Carl Gustaf Emil Mannerheim
Mannerheimi.jpg | |
Suomen presidentti, SETA:n puheenjohtaja | |
---|---|
vallassa | 1944–1946 |
edeltäjä | Risto Ryti |
seuraaja | Juho Kusti Perkeleen Paasikivi |
syntyi | 4. kesäkuuta 1867 Louhisaaren linna, Paskainen |
kuoli | 28. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi (lasketteluturma) |
puolue | sitoutumaton, mutta EI AINAKAAN vasemmistolainen |
Hänen majesteetillinen keisarillinen erehtymättömyytensä itsensä Jumalan armosta, Suomen marsalkka, vapaaherra, Mannerheim-ristin ritari, ikuinen presidentti, suuri johtaja, Überführer, punakapinan kukistaja, ajatollah, suurruhtinas, koko Suomenmaan tšaari sekä Jumalasta ja Kristuksesta seuraava, pokemonmestari, isäm maan puollustaja ja Suomistanin Kalifi Carl Gustaf Emil von Mannerheim I (s. 4. kesäkuuta 1867, (P)Askainen – k. 28. tammikuuta 1951, Sveitsi [1] [2] ) oli suomalainen supersankari, poliitikko ja sotilas, Suurin suomalainen, ehdottomasti kaikkein paras henkilö koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Mannerheim on kanonisoitu Suomen suojeluspyhimysten joukkoon ja hänen pilkkaamisestaan seuraa julkinen teilaus. Hänestä kuitenkin on sukeutumassa uuden ajan homoikoni, varsinainen Petteri.
Nuoruus
Mannerheimin sukujuuret ovat aavistuksen verran nolosti Alankomaissa, aivan kuin sellaisten suurmiesten kuten... kuten... vaikka... hmm.[3] Nuorena kloppina Mannerheimia kutsuttiin hänen kolmannen etunimensä mukaan Emiliksi. Monet kerrat kylänraitilla saattoi kuulla hänen isänsä huudon: "EMIL!", kun poika oli taas tehnyt kolttosia. Hän oli milloin juuttuneena päästään kiinni kattilaan, milloin hilaamassa pikkusiskoaan lipputankoon. Voi sitä veijaria!
Joka tapauksessa Mannerheim siirtyi Haminan kadettikouluun tähtäimessään sotilasura. Hänen opintonsa eivät sujuneet hyvin, ja etenkin käytösnumerot olivat järjestään arvosteluasteikon alemmasta päästä. Nuori Mannerheim lähetteli tunnilla kirjelappuja, lunttasi kokeissa, metelöi ja poltti tupakkaa koulun vessassa. Opettajakunnan kärsivällisyys loppui, kun Mannerheim jäi kiinni siitä että oli raaputtanut vessan seinään viestin: "Kenraalimajuri Neovius on homo!" Mannerheim erotettiin koulusta. Lievästi sanoen. Itse asiassa hänet potkittiin niin pitkälle kuin mahdollista.
Erottamisensa jälkeen Suomen suurin sankari lähti vuonna 1877, öö, Venäjän armeijan palvelukseen Pietariin. Hän valmistui Nikolajevin ratsuväkikoulusta 1889. Tämän jälkeen Mannerheim olisi halunnut päästä husaariksi tai ulaaniksi tai kyrassieeriksi. Kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä nuo edellä mainitut oikein olivat, mutta todennäköisimmin ne ovat musiikki-instrumentteja, joita Mannerheim olisi halunnut päästä soittamaan Pietarin filharmonikkoihin.
Venäjän armeijan palveluksessa
Mannerheim osallistui everstiluutnanttina Venäjän-Japanin sotaan 1904–1905. Yleisen käsityksen mukaan Venäjän tappio katastrofaalisesti sujuneessa sodassa ei kuitenkaan ollut hänen syytään. Kun Venäjän laivasto upotettiin Japaninmerellä, Mannerheimin kasakoilla ei ollut enää juuri muuta strategista merkitystä kuin kerätä risuja vedestä pelastettujen merimiesten lämmittelynuotioihin, ja heidät lähetettiin kotiin.
Mannerheimille tappiollista sotaa seurannut parlamentaaristen uudistusten vyöry sekä Venäjällä että Suomessa oli karvas pala nieltäväksi. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin, ja tilalle tuli, härregyyd, yksikamarinen eduskunta, jonne kaiken maailman likaiset maatyöläiset saavat valita edustajia, eikä vaakuna ritarihuoneella oikeutakaan enää automaattisesti edustukseen. Jo on aikoihin eletty!
