Juva
Juva on Savon eteläosassa sijaitseva veroparatiisi, jonne kaikki suomalaiset elintasopakolaiset haluaisivat muuttaa pysyvästi asumaan.
Juva on seutukuntana varsin nuori; sen perusti mahtikäskyllään arkkipiispa Mikko Juva vasta paljon jälkeen Kristuksen syntymän. Alun pitäen vaikeakulkuisena suurten vesistöjen rikkomana ja saartamana alueena Juvan kuvernementti oli autio ja tyhjä. Liikemies Aapeli Muttinen rakennutti Juvan saaristoon kuitenkin huvilan jo 1800-luvun lopulla ja ryhtyi viettämään siellä kesäaikojaan palvelijansa Juutas Käkriäisen kanssa. Näistä vaiheista on Lauri Viita kirjoittanut mieliinpainuvan muistelmateoksen Putkimiehet notkossa.
Nähtävyydet
Juva on pääosin vesistöjä ja loputtomia hiekkarantoja. Yleiseen tietoisuuteen nämä paratiisimaiset olosuhteet levisivät vasta Valtatie 5:n rakentamisen myötä, minkä jälkeen Juvan saaristo koki suoranaisen asukasryntäyksen, tulokkaina pääosin varakkaat emigrantit ja liikemiehet. Kolmelle saarelle muodostunut Juvan kaupunki on huvittelu- ja rentoutumiskeskus, joka ei koskaan nuku. Yöelämä on vilkasta ja joiltakin osin vaarallistakin. Juvalla tehdään eniten rahanpesurikoksia Pohjoismaissa.
Mafia
Vapaana kauppa-alueena Juvan paikallishallinto on sangen mukautuvaista liike-elämän tavoitteiden edessä. Todellista valtaa Juvalla pitävät eri mafiajärjestöt, jotka silloin tällöin taistelevat keskenään. Turistit saavat silti yleensä olla rauhassa, koska heidän tuomansa rahat ovat tärkeä menestystekijä paikallisille hotelleille ja yökerhoille. Rikollisjärjestöt mittelevätkin voimiaan lähinnä suljetuissa piireissä, jolloin näistä yhteenotoista tihkuu mahdollisimman vähän tietoa ulkomaailmaan.
Mitä Juvalla kannattaa tehdä?
Juvalla paistaa aurinko 360 päivänä vuodessa, joten auringonpalvojan kannattaa muistaa tämä. Ellei ympärivuorokautisesta auringonpalvonnasta saa tarpeekseen, myyvät kaikki kauppaliikkeet rantakojuja myöten UV-lamppuja, joilla solarium saadaan toimimaan myös makuuhuoneessa. Juvalla on myös erinomaiset mahdollisuudet uhkapeleihin. Kaupungista löytyy satoja ruletteja, kortinpeluupaikkoja ja yksikätisiä rosvoja, joihin voi huoletta tuhlata liikenevät rahansa. Aloittelevat pokerinpelaajat saavat opetusta pelitaitojensa parantamiseksi. Rahat siinä voivat tosin mennä, mutta sehän on pientä.
Verovapaana alueena alkoholi, savukkeet, makeiset ja kosmetiikkatuotteet ovat Juvalla ällistyttävän halpoja. Juvalle järjestetään ostosristeilyjä Pietarista, Tallinnasta, Tukholmasta, Riiasta ja Kaliningradista. Laivayhteys toimii Juvalle saakka jatkettua Saimaan kanavaa pitkin. Halvalla viinalla Juvalla koetetaan ehkäistä huumeongelman pahenemista. Juvalla on ilmaston puolesta turvallista vetää sikalärvit, koska ilmanala on subtrooppinen. Siveltimellä ja telalla levitettävät maalin tavoin käytettävät pinnoitteet ovat sitä vastoin useimmiten tixotrooppisia.
Maateollisuutta
Juvalla sijaitsee Euroopan suurin vehnäjauhokaivos. Hyötyyn seudulla sijaitseva vehnäjauhoavolouhos löydettiin kaivoon katsomisen yhteydessä vuonna 1959. Työn pölyisyydestä johtuen se ei nykyisin juuri suomalaisia huvita, vaan kaivosyhtiö on järjestänyt hakkumiehet ja -naiset suoraan Kiinasta. Kaivosyhtiön päällysmiehet tosin pohtivat parast'aikaa vakavissaan kaivostoiminnan siirtämistä maapohjineen Kiinaan; siellä kaikki on sentään vieläkin paljon halvempaa.
Juvan korkeakulttuuri
Spede Pasasen filmistudiot Hyötyyn kylässä on museoitu alkuperäiseen asuunsa. Juvan ooppera vetää toistuvasti kansainvälisiä huippunimiä esiintymään täpötäysille katsomoille. Myös Tapani Kansa on käynyt konsertoimassa Juvalla. Mikäli Suomi voittaa Euroviisut toistamiseen, on kisojen ensi vuoden pitopaikaksi kaavailtu juuri Juvan Oopperataloa.
Juvalaisia merkkihenkilöitä
- Mikko Juva
- Juha Muje
- Kirsi Piha
- Kari Kuuva
- Antero Priha
- Konkelo Hiironen