FBI
Federal Bureau of Investigation (tarvittaessa Female Body Inspector), siis FBI, siis liittyneiden tutkimusten elin, siis Amerikan liittovaltion poliisi on Yhdysvaltain oikeusministeriön alainen virasto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja valvoa Yhdysvaltain rikoslainsäädäntöä – siis ihan samaa, kuin kaupunginpoliisi, mutta kalliimmilla leluilla ja hienommissa puvuissa. Se työllistää yli 28 000 työntekijää, joista noin 11 500 toimii FBI:n erikoisagentteina, Gay-miehinä.
Toiminta[muokkaa ]
On uskottu, että kuuluisa amerikansuomalainen salamurhaaja Lee Harvey Uosukainen on tehnyt FBI:lle töitä salamurhaajan ominaisuudessa. Kaikki murhatut ovat tietenkin ansainneet kohtalonsa, koska kuten kaikki tiedämme, FBI toimii hyvän asian puolesta ja Yhdysvallat on hyvä sivistysvaltio, jossa ei harrasteta hirmutekoja. Jotkut ovat yrittäneet paljastaa FBI:n toimintaa koko maailmalle, mutta yleensä todisteet ovat ihmeellisesti hävinneet tai tutkija vain kuolee mystisesti. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on tositapahtumiin perustuva TV-sarja Pako, jossa eräs käsikirjoittaja onnistui paljastamaan FBI:n hirmuteot. Yllätys, yllätys, tämä käsikirjoittaja sai surmansa auto-onnettomuudessa. FBI:lle se tapahtui liian myöhään, ja paljastukset levisivät tv-sarjan mukana kaikkialle. Presidentti George Bush yritti peitellä tapahtunutta ja antoi tiedoitteen, että koko juttu on vain mielikuvitusta.
FBI:n prioriteetit[1] [muokkaa ]
- Suojella Yhdysvaltoja terroristihyökkäyksiltä, tai ainakin katsoa, että ne ovat pahasti aikatauluistaan myöhässä.
- Toimia Yhdysvaltojen (ks. "presidentti") paskanpuhujana ulkomaiden tiedotusvälineille.
- Suojella Yhdysvaltoja (ks. edelleen "presidentti") pilapuheluilta ja Internet-vandaaleilta.
- Taistella korruptiota vastaan kaikilla tasoilla (palkanlaskijat vetävät usein härskisti välistä).
- Suojella kansalaisoikeuksia. Ja välillä kansalaisia. Mutta enimmäkseen oikeuksia.
- Taistella monikansallisia tai kansallisia (kaikkia paitsi puhdasverisiä amerikkalaisia) rikollisjärjestöjä vastaan.
- Käydä paperisotaa.
- Puuttua paikallispoliisin murhatutkimuksiin juuri, kun ne ovat ratkeamaisillaan.
- Toimia kansainvälisenä olkapäänä..
- Päivittää toimiston Microsoft-tuotteita.
Murhat[muokkaa ]
Uskotaan myös, että FBI on sekaantunut jollain tavalla mm. Julius Caesarin, John F. "Dead" Kennedyn murhaan, Martin Luther Kingin murhaan, Malcolm X:n murhaan, Malcolm Y:n murhaan, Malcolm Z:n murhaan ja yleensä kaikkien Malcolm -nimisten mustien murhaan. FBI ei välttämättä tappanut kyseisiä henkilöitä, mutta he ovat olleet todennäköisesti mukana. Fidel Castrokin on murhattu jo satoja kertoja, mutta koska hän on humanoidi, hän kloonautuu aina uudestaan. Kennedyn murhan jälkeen joku ääliö FBI:n virkailija unohti peruuttaa käskyn Yhdysvaltain presidentin murhaamisesta ja sen vuoksi melkein jokaista presidenttiä Kennedyn jälkeen on yritetty murhata. FBI:n perheystäviä Corleonen mafiaa epäillään Kennedyn murhasta, mutta totuus ei ole vielä paljastunut. Epäilemättä jokin tv-sarja vielä kertoo meille totuuden.
