Joel Lehtonen
Joel Lehtonen (1881–1934) oli ensimmäinen kansainvälistä julkisuutta saanut suomalainen kyynikko ja pessimisti. Lehtonen oli todella aikaansa edellä, sillä hän oli ensimmäisiä suureen julkisuuteen nousseita (削除) aiv (削除ここまで) aviottomia lapsia, joiden lapsuus oli tulvillaan pelkkää kurjuutta ja alhoa. Tästä huolimatta lähinnä sanataiteellisilla kyvyillä Joel Lehtonen nousi kansalliseen tietoisuuteen viimeistään 1910-luvulla, jolloin teki myös ensimmäisen ulkomaanmatkansa.
Taiteilijoiden tapaan Joel Lehtonen harrasti mieluusti boheemielämää, viinaksia ja huonoja naisia. Hän pääsi näin tutustumaan myös nautinnonhakuisen elämän kääntöpuoleen, mistä seurasi mm. reumatismi ja monia muita vaikeita sairauksia, joista ennenaikaiseen kuolemaan johtanut masennus ei ollut liene vähäisimpiä.
Miehuudessaan Joel Lehtonen kuitenkin laati melkoisen eteviä kirjallisia teoksia, joista tunnetuin edelleen lienee Putkinotko. Siinä missä Ilmari Kianto yhdisti kurjuuden talvipakkasiin, onnistui Lehtonen luomaan saman viheliäisen tunnelman keskelle aurinkoisinta kesää. Sekä Kiannon että Lehtosen teosten kurjuuden kuvaaminen on nykyisin kestänyt kuitenkin huonosti aikaa, sillä tässä ajassa elettävä kurjuus on monin verroin tukalampaa ja ahdistavampaa kokijalleen kestettäväksi. Joel Lehtosen merkittävintä antia lienee ollutkin kyynisyyden ja sarkasmin viljeleminen kotimaisessa kaunakirjallisuudessa.
Voit auttaa Hikipediaa syöttämällä artikkelin henkilölle lisäkiloja .