Helvi Rynnästö
Helvi Rynnästö on palkittu kuukauden kyttääjänä marraskuussa 2004. Espoossa asuva Helvi Rynnästö on huomannut, että kaikenlainen turha tavara ja aineellinen omaisuus on köyhälistölle suhteettoman tärkeää. Asettamalla säännöllisesti syötiksi erilaista omaisuutta hän onnistuu keräämään tietoja naapuriensa epärehellisistä taipumuksista. Näpistely on hänen talossaan hälyttävän yleistä.
Helvi Rynnästö kuuluu yhteiskunnan hyvin toimeentuleviin mallikansalaisiin. Hänen puolisollaan olisi varaa vaikka minkälaisiin kartanoihin, mutta pariskunta on päättänyt asettua asumaan aivan tavalliseen kerrostaloon, koska Helvillä on siellä paremmat mahdollisuudet lempiharrastukseensa: yksinhuoltajien, opiskelijoiden, maahanmuuttajien, työläisten ja muiden sosiaalipummien kyttäämiseen.
Rynnästö on tehnyt murheellisen johtopäätöksen: köyhyys johtaa suoraan kateuteen ja omaisuusrikoksiin. "En käsitä, mikä siinä rahassa ja tavarassa ihmisiä niin kiinnostaa. Minulta ei ole koskaan puuttunut mitään, enkä ole valittanut", Rynnästö toruu.
Kateus taloyhtiössä ilmenee ikävästi mm. siinä, että roskiksesta katoaa kaikenlaista tavaraa. Viimeksi Helvi Rynnästö vei roskalavalle vähän käytetyn pölynimurin, jonka pölypussi oli tullut aivan täyteen, eikä uusia tahtonut löytyä mistään. Rynnästö jäi tarkkailemaan tilannetta vähän matkan päästä, eikä kestänyt kuin pari tuntia, kun imuri oli jo käyty kähveltämässä.
Roskalavalta varastellaan arvokkaampaakin tavaraa. Esimerkiksi Kuukauden kyttääjän pois heittämä 32-tuumainen Sonyn televisio hävisi alle tunnissa. "TV kyllä toimi, mutta sen kyljessä oli kauhea naarmu. Kuka sellaisen oikein vie?" ihmettelee Rynnästö päätään pudistellen. Hän uskoo, että varkaat aikovat korjata laitteen ja myydä sen pimeästi eteenpäin. Jätteiden varastaminen laitonta
Lain mukaan roskiin viety tavara on jätehuollon omaisuutta, joten Kuukauden kyttääjä kärkkyy ikkunassa puhelin kädessään valmiina tekemään rikosilmoituksia jätteitä varastelevista naapureista. Jos varkaat eivät jää kiinni itse teossa, hän selvittää syylliset järjestämällä kotikäynnin. Esimerkiksi television anastajat paljastuivat, kun Rynnästö järjesti palomiehet heidän huoneistoonsa tarkastamaan, oliko asukkailla käytössä tulipalovaaran aiheuttava vanha TV-vastaanotin. Palopäällikkö raportoi uudesta 32-tuumaisesta Sonysta.
Myös halpa rihkama tuntuu kelpaavan varkaille. Paperinkeräyslaatikosta katoaa säännöllisesti Rynnästön tilaamien lehtien vuosikertoja ja hänen lahjaksi saamiaan tarpeettomia taidekirjoja. Naapurit tuntuvat luulevan, että kaikki roskikseen viety tavara on tarkoitettu heille jonkinlaiseksi sosiaaliturvaa täydentäväksi lahjoitukseksi, mutta Helvi Rynnästö on jyrkästi sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tulla omillaan toimeen.
Jättämällä setelirahaa syötiksi portaikkoon Rynnästö onnistuu yleensä paljastamaan nekin naapurit, jotka eivät alennu näpistelemään suoraan roskiksista. Käteinen tuntuu ikävä kyllä kelpaavan kaikille.
"Kun ne ovat niin rahan perään, niin luulisi etteivät ne kehtaisi kulkea sellaisissa ryysyissä. Noitakaan farkkuja ei varmasti ole pesty moneen päivään!", päivittelee Kuukauden kyttääjä setelivarkaasta ottamaansa valokuvaa, ja lisää, että jos housut onkin pesty, ne on todennäköisesti pesty vain halvalla Pirkka-pesujauheella. Jopa lapset varastelevat
Varastelu opetetaan talon perheissä selvästi jo lapsille, sillä hiekkalaatikolla otetaan usein luvatta käyttöön Helvi Rynnästön omistamia leluja. Hänen mielestään on kohtuutonta, että kun omat lapsenlapset tulevat kerran vuodessa Espanjasta käymään, niin lelut pitäisi viedä loppuajaksi lukkojen taakse.
"Jos äidillä ja isällä ei ole varaa hankkia omaa mikroautoa, niin ei se automaattisesti tarkoita, että toisten ihmisten omaisuuden päälle saa mennä istumaan", puhisee Kuukauden kyttääjä. Köyhälistön elämäntavat vaaraksi muille
Talon varattomat asukkaat ovat muissakin asioissa ajattelemattomia. Rynnästö paheksuu esimerkiksi heidän ylenpalttista polkupyöräilyään. Kylmällä säällä pyöräily aiheuttaa vilustumista, ja flunssa tarttuu niihinkin naapureihin, jotka huolehtivat terveydestään kulkemalla lyhyetkin matkat autolla.
Kuukauden kyttääjä ymmärtää kyllä, että kaikilla ei voi olla varaa omaan autoon, mutta hänestä siihen on turha vedota niin kauan kuin yhteiskunnan taksipalvelut ovat jokaisen saatavilla.
Varattomuus on lisäksi yleensä tahallisesti aiheutettua. Jotkut naapurit esimerkiksi tuhlaavat sekä omia että yhteiskunnan varoja opiskelemalla vuosikausia vaikkapa erikoislääkäriksi, mikä on Kuukauden kyttääjän mielestä täysin turhaa. Hänen miehelläänkään ei ole koskaan ollut kuin upseerin koulutus, ja silti suvun tehtaiden johtaminen on sujunut ilman mitään ongelmia.