallitsee ikuinen kesä ja purjehduskautta kestää kuusi kuukautta joulun molemmin puolin, tämän johdosta Lauttasaaressa pukeudutaan kansitakkiin ja purjehduskenkiin läpi vuoden. Jokaisessa lauttasaarelaisperheessä on vähintään yksi bemari, useimmissa jopa kaksi.
Lauttasaaren asukkaat eivät Kulosaarilaisten tapaan vieläkään ymmärrä tai suostu hyväksymään olevansa osa Helsingin kaupunkia. Ruotsinkielinen nimitys Drumsjö taipuu kätevästi muotoon Dumsjö.
Malmi[muokkaa ]
"Hai hyvä veli, osta kuule, hyvä kello! Et sie osta? Siehän sälli oot?!"
Malmi on yksi Suomen kuuluisimmista paikoista, sen sijainnin tietää jokainen suomalainen vaikkei olisi koskaan siellä käynytkään. Malmin ympäristöä leimaa masentava betoni- ja vessakaakeliarkkitehtuuri. Se todettiin jo ammoin halvaksi materiaaliksi alueen syrjäytyneille sosiaalitapauksille joita sinne on määrätietoisesti haalittu muista lähiöistä heti Helsingin suuren alueliitoksen tapahduttua. Malmi nimittäin oli ennen sotia Helsingin maalaiskunnan keskustaajama. Tuolloin käsitettä pilluralli ei oltu vielä keksitty, joten tarvetta suoria leveitä katuja käsittävän Tikkurilan (eli nykyisen Helsingin maalaiskunnan keskustan) rakentamiseen ei ollut. Malmin pääelinkeino oli kaupankäynti hevosilla ja pimeän viinan välitys. Alueella oli riittävästi puutaloja huora- ja juoppoluukkujen tarpeisiin. Toimintojen rationalisointi johti puutalojen purkamiseen 1970-luvulla jolloin huoraaminen ulkoistettiin virolaisille ja pimeä viinakauppa vaihdettiin modernimpiin narkkikämppiin, joita sijoitettiin uudelleen lähinnä Itä-Helsinkiin Vesalan alueelle. Olosuhteiden puristuksissa perinteinen hevoskauppa sai väistyä aitojen takanahkatakkipauppiaidessa vallatessa markkinat.
Malmi on historiallisesti tunnettu maitolaiturina pääradan varressa keskellä silmänkantamattomia peltoja. Nykyisin Malmi on tunnettu maitolaiturina jonka vieressä ovat Alko, Citymarket, Lidl ja Prisma
Maunula[muokkaa ]
Maunula on (削除) minimaalinen (削除ここまで) valtio, joka sijaitsee Helsingin betoniviidakon tutkimattomilla alueilla. Maunulassa asuu lukuisia alkuasukasheimoja joista merkittävin on Maunulan Mafia, USA:n kymmenen kadotetuimman rikollisjärjestön listalla kolmas. Edellä ovat vain al-Qaida sekä Aku Ankan toimitus.
Maunulassa kaikki asiat ovat huonosti: rahaa ei ole, rutto vaivaa, koulu menee päin persettä ja ruokaa ei ole. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että maunulassa idiootit vievät kaikki työpaikat uskomattomilla kyvyillään (Maunulalaisten mielestä). Maunulassa on maailman huonoin lukio, johon pääsee huimalla 2,34 keskiarvolla. Lukioon pääsy on silti ylivoimaisen vaikeaa useimmille Maunulalaisille. Syynä tähän on pidetty Maunulan yläastetta, sillä maunulalaisten nuorien keskiarvo laskee yläasteen aikana 15,5:stä kahteen. Syyksi tähän on epäilty ala-asteen liian helppoa arvostelua sekä Maunulan yläasteen järjestelyä, jossa oppilaat opettavat oppilaita. Kumpikin näistä väitteistä on tuomittu absurdeiksi ja täysin epäpäteviksi yrityksiksi kaataa Maunulan hallinto sisältäpäin.
Maunulassa ihmiset asuvat kaduilla, paitsi tietenkin kuningas Maunulan Muumio jonka ilmanvaihto on paras mahdollinen. Hänet on valittu maailman älykkäimmäksi ihmiseksi maunulalaisten toimesta vuosina 1997-2008. Vuonna 2009 arvostetun palkinnon voitti Mac Gyver. Muumion virka-asunto sijaitsee Honkanummen hautausmaalla ja se on maunulalaisittain erittäin suuri: peräti kaksi neliömetriä.
Mellunmäki[muokkaa ]
"Mellunmäki, Mellungsbacka. Pääteasema. Tämä juna menee kääntöraiteelle. Pyydämme matkustajia poistumaan junasta." Tämän rimpsun osaa jokainen Mellarilainen ennenkuin oppii lausumaan oman nimensä.
