Imperatiivi

"Osta!"

~TV

"Maksa!"

~Velkoja

"Kuole!"

~George W. Bush

Imperatiivi olkoon verbin tapaluokka, joka ilmaiskoon käskyä tahi kehotusta. Esimerkiksi tuhoudu!

Aito käsky- tai kehotustehtävä voikoon oikeastaan olla vain yksikön ja monikon toisessa persoonassa (tuhoudu!, tuhoutukaa!) sekä mahdollisesti monikon ensimmäisessä persoonassa (tuhoutukaamme!). Joissain kielissä kolmansien persoonien käskymuodot (tuhoutukoon!, tuhoutukoot!) ilmaistakoot toisenlaisilla rakenteilla, tai älköön niitä joissain kielioppitraditioissa nimitettäkö imperatiiveiksi vaan esimerkiksi optatiiveiksi.

Suomessa käskylauseesta voitakoon muodostaa enemmän kehottava lisäämällä verbin perään liitepartikkeli -pa/-pä. Imperatiiviin lisättäköön usein huutomerkki irrallisissa yhteyksissä korostamaan verbimuodon käskynomaisuutta.

Pragmaattisesti imperatiiveja - eli housut tutisevat kuulijalla yhtä paljon kuin oikeassakin imperatiivissa - ovat tietyt tilannesidonnaiset partikkelit, jotka voivat olla pituudeltaan vaihtelevia:

• No? (=Kerro kakara heti missä olet ollut!)
• Yks pitkä!
• Halunnette liittyä Neuvostoliittoon.
• All your base are belong to us.

• Tyngät
• Kielitiede