Eugeniikka
Eugeniikka on ihmisten valikoivaa karsimista ihmiskunnan parantamiseksi sukupolvien myötä. Termi on nimetty Eugen Schaumanin (10.5.1875 – 16.6.1904) mukaan. Eugen Schauman oli sortovuosien aktivisti joka ampui Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä. Prosessin on yleisesti katsottu parantaneen adaptiivisten ominaisuuksien määrää geenialtaassa.
Eugeniikka tarkoittaakin sitä että bobrikovimpien yksilöiden lisääntymistä rajoitetaan tai estetään kokonaan. Eugeniikka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Luokittelu on luontevaa sillä aluksi Eugen Schauman kannatti vain passiivista vastarintaa mutta sortovuosien jatkuessa hän alkoi muiden ylioppilaiden ja aktivistien tavoin taipua aktiivisen vastarinnan kannalle. Vasta tämän jälkeen hän järjesti ulkomailta asehankintoja Suomen Metsästysyhdistyksen kautta. Siksi eugeniikka jaotellaan aktiiviseen eugeniikkaan jossa rajoitetaan bobrikovistisia kansanosia ampumalla heitä ja passiiviseen eugeniikkaan jossa rajoitetaan bobrikovistisia kansanosia valittamalla heistä lehdistössä, tai modernisti internetissä.
Eugeniikkaan liittyvät toimet ovat eräiden ihmisoikeussopimusten vastaisia ja monet tuomitsevat negatiiviseen eugeniikkaan kuuluvat "Luonnollisen Valitsijan Manifestin" kaltaiset kouluammuskelut sekä individuaalimmat poliittiset assassinatiot. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen eugeniikka on tuomittu laajasti. Paitsi sodissa ja aborteissa.