Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan haara, jolla selitetään kaikki yli fyysikoiden hilseen menevät asiat. Kvanttimekaniikalla voidaan kuvata asioita, joita ei ole olemassa, mutta jotka voidaan havainnoida tietyllä kemiallisella substanssilla aiheutetussa mielentilassa.
Kyseisessä mielentilassa asiat saattavat joskus mennä tosi pahasti sekaisin ja tästä syystä kvanttimekaniikalla tarkoitetaan useimmiten koko kvanttifysiikkaa.
Kvanttimekaniikan kuvaamat ilmiöt ovat melkein aina melko kaukana arkitodellisuudesta. Arkitodellisuuden tavoin kvanttimekaniikan kohteet voivat siirtyä tilasta toiseen käymättä välissä olevissa tiloissa. Tätä voidaan havainnollistaa sillä, että riittävällä kertaluonteisella yllä mainitun kemiallisen substanssin kulutuksella voidaan siirtyä esimerkiksi arkitodellisuuden tilasta työllistetty tilaan ruumis käymättä normaalioloissa välissä olevassa tilassa alkoholisti. Kvanttikohteet voivat myös käyttäytyä joissakin tilanteissa kuin hiukkaset ja toisissa taas kuin aallot. Perinteisen fysiikan lakien mukaan tämä ei ole mahdollista, mutta ilmiö voidaan havainnoida esimerkiksi tarkkailemalla tietyn järven pintaa tyynellä ja tuulisella kelillä.
Eräs kvanttikohteen ominaisuuksia on tietoisuus toisen kvanttikohteen tilasta ilman yhteyttä. Arkielämän esimerkkinä tähän voidaan mainita vaikkapa kännykkäpuhelun katkeaminen yllättäin. Vaikka varsinainen yhteys katkeaa niin molemmat keskustelun osapuolet tietävät, että keskustelu on päättynyt.
Yleisesti fyysikot ovat sitä mieltä ettei kvanttimekaniikkaa tarvitsekaan ymmärtää, koska se ei koske arkitodellisuutemme tasoa. Ilmeisin mainituin perustein kvanttimekaniikka ei todistettavasti koske ainakaan fyysikoiden arkitodellisuuden tasoa.
Kaavoja[muokkaa ]
Kvanttimekaniikan kiistanalaisesti tunnetuin kaava [math]\displaystyle{ \sum_{n=hiv}^\infty2=1 }[/math], luetaan kakkonen on ykkönen