Asukkaat ovat tietosija sijaintinsa erityisasemasta eli tunnetun sivistyksen itäisenä raja-asemana. Huolimatta Mellarilaisten harmaasta, hajuttomasta ja mauttomasta olemuksesta, heitä arvostetaan, koska he pitävät sudet ja muut öttiäiset siellä missä niiden kuuluukin olla - Sipoossa ja Vantaalla. Mellarilaisia kohtaan tunnetaan myös syvää myötätuntoa, koska heidän kohtalonaan on kulkeakseen minnekään muualle sivistyksen pariin tehtävä se aina Kondekan kautta.
Merihaka[muokkaa ]
Merihaka rakennettiin 1970-luvulla Kafkan kirjallisuuden innoittamana geometriseksi kasaksi betonia, betonia sekä betonia. Samaisesta syystä sinne sijoitettiin myös verovirasto. Vaikka verohallinto sieltä myöhemmin siirrettiin pois, sama harmaa ja uhkaava ilmapiiri jäi.
Merihaka on haluttu purkaa moneen otteeseen ja sitä on kerran pommitettukin. Helsingin päättäjät ovat kuitenkin viisaasti päättäneet toisin ja jättäneet sen karmivaksi - mutta tehokkaaksi - muistutukseksi rakentamistavasta, joka ei enää ikinä saa toistua.
Merihakalaisten sielunveljet asuvat itä-Pasilassa ja aina tavatessaan he liikuttuvat kyyneliin silkasta sympatiasta toisenkin julmaa kohtaloa kohtaan. Yleensä he tapaavat toisiaan muistellen edesmenneitä naapureitaan, joiden yleisin kuolinsyy on syvä ja pitkäaikainen apatia, alakulo ja masennus.
Munkkivuori[muokkaa ]
Munkkivuori on maailman ainoa metroasema, josta puuttuu metrorata. Tästä aiheutuvaan yleiseen vitutukseen asemalla on Handeli. Mitään muuta ei Munkkivuoressa sitten olekaan.
Myllypuro[muokkaa ]
Myllypuro on Itäkeskuksen varjoon jäävä hienostuneen metsäinen lähiö jonka syntyperäisten suomalaisten asukasmäärä on jopa 7%, joista 91% ovat eläkkeellä olevia vanhuksia. Tämän lisäksi lähiöllä asuu alkoholipitoisia aikuisia joita näkee pusikoissa. Paikallisen tarun mukaan kadun yli kulkeminen ilman että joku kysyy tupakkaa tuo onnea.
Myllypuron nähtävyyksiin kuuluu mm. julkinen töissäkäyville tarkoitettu kirjasto sekä kauppakeskus, johon kuuluu kaksi ruokakauppaa sekä viikottain vaihtuvia liikkeitä. Suurin osa näistä ovat joko virolaisia rahanpesuun tarkoitettuja ruokakauppoja tai outoja esineitä myyviä vintage-kierrätyskeskuksia.
Oulunkylä[muokkaa ]
Oulunkylässä ei tapahdu mitään. Se on hajuton, mauton ja huomaamaton. Sen tunnistaa ainoastaan junan kuulutuksessa ja silloinkin on halu mennä ohi.
Kerran kyllä Ogelissa tapahtui, kun posteljoonia puri koira reiteen. Mutta siitäkin on vuosikymmeniä aikaa.
Pakila[muokkaa ]
Pakila jakautuu kahtia, länteen ja itään. Kumpikin osapuoli on yrittänyt vallata toisensa alueet moneen kertaan tässä onnistumatta. Eräällä kerralla Itä-Pakilan joukot kaatoivat maan tasalle erään ruokakaupan. Pakila on Pasilan vastakohta monessa mielessä, vaikkakaan kummastakaan ei näiden alueiden ulkopuolella haluta tietää niistä mitään.
Pasila[muokkaa ]
Pasila on tullut kuuluisaksi monipuolisen juna-aseman ja Ylen päälinnoituksen myötä. Pasilasta käsin hallitaan koko muun Suomen ajatusmaailmaa ja kulutustottumuksia. Kun Helsingissä kerran viidessä vuodessa sataa kaksi senttiä lunta, on Pasila raportoimassa sen aiheuttamasta valtaisasta kaaoksesta koko muulle tasavallalle.
Pasila jakaantuu rautatien myötä itä- ja länsipuoleen. Länsipuolta leimaa hallinto, itäpuolta betoni. Lännessä on kuri ja järjestys poliisin toimesta, idässä metsästetään länkkäripoliisien toimesta liian halpaa pitsaa betonisokkeloissa, joka kilpailee Merhihaan kanssa rumimmasta arkkitehtuurista - jota Unesco harkitsee yhdeksi suojeltavaksi muistomerkiksi ihmiskunnan epäonnistumisista.
Pasilan ainoa mainetta niittänyt julkkis on Pasilan mies.
Vuonna 2019 avattiin juna-aseman yhteyteen ostoskeskus, jossa ruåtsinkielisiä ei kaivata ja muutenkin asiointi on vaikeaa ilman huonoa englanninkielentaitoa. Ostarin hallinto antavat esimerkkinä tästä kirjoittamalla ostoskeskuksen nimen englannin kielioppia halveksuen.