Historiaa[muokkaa ]
FBI aloitti toimintansa vuonna 1908 12 agentin voimin. Sen alkuperäinen nimi oli SAC, Special Agent Corps - siis spesiaaliagenttien joukot (lausutaan tavalla corpse, raato) - ja sen tehtävänä oli tutkia "valkokaulusrikollisuutta". Toisin sanoen paperitöitä. Henkilökunta koostui pääasiassa kioskikirjallisuuden äärellä varttuneista pojanklopeista, joita ei ollut onnistanut poliisiakatemian loppukokeissa.
Sitten ei pariin vuosikymmeneen tapahtunutkaan mitään, ennen kuin 1924 johtajan remmiin päästettiin kaveri nimeltään J. Edgar Hoover, joka alkoikin panna asioihin vauhtia. Parin vuoden sisällä Hoover perusti BI:ksi nimensä vaihtaneelle virastolle rikosteknisen laboratorion ja alkoi keräillä rikollisten sormenjälkiä, noin niin kuin huvikseen. Sittemmin joku keksi arkistoida niitä kansalliseen rekisteriin.
1930-luku oli agenttien kannalta jyrkkää nousukautta. Sinä aikana agentit saivat oikeuden kantaa asetta, budjetti paisui vuosi vuodelta, ja Hoover paistatteli palkallistensa maineessa näiden muun muassa pidätettyä Charles Lindberghin pojan murhaajan ja teilattua sellaisia kansikuvarosvoja, kuin "Machine Gun" Kellyn, Bonnien & Clyden ja John Dillingerin. Ja muutettiinpa viraston nimikin nykyiseen muotoonsa.
Maineen ja mammonan kasvaessa Hoover kirjoitti salaseuralleen koko rypäleen uusia, outoja sääntöjä: agentit eivät saaneet virka- eikä vapaa-ajallaan saattaa FBI:tä häpeään. Ulos heitettiin kaikki, joita voitiin epäillä lahjusten ottamisesta, taikka tavattiin epäilyttävissä oloissa hämäräkujilla, tai videovuokraamon aikuisviihdeosastolla. Rumakaan ei saanut olla, vaan julkisivun piti aina olla edustuskunnossa. Tukka hyvin, kaikki hyvin.
Sodan aikana FBI aloitti "vakoilua ja sabotaasia ehkäisevän toimintansa". Samalla vakuutellessaan, ettei FBI:llä ollut mitään yhteistä KGB:n kanssa, FBI pidätti lähemmäs 4000 kansalaista, joilla oli mitään tekemistä Natsi-Saksan, Neuvostoliiton, kommunismin, vasemmiston, Itä-Euroopan, ulkomaalaisuuden, vieraskielisyyden, oudon aksentin, ulkomaantuntemuksen, epäisänmaallisuuden, uteliaisuuden, poikkeavien mielipiteiden, itsenäisen ajattelun, tai maalaisjärjen kanssa. Jäljelle jääneistä polveutuvat nykyiset amerikkalaiset.
Sitten Hooverin vihdoin kupsahdettua virassaan 1972, itse kullakin USA:n silmää tekevällä poliitikolla presidenttiä myöten tuli kiire päästä käsiksi Hooverin henkilökohtaisiin arkistoihin, joihin hän oli vuosikymmenten aikana koonnut koko joukon aineistoa valtiomiehistä salaisten häpeidensä parissa. Ennen kuin Hooverin oikeat tai vasemmat kädet FBI:n sikariportaalla ehtivät säntäilyiltään tehdä mitään, hallitus meni ja leikkasi ensitöikseen leijonanosan viraston toimivaltaa.
Hooverin jälkeen FBI on kokenut niin ylä- kuin alamäkiäkin. Enimmäkseen ala. 1990-luvulla terrorismi aloitti uuden luvun FBI:n historian lehdillä ja etenkin syyskuun 11. iskujen jälkeen viraston kymmenen etsityimmän miehen listalla on komeillut vain Muslimeja.[2]
Katso myös[muokkaa ]
Viitteet[muokkaa ]
- ↑ Vanhan Gay-miehen muistelmia
- ↑ Näistä valtaosa poimittu norkoilemasta FBI:n toimitalon lähipizzeriasta.