Vuonna 1906 tsaari tarvitsi jälleen Mannerheimia. Mannerheimille annettiin tehtäväksi etsiä maareitti Itä-Aasiaan Marco Polon tapaan. Mannerheim onnistui paremmin kuin Kolumbus konsanaan ja löysi kuin löysikin suoran maayhteyden Venäjältä Kiinaan, Mongoliaan ja Tiibetiin. Mannerheimia juhlittiin Venäjällä sankarina tämän suurenmoisen löytöretken johdosta. Mannerheimin matka oli myös kansatieteellisesti merkittävä, sillä hän otti Keski-Aasian kansantavoista ja turistinähtävyyksistä useita laadukkaita valokuvia ja (削除) varasti (削除ここまで) toi mukanaan useita arvokkaita esineitä Kansallismuseon kokoelmiin. Palveltuaan pitkään Venäjän armeijassa Mannerheim päätti vetäytyä viisaan lepoon.
Suomen sisällissota
- Pääartikkeli: Kansalaissota
Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917 ihan huomaamatta, kun maailmalla oli muitakin mielenkiinnon kohteita, kuten nyt vaikka ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous. Koska Hikipediassa ollaan syvästi tietoisia sisällissodan traumaattisesta luonteesta ja sen synnyttämistä poliittisista jakolinjoista, on Mannerheimin osuudesta tapahtumiin laadittu tätä artikkelia varten erilliset versiot oikeistolaista ja vasemmistolaista maailmankatsomusta edustaville lukijoillemme. Lukija voi siis siirtyä suoraan omaa poliittista katsomustaan vastaavaan tulkintaan vailla tarvetta kriittiseen ja tasapuoliseen pohdintaan. Tämän on todettu lisäävän käyttäjien keskimääräistä mukavuutta ja vähentävän huonoa historiallista omatuntoa.
Valkoinen versio: Mannerheim pelastaa yksin Suomen nuoren itsenäisyyden verrattoman sankarillisesti ja urheasti bolševikkiterrorin kynsistäTM
Vuoden 1918 alussa Suomi-neidon neiteellinen puhtaus joutui uhatuksi, kun sukurutsaiset ja visvaiset kommunistipirut ryömivät esiin lokalammikoistaan ja viemäreistään mongertamaan yksilön mielenterveydelle ja koko kansalle tuhoisia vaatimuksiaan. Vaikka Suomi oli saanutkin viimein kauan odottamansa vapauden Venäjän ikeen alta, nämä maanpetokselliset ja Leninin bolševikkien kiihottamat äärivasemmiston loiset ryhtyivätkin pahantahtoisesti kapinaan laillista esivaltaa vastaan tavoitteenaan Suomen lopullinen tuho, liittäminen Neuvosto-Venäjään ja muu yleinen saatanallisuus.
Valkoinen kenraali Mannerheim antoi neroutensa ja johtajanlahjansa valkoisen armeijan käyttöön, joka sankarillisesti kukisti urheiden jääkäreiden avulla punaisen basillin, joka yritti kulkutaudin tavoin heikentää Suomi-neitoa. Punainen suunnitelmallinen terrori suuntautui julmasti kansan parhaita ja rauhaa rakastavia voimia vastaan. Sota päättyi siihen, kun valkoinen armeija Mannerheimin johdolla ja oikeamielisten saksalaisten tuella vapautti Helsingin bolševistien ikeestä. Kapinan vaarallisia johtohenkilöitä rangaistiin oikeudenmukaisesti kansanvallan parhaiden perinteiden mukaan, ja valkoiset voittajat harjoittivat jaloudessaan jopa ylitsevuotavaa armollisuutta hairahtuneita maanmiehiään kohtaan. Mannerheimista tuli tämän uroteon jälkeen jumala ja hän muutti asumaan Olympokselle vertaistensa keskuuteen.
Punainen versio: Julma lahtari Mannerheim tappaa huvikseen köyhää proletariaattia valkoisen terrorin avullaTM
Kun Venäjän turmeltunut tsaari ja lopulta myös porvarillinen väliaikainen hallitus syöstiin vallasta, koitti Suomen työläisille uusi vapaus. Maan köyhälistö ja kurjistettu proletariaatti nousi oikeutettuun luokkasotaan porvarillista riistoa vastaan tukenaan muodostumassa olevan Neuvosto-Venäjän edistykselliset voimat.
Suomen taantumukselliset omistajapiirit alkoivat julmasti sortaa työläiskansan tahtoa piittaamattomalla ja väkivaltaan nojaavalla sanelupolitiikallaan ja ajoivat tilanteen avoimeen luokkasotaan. Ahneen tsaarin sortojoukoissa veriset kannuksensa hankkinut Mannerheim ryhtyi johtamaan sortajien armeijaa tavoitteenaan alistaa ja tuhota Suomen työläiset. Luotettavien ja puolueettomien neuvostoliittolaislähteiden mukaan Mannerheim aloittikin päivänsä juomalla syntymättömien pispalalaislasten hurmetta aamumurojensa kera ennen lahtihommiin ryhtymistä.
Saksan militaristisen keisarin imperialististen joukkojen tuella hän murskasi kansan tahdon. Valkoisten suunnitelmallinen terrori kohdistui julmasti kansan parhaita, työteliäimpiä ja rauhaa rakastavia joukkoja vastaan. Sodan päätteeksi valkoiset lahtasivat surutta kansan oikeuksien esitaistelijoita ja kokosivat heidät tuhoamisleireille. Mannerheim onkin yleisen mielipiteen mukaan maailman absoluuttisesti pahin ihminen.