Pikku Huopalahti[muokkaa ]
Tämä on uskomaton jäänne ainutlaatuisesta maapläntistä, jota kukaan ei ole halunnut eikä sinne kukaan ole päätynyt tänä päivänäkään kuin pakon edestä. Alunperin Huopalahtena tunnetusta alueesta erosi omaehtoisesti Haaga ja sen jälkeen Helsinki potki loputkin siitä pois - kunnes jonkun ilmeisen korruption seurauksena sen jämäpala liitettiin takaisin.
Alue tunnetaan kahdesta asiasta - siitä, että joku spora kulkee sinne asti ja että siellä on kuulemma rakennuksia, joiden väritys on kopioitu 1980-luvun tuulipuvuista. Helsinkiin saapuu vuosittain arkkitehtiopiskelijoita ympäri maailman muutamaksi päiväksi, koska niiden aikana näkee tyylillisesti ehyitä kaupunginosia - ei mitään sekamelskaa. Pikku Huopalahti on yksi kohteista, joka kuuluu sarjaan Merihaka ja Itä-Pasila eli "Ei enää koskaan".
Pohjois-Haaga[muokkaa ]
Pohojois-Haagalla on jo pitkät perinteet kulttuurin ja filosofian aloilta. Sen tiet ovat nimetty näyttelijöiden ja muiden älyköiden mukaan. Suuret aikammekylttyyrin edustajat kuten Vesa-Matti Loiri, Cisse Häkkinen ja Dave Lindholm ovat täältä kotoisin. Pohjois-Haagan legendaariset opinahjot kuten Tolarin koulu ja Pohjois-Haagan Yhteiskoulu ovat kasvattaneet isänmaamme toivoja Lähde? jo vuosikymmenten ajan kohtaamaan yhteiskuntamme haasteet menestyksellä.
Pohojois-Haagan nykyinen älymystö kokoontuu Haagan keskipisteessä, Oravapenkillä, jossa myös aijotaan julistaa Pohjois-Haaga itsenäiseksi autoimmuunuksi valtioksi.
Valuutta on vapaa mutta pakollinen. Mikäli ei itse ansaitse niin suositellaan pummausta. Kaikilla on rahaa, koska sitä saa oblastin poikkeusluvalla itse painaa. Vaikka Pohjois-Haaga on autoimmuuninen, muuhun Haagaan pääsee tutustumaan bussilla numero 40. Pohjois-Haaga on anonut itselleen Kukkenhaim-museota sekä ydinjätteen loppusijoituspaikkaa.
Pohjois-Haagaan kannattaa tutustua erityisesti kesällä, Rodorendopuiston lisäksi sieltä löytyy paikallisten järjestämiä nuotioita, missä on tunnelmallista paistaa makkaraa ja leikkipuiston altaaseen on vielä mukavampaa pulahtaa vilvoittelemaan. Pohjois-Haagan asukasrakenne on optimaalinen, ei turhia lapsiperheitä, joten kaikilla on vapaa pääsy alueen kulttuuririentoihin.
Pukinmäki[muokkaa ]
Vaikka fakta onkin, että Pukinmäki on pahanmaineisen Malmin naapurimestoja, sen ei ole tosiaankaan annettu töhriä Pukinmäen uljasta ja hyvin ansaittua mainetta. Pukinmäen infrastruktuuri on nähkääs niin suuressa loistossa että oksat pois, mikään ei vedä vertoja. Pukinmäen kaikki 37 konkurssin partaalla olevat parturi-kampaamot sekä kolmentoista neliön eestiläinen myrkkyviina-putiikki pyörittävät tuloksillaan hienon kapitalistisen valtakuntamme rattaita sellaiseen tahtiin, että Kenian tasollahan sitä oltaisiin ilman rakasta Pukinmäkeä ja sen talousmahteja.
Suurin nähtävyys Pukinmäessä ovat sadevesikaivot, jotka on mestarillisella tarkkuudella sijoitettu estämään sadeveden päätyminen niihin. Selkeimpänä esimerkkinä Pukinmäen aseman (削除) tekoallas (削除ここまで) liityntäpysäköintialue, joka toimii talvisin luisteluratana. Perimätieto kertoo pysäköintialueen lätäkköä käytetyn Helsingin olympialaisissa vesiesteenä, joten se on todennäköisesti Museoviraston suojelema kohde.
Kuuluisa Squid Game on kopio Pukinmäen ns. kalmaripelistä, jossa kevyen liikenteen edustajia pyritään tappamaan mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Esimerkiksi korotetun suojatien alueella on jalankulkijoilla väistämisvelvollisuus, tonttien pensasaidat on muotoiltu peittämään autojen näkyvyys (sekä nirhaamaan pyöräilijöitä), radan varren heinikot ovat täynnä kuolettavan myrkyllisiä huumeneuloja sekä kruununjalokivenä lukuisat järjestelyt, jotka hämärryttävät ajoradan ja kevyen liikenteen väylän rajoja, johtaen siihen että paikallisen pikkumarketin vihanneshyllylläkin voi törmätä autoon.
Vanhoissa turistikartoissa näkyy nähtävyytenä Pukinmäen kartano, mikä lienee tekniikan ylioppilaiden jäynä, koska kyseisellä alueella on vain muutama iäkäs leikkimökki.
Pukinmäki on tunnettu myös sen somali-korttelista, jota maailmankuulut taiteilijat, jopa itse Da Vitsi, ovat romantisoineet teoksissaan Little Italyn tavoin. Ah.
Pukinmäkeä pääosin asuttavat mielenterveysongelmaiset, viinasiepot sekä uskonnolliset radikaalit tuovat täydellisesti esiin alueen moninaisuutta ja luovat harmoniaa Pukinmäen jokaiseen kolkkaan sekä päivään. Tästä ei olekkaan tietä kuin alaspäin ja se tuleekin äkkiä kun päästään Pukinmäen naapurislummiin, (削除) Favelaan (削除ここまで) Savelaan.
[muokkaa ]
"RÖÖPerIIn mä kaipaan niin..."
~hikinen laulu
"Kävelet tästä tonne tien päähän ja kysyt sieltä lisää ohjeita, kun sut on pariin kertaan käännetty niin sit sä oot Rööperissä"
~asukas
Rööperi, Hurristaniksi Rödberg, jostain syystä Punavuoreksikin kutsuttu alue, on paikka Hellsingissä, Rööperi on Suomen Monaco, sielläkään ei kukaan maksa veroja.
Yleisesti ottaen Rööperi on maan turvallisimpia paikkoja.
1990- Luvulta lähtien Punavuori on ollut hippien, viestinnän-, ilmaisutaidon-, sekä lukuisten humanististen tieteiden opiskelijoiden loppusijoituspaikka. Tämän kaikkitietävän ongelmajätteen yhä lisääntyessä on alueen alkuperäisväestö alkanut muuttaa Helsingin turmeltumattomille alueille. Valtaosa pakolaisista on muuttanut Kallioon. Ongelma ei kuitenkaan ole ratkaistu, sillä jätteen määrä on kasvussa sen pitkäikäisyyden vuoksi (pitkä ikä saavutetaan kasvisruokavaliolla ja raskaan työn välttelyllä). Kallion on arveltu olevan asumiskelvotonta aluetta vuoteen 2020 mennessä.
Punavuoressa on hyvin hankala asioida nykyään, sillä siellä ei enää myydä muuta kuin sushia, kampaamopalveluja ja kodin sisustusta. Alueen suosituin urheilulaji ei muusta Suomesta poiketen ole jääkiekko, vaan hot- jooga.
HUOMIO! Jos liikut kontaminoituneella alueella, on hyvä pitää mielessä ongelmajätteen tuntomerkit:
- Pukeutuu "tyyliltään omalaatuisesti, eikä alistu mihinkään klikkiin tai muotiin" (Katso hipsteri). Hyviä tuntomerkkejä ovat mm: Palestiinahuivi, paksupokaiset silmälasit ja pienet viikset.
- Käyttää puheessaan jatkuvasti englannin- ja ranskankielisiä fraaseja, vaikka kummankin keskustelun osapuolen äidinkieli on suomi.
- äänestää Vihreitä
- On hyvin perillä maailman asioista ja ottaa niihin mielellään kantaa (Vaikka et sitä tiedustelisikaan)
- Tuntee olonsa ahdistuneeksi ja tukalaksi ummehtuneessa, rasistisessa ja pienessä Suomessa. Tuntee henkisen kotinsa olevan esim. Pariisi, Lontoo tai San Francisco.
Jos silti altistut ongelmajätteelle, pyri sen seurasta pois mahdollisimman pian. Liiallinen altistuminen voi johtaa silmätulehdukseen, korvien surisemiseen tai jopa raivokohtauksiin. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas alkoholin nauttiminen ennen altistumista saattaa helpottaa oireita.
Puotila[muokkaa ]
Puotila on slummialue Itäkeskuksen vieressä. Se on melkein kuin Myllypuro,[2] mutta alue on pilattu metroasemalla vasta myöhemmin. Juuri metron ansiosta kaikki huonot ihmiset (nistit, alkoholistit, mannet) ovat vaeltaneet Puotilaan Myllypurosta ja Kontulasta. Nämä kyseiset huonot ihmiset ovat vallanneet jo 2/3 Puotilasta. Puotilan alkuperäisasukkaat taistelevat huonoja ihmisiä vastaan henkensä kaupalla, mutta tilanne alkaa näyttää siltä, että nämä vörrikät ovat valtaamassa Puotilan lopullisesti. Ennen alueella on asunut kauniita naisia ja muutenkin varakkaita ihmisiä. Öljypohatat pitivät Puotilan taloutta yllä myymällä kameleita ja pitämällä bordelleja yllä. Nykyään Puotilan suurimmat kamelikauppiaat pitävät puljua Puotilan ostoskeskuksen kaakkoiskulmassa. Tämän "ravintolan" nimi on Puotilan Pizzeria Kebab, mutta se on vain peitenimi tälle harmaan talouden kamelikaupalle. Nykyisin Puotilassa asuu vain kaksi naista, jotka hekin ovat lainattu lähialueilta kaupunginosan kaunistukseksi.
Puotinharju[muokkaa ]
Itäkeskuksen pohjoispuolella sijaitseva erikoistalousalue, Puottari, (arabiaksi بازارك) on Kehä-I kahtia jakama basaari ja laatikkomarket. Kummatkin puolet ovat eri tavalla, mutta tasavertaisesti ennätysrumia. Puotinharjusta tehtiin alunperin ruma 60-luvulla ja perinteitä kunnioittaen S-ryhmä jatkoi samalla linjalla kuluvalla vuosituhannella Prisman merkeissä. Erikoista Puotinharjun rumuudessa on se, ne molemmat puolet eivät ole rumia vain yhdessä kerroksessa, vaan kahdessa! Puotinharjun rumuus on ehdolla Unescon maailmanperintökohdeluetteloon.
Vanhalla puolella on kaksi virallista kieltä: arabia ja turkki, joista jälkimmäinen on vähemmistönä. Uuden puolen viralliset kielet ovat vastaavasti venäjä sekä savo.
Muista kaupunginosista poiketen lainvalvonnasta ei vastaa poliisi vaan Securitas. Joissain yhteyksissä myös armeija. Basaarissa erimielisyydet ratkaistaan joukkotappeluin, laatikkomarketin puolella taas perheväkivallalla. Tämä eroavaisuus selittyy sillä, että basaarista ei löydy Handelia.
Roihuvuori[muokkaa ]
Roihuvuori on Herttoniemen ja Marjaniemen väliin jäävä näköeste. Se toimii molempiin suuntiin erinomaisesti estäen Herttoniemen proletaareja katkeroitumasta ja Marjaniemen kartanoherroja masentumasta.
Roihuvuoreen on piilotettu asunnon kaltaisia kohotettuja onkaloita metsän sekaan, joissa peikot ja muut sekakäyttäjät käyvät nukkumassa. Päivät he viettävät yhdessä aikaansa sen tarjoamissa lukuisissa räkälöissä. Roihuvuorelaiset ovat sangen huomaamatonta porukkaa ja siksi marjaniemiläiset ovat antaneet heidän asuttaa vuorta ja koska lisäksi herttoniemiläiset pelkäävät heitä pysyen siksi poissa Marjaniemestä.
Ruoholahti[muokkaa ]
Ruoholahti on Helsingin vilkas kaupunginosa sataman, tehtaan, kaapelitehtaan, kauppakeskuksen sekä erään kuppilan (Daccan) ympärillä, jossa vallitsee Olan lait, eikä piikkiä voi avata ilman hänen suostumustaan. Ruoholahtea sanotaan myös Helsingin päätteeksi, sillä Ruoholahdessa sijaitsee paskalta haiseva kanava jossa pääesiintymis paikka on amfiteatteri johon joka ikisen täytyy käydä tutustumassa,amfiteatteri on avoinna joka päivä siitä hetkestä kun kaupan alkoholihyllyt aukeavat ja sulkeutuu siinä vaiheessa kun esiintyjät jatkavat matkaa kohti ravintola cheniä ja Porkkalankadun toisella puolella hautausmaa. Siellä on myös sporan ja metron päätepysäkit - unohtamatta Ruoholahden keskellä sijaitsevaa toria josta löytyy Tonikenny Osku betoninvalajan kera sammuneena. oli talvi tai kesä. Ruoholahdesta länteen sillan jälkeen löytyy vielä Lauttasaari ennen periferiaa , jonne pääsee vain juopontuurilla. Vuoden 2011 keväällä Ruoholahteen on pesiytynyt myös Poninhäntä-Tomppa (Enkeli) ja jos oikeaan aikaan löydät Daccaan voi hän antaa lahjoitukseksi karhunhalauksen sekä lisäksi myös vinkkejä elämääsi.
Ruskeasuo[muokkaa ]
Hevostalleistaan ja siirtolapuutarhastaan tunnetusta Ruskeasuosta ei juuri muuta mainitsemisen arvoista löydy. Siirtolapuutarhasta voi hankkia tönön vain mikäli puhuu ruåtsia ja poliisit käyvät hakemassa ajoitellen heppansa talleilta opettaen niitä ulostamaan pitkin Linnunlaulun kevyenliikenteen väyliä.
Savela[muokkaa ]
"Stealing runs rampant in Savela,
Gambling runs rampant in Savela,
All types of evils and vices that tear apart our community, run rampant in Savela"
~Savelalainen ihmisoikeusaktivisti Marko X toi esille psykoottisen väkivallan keskuksen, Savelan, arkipäivää
Savela, eli kavereiden kesken Favela, on muusta Helsingistä eristäytynyt slummi, josta moni ei palaa muuten kuin ruumissäkissä. Savelan väkivaltatilastot ovat tuhonneet KRP:n tietokoneita älyttömillä luvuillaan, sillä porukkaa lahdataan Savelassa jatkuvasti kaduille. Savelantien ja Ratavallintien välinen pätkä vie suoraan Savelan pohjoispuolen läpi, ja sille pysähdyttyään liian pitkäksi aikaa, saa turisti äkkiä puukosta. Molemmille mainituille teille on myös tunnetusti "smoukattu paljon fooleja", eli yksinkertaisesti tapettu ihmisiä.
Savelassa asuu tunnetusti Suomen onnettomimmat ihmiset. Bockinpuisto sekä muut vehreät alueet keräävät öisin valtavan määrän tulevaisuutta vailla olevia sekakäyttäjä-nuoria, jotka neuloilla ja muilla jätöksillään vaarantavat paikallisten lapsiperheiden turvallisuuden, bat huu keers mään.
Siltamäki[muokkaa ]
Siltamäestä tiedetään hyvin vähän ja hyvä niin.
Suutarila[muokkaa ]
Erehdyksessä Helsinkiin liitetty kaupunginosa, jonka ainoa nähtävyys on sen kummut eli maisemoidut entiset jätekasat joiden varjossa paikallinen nuoriso on kasvanut ja kehittänyt uus-slangia, johon kuuluu kaikki simppeli sanasto englanninkielisistä TV-sarjoista suomitettuna eli englanninkieliseen sanaan lisätään i-kirjain perään ja lausunnan mukaan a-kirjaimien päälle ään pilkut.
Esimerkkejä Sutskun slangista[muokkaa ]
- "come back" -> "tuu bäkkiin" (tulehan nyt takaisin)
- "Big Mac" -> "iso mäkki" (iso sämpylä jämäaineista)
- "next level" -> "nekstille levelille" (halu muuttaa Malmille)
- "a really good sample" -> "siisti sämple" (jostain tusinamusiikista poimittu korvamatomelodia jota luupataan riesaksi asti)
- "a really good sample" -> "siistin samplen kollektasin" (mä oon opetellu kaljasanastoo jolla päteä Vantaalla - Huom! olueasta puhuttaessa ei voi käyttää skandikirjaimia)
- "sophisticated elegance" -> "fak juu Eira" (jään Malmille, antakaa kilo pitsaa ja litra kaljaa - kai tää mun kymmenen euroa riittää?)
Ainoastaan paljasjalkainen suutarilainen tietää, milloin käytetään suomenkielistä sanaa ja milloin suomitettua englanninkielistä. Muiden kielten käyttö on kielletty eli siten Suutarilan ruotsinkielinen nimi Skomakarböle lausutaan "Shuumeikkilä".
Sörnäinen[muokkaa ]
Mainettaan huomattavasti pienempi kaupunginosa, joka on tullut tunnetuksi sakilaisistaan, katupojistaan, sälleistään ja vankilastaan. Konsensus on, että Sörkka tarkoittaa kaupunginosaa, ja Sörkkä puolestaan siellä sijaitsevaa vankilaa. Tunnettu kommunistien linnake, Marjatan talo, sijaitsee Sörnäisissä.
Tapaninvainio[muokkaa ]
"Emmä asu Malmil, se o Tapaninvainio rich hood!"
~Tunnettu sanonta tapaninvainiolaisilta
Entinen tunnettu kommarialue, nykyinen valkoihoisten piilopaikka. Alue on mahdollisesti ainoa Helsingissä, jossa asuu vain ihmisiä (mannet, mustat, 'namilaiset taikka Ruotsalaiset eivät kuulu kategorisointiin). Tapaninvainio on kuulu suuresta ostoskeskuksestaan, josta voit löytää R-Kioskin ja ravintola Pineton. Siellä sijaitsee myös uimaranta, joka on kuuluisa siitä, että kesäisin lapsoset hyppivät siitä poliiseja karkuun, jatkaen uimalla, mutta talvisin siitä hypätään vastuuta karkuun.
Huhun mukaan Tapaninvainion vanhoissa bunkkereissa lymyää "T-Vainion Arska". Hän on tunnettu karkkikauppias, hyväntekijä, entinen ala-aste opettaja (Staffansby lågstadieskola), sekä hurri . Ruotsalaisesta koulusta huolimatta Tapaninvainiossa asuu vain ihmisiä. Tämän koulun oppilaat tulevat lähiseuduilta Tukholmasta. Koulun opetussuunnitelmaan kuuluu ihmisoppi, sosionominen sukupuolioppi, sekä itsetunto-oppi. Pitäähän Ruotsalaisten osata päättää, millä tavalla joukosta erottua? Tämän kaiken lisäksi lähiön mopopojat tykkäävät revitellä derbejään lähiöasukkaiden riemuksi kesäisin kello 20:30-03:00 aikoihin.
Tapulikaupunki[muokkaa ]
"Tapulikaupunkiin, sydän ja ihminen jäi kii, Tapulikaupunkiin, tähän nykysuomen nyyjorkkiin!"
~Laulu Tapulista
"Viimeinen pysäkki ennen karvanoppasuomea"
~Tapulin Facebook-ryhmä
Entisille Maatalouden tutkimuskeskuksen sikalan pelloille 1970-luvulla rakennettu betonilähiö toivottaa tulijat tervetulleeksi silmiä kirvelevällä hajulla. Mikäli tulija on selvinnyt tulematta ryöstetyksi Puistolan rautatieaseman alikulkutunnelista, häntä on vastassa Tapulikaupungin vireä ja monipuolinen ostoskeskus. Se on kuitenkin menettänyt osan aiemmasta kukoistuksestaan lähestulkoon jokaisen palvelun poistuttua tästä nukkumalähiöstä. Nukkumisesta puhuminen on hieman harhaanjohtavaa sillä tapulikaupunkilaiset lähinnä ördäävät ja sammuvat. Muista rumista Helsingin lähiöistä Tapulikaupunki tekee poikkeuksen, sillä sen asukkaista suurin osa ei ole maahanmuuttajia, vaan valtaosin ihan suomalaisia narkkareita. Tämä on hyvä pitää mielessä valmistautuessa vierailemaan Tapulikaupungissa. Täällä kun ei heikot selviä, ainakaan jos uskomme Jere Kamalahtea ja hänen katujengiään. Kovat jätkät on viettäneet nuoruutensa täällä, keskiolutta kitaten ja herskaa piikittäen. Kaupunginosan merkittävimpiä nähtävyyksiä on squash-hallin julkisivu ja ravintola Domino.
Tapulikaupunki on suosittujen ihmisien lähtöpaikka. Kuuluisimpia henkilöitä ovat esim. jääkiekkoilija Jere Karalahti, kansanedustaja Jani Toivola sekä on huhuttu, että atleetti Adolf Hitler on viettänyt iltaansa tuossa "Suomen kauniissa Chicagossa". Viralliseksi asukasluvuksi on myönnetty Tapulikaupungissa noin 7000 asukasta, ja spurgut päälle. Suosituimpia tapahtumia ovat jalkapalloturnauksien lisäksi jengitappelut sekä show-paini, jotka sattuvat Tapulikaupungin keskustassa. Jengitappelut tapahtuvat yleensä Puistolalaisia vastaan, joita yleensä Tapulilaiset vihaavat. Lippuja myynnissä jengitappeluihin paikan päällä.
"Tule Tapulikaupunkii, Nyky-Suomen Neeew Yorkiinn"
Töölö[muokkaa ]
"Kuppa ja kuus muuta!"
~Mies käytyään Töölössä
"Lähtee ku kuppa Töölöstä!"
~Sanonta
"Hän päässyt ei vain Töölööseen"
~Freukkarit
Töölö tuo keskiluokan Mekka tai Medina. Täynnä mummoja ja räksyttäviä piskejä. Ja lisää mummoja. Töölöön muuttaessa naisilla vaatimuksena monokkelin ja muhvin käyttö, kävelykeppi - jolla etuilla Stockan jonossa - ja musta hattu sulkineen. Miehille vaatimuksena vain synnynperäinen alttius kokoomuslaisuuteen.
Vallila[muokkaa ]
Ihmeellinen paikka, joka jakaantuu puu-, kivi- ja teollisuusalueisiin. Kukaan ei juuri huomaa Vallilaa, koska jokaisella on kova tarve palata Tuusulaan tai päästä sieltä pois Mäkekelänkadun kautta pysähtymättä suojatien edessä. Siksi siellä sijaitsee myös liikuntaan keskittynyt lukio, koska valtio säästää huomattavasti, kun sprinttikisoja ei tarvitse järjestää sisätiloissa. Toisin kuin Kallio - jossa vappu jatkuu ikuisesti - Vallilassa tietää aina, milloin on fattan tilipäivä. Silloin hurjimmat lähtevät kaukomatkalle vaikka Arabiaan! Tai ainakin sen rantaan.
Vartiokylä[muokkaa ]
Vartiokylä on porvarillinen omakotitaloista, hurreista, ämmistä ja porvareista koostuva kaupunginosa. Pappa betalar-meininki on melkein samaa tasoa jopa Larun kanssa, mutta täällä ei sentään alueen läheisten slummien tapaan ole liikaa skeittarikakaroita - onneksi. Huhun mukaan myös Itäkeskus olisi Vartsikaa, mutta näin ei ole.
Veräjälaakso[muokkaa ]
Pääradan eteläpuolelle täysin turhaan ja Oulunkylän siirtolapuutarhan kiusaksi rakennettu nukkuma-alue, jonne ei eksy tai löydä kuin vahingossa. Tästä seuraa yleensä paniikki, koska herää pelko siitä, ettei sieltä löydä pois. Veräjälaaksossa ei ole mitään mikä innostaisi tekemään mitään muuta kuin nukkumaan. Ensimmäinen ajatus Veräjälaaksolaisilla onkin herättyään, että miten nopeasti sieltä pääsee pois ja milloin aikaisintaan on pakko palata takaisin. Alueen palvelut parantuivat huomattavasti, kun sinne avattiin Alepa. Sekin Oulunkylän kupeessa. Edes Alepa ei halua Veräjämäen ytimeen. Mikään tai kukaan ei ole niin epätoivoinen. Paitsi Veräjämäkeläiset.
Viikki[muokkaa ]
Viikki on pellon ja metsän keskelle ilmestynyt ekologinen kaupunginosa, jossa yliopiston lehmät estävät kaupunkilaisia vieraantumasta luonnosta. Se on tosin vähän myöhäistä; kun Keuruulla kuolee vasikka, se kuuluu elämään ja sillä selvä – kun taas Helsingissä jos lokki nilkuttaa kauppatorilla, mummot soittavat paikalle ambulanssin, kaksi ensivasteyksikköä sekä tikasauton. Viikki on todettu myös Helsingin älykkäimmäksi kaupungin osaksi, jossa niin sanotuista 'Räkiksistä' ei ole harmia (Lukuunottamatta scoottaajia jotka ovat harmillisesti levinnyt Viikkiinkin)
Vuosaari[muokkaa ]
Vuosaari on kaupunginosa Helsingin itäosassa. Muista vastaavista rumista betonilähiöistä poiketen sen väestöstä huomattavan suuri osa koostuu syntyperäisistä suomalaisista; heidän osuutensa on lähes 25 prosenttia asukkaista. Alue on tullut erityisen tunnetuksi rakennustaiteellisista helmistään, kuten arkkitehtikilpailun voittaneen, liian kalliiksi todetun pilvenpiirtäjän korvikkeeksi rakennetusta rumasta elementtikerrostalosta. Siinä on jopa parikymmentä kerrosta, mistä voidaan arvata rakennuttajan korvanneen laadun määrällä. Tämä maamerkki näkyy kauaksi merelle, minkä johdosta tallinnalaiset pitävät kaiken aikaa verhot tiukasti ikkunan edessä.
Vuosaari on yhdistetty Helsingin keskustaan metrolinjalla, jota myöten työttömät voivat matkustaa kätevästi läheiseen Itäkeskukseen kuluttamaan aikaa. Tämä on käytännössä ainoa ajanviete, sillä työssäkäyvien osuus on vajaat 10 prosenttia, ja tästäkin suurin osa työskentelee HSL:n linja-autokuljettajina, loppujen toimiessa ns. "tulkkeina" sosiaaliviraston monikulttuurisessa organisaatiossa. Vuosaaressa on poikkeuksellisen vireä ja värikäs kultuurielämä etenkin viikonloppuisin. Katuperformansseja esitetään ostoskeskuksen ympäristössä läpi vuoden. Yhteiskunta on suhtautunut tapahtumiin suopeasti tarjoamalla monesti näihin henkilöstöään ja ajoneuvokalustoaan. Suosituimpia ovat erilaiset perinteisiin heimo- ja klaanirituaaleihin liittyvät näytökset. Näitä näkee erityisesti pohjoisen ostarin lipeillä aamusta alkuiltaan, koska myöhemmät performanssit ovat usein peruttu.
Väestöjakautuma[muokkaa ]
Vuosaaren asukkaista peräti 25 prosenttia on syntyperäisiä suomalaisia. Tämän väestön keskuudessa esiintyy runsaasti erilaisia sosiaalisia ongelmia. Näistä polttavimpia ovat alkoholismi ja rasismi. Työttömyyttä esiintyy myös, mutta sitä ei koeta niinkään ongelmallisena. Myös muiden väestöryhmien kohdalla voidaan puhua huomattavista elämänlaatua haittaavista tekijöistä, kuten mokkakenkien kärkien kastuminen siirryttäessä kotoa kauppakeskuksen kahvilaan serkkuja tapamaan ja kuulumisia vaihtamaan. Tätä epäkohtaa onkin ryhdytty voimallisesti korjaamaan useissa yhteiskunnan tukemissa projekteissa.
Östland - uudet territoriot[muokkaa ]
Helsingin laajentuminen pysähtyi vuonna 1966 Vuosaaren sudeettialueen liittämisen jälkeen. Elintilan hankinta käynnistyi jälleen 2006, jolloin käynnistetty Operaatio Punaparta eteni kesän 2007 kynnyksellä yli Itäsalmen. Helsingin joukot olivat koukanneet Vantaan Västerkullan kautta Sipoon selustaan ja onnistuneet liittämään uusia territorioita alueeseensa. Helsingin tavoitteena on liittää valloitusalueet elimellisesti kaupunkiin vuoteen 2009 mennessä. Jälleenrakennusta johtaa Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö, jonka johtaja Alpo Ruusuvuori vannoo laajenemisen jatkuvan itää kohden alkuperäisen tavoitteen mukaisesti.