Sisällissodan jälkeen
"Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua lahtissa ja varkauksissa."
~Mannerheim kiittelee muita lahtareita [4]
Sisällissodan jälkeen Mannerheim matkusti ulkomaille murjottamaan, kun Suomesta ei tullutkaan kuningaskuntaa ja hänestä kuningas Kaarle Kustaa Eemeli I:tä. Hänestä tehtiin kuitenkin Suomen valtionhoitaja 1919 ja presidentin virka alkoi kiinnostaa, vaikka kuningas olisi siltikin ollut parempi. Katkeraksi pettymyksekseen Mannerheim hävisi eduskunnan suorittaman vaalin Kaarlo Juho Ståhlbergille, jonka viikset eivät olleet läheskään niin karismaattiset kuin hänellä itsellään. Mannerheim jatkoi matkailua ulkomailla purkaakseen mökötystään. Hän metsästeli suurriistaa Afrikassa ja Intiassa tuhoten uutterasti leijonia, elefantteja, sarvikuonoja ja tiikereitä sukupuuttoon. Mannerheim sai kotimaassakin pienen hyvityksen, kun hänet ylennettiin sotamarsalkaksi 1933.
Ylipäällikkönä
- Pääartikkelit: talvisota, jatkosota, toinen maailmansota
Mannerheimista tehtiin Puolustusvoimain ylipäällikkö talvisodan alkaessa 1939. Korkeasta iästään (72 vuotta) huolimatta Marski taisteli itse etulinjassa. Hänet motitettiin aivan yksin kuusi kertaa, mutta hän murtautui joka kerta piirityslinjojen läpi ja tuhosi yksin kaiken kaikkiaan 11000 vihollista, vaikka hänellä eräässäkin erityisen tiukassa paikassa oli aseenaan vain lumipalloja ja jäätyneitä käpyjä. Mannerheim itsekin mainitsi myöhemmin, että silloin asia oli ollut "hilkulla". Vaikka Mannerheim olikin sotilaana yli-inhimillinen, ei hänkään pärjännyt yksin Neuvostoliiton musertavaa määrällistä ylivoimaa vastaan ja Suomi oli pakotettu solmimaan rauha 13. maaliskuuta 1940.
Jatkosodan aikana ylipäällikkö Mannerheim täytti 75 vuotta. Hän sai lahjaksi Suomen marsalkan arvonimen, mutta Adolf Hitler pilasi Marskin syntymäpäivän tuppautumalla onnittelukäynnille kutsumattomana vieraana. "Tämä näyttää vähän helvetin hyvältä länsiliittoutuneiden tiedotusvälineissä", Mannerheim tokaisi Risto Rytille kätellessään Hitleriä tämän saapuessa. Hitler toi lahjaksi vaatimattomasti kaksi Mersua, mutta Mannerheim yritti tehdä valtakunnankanslerin olon mahdollisimman sietämättömäksi polttamalla paksuja sikareja syntymäpäiväsankarin oikeudella. Kuten tunnettua, kasvissyöjä-Führer ei voinut sietää tupakointia. Myöhemmällä vastavierailullaan Mannerheim vei Hitlerille tuliaisiksi Suomi-konepistoolin. Ajatuksena oli vihjata, että Saksan sotamenestys voisi olla parempikin. Hitleriä tämä ele potutti, eikä hän enää vieraillut Suomessa, mikä oli koko jutun tarkoituskin.
Presidenttinä
Mannerheimista tuli tasavallan presidentti poikkeuslailla 1944, jotta Rytin temppu, jolla kusetettiin saksalaisia, onnistuisi. Jekku toimi ja Suomi teki rauhan Neuvostoliiton kanssa, mutta myöhemmin tuli ilmi harmillinen suunnitteluongelma, joka johti pahoihin palovahinkoihin Lapissa. Mannerheim erosi virastaan 1946, koska
- hän oli Neuvostoliiton silmissä jokseenkin ei-toivottu henkilö
- hän oli väsynyt koko hemmetin sodasta
- hän ei ollut pitkään aikaan päässyt käymään ulkomailla.
Viimeiset vuodet
Mannerheim oleskeli Sveitsissä ja vietti aikaansa lasketellen. Hän sai surmansa 83-vuotiaana vuonna 1951 lasketteluonnettomuudessa törmättyään tyhmien kakaroiden mäkeen luvatta rakentamaan lumiukkoon.
Kunnianosoitukset
Mannerheimille myönnettiin niin paljon erilaisia mitaleja ja ritarikuntien arvomerkkejä, että hän olisi todennäköisesti luhistunut, jos olisi yrittänyt kantaa niitä kaikkia yhtä aikaa. Kaikki maailman maat (paitsi Neuvostoliitto, melko ymmärrettävästi) myönsivät hänelle vähintään ämpärillisen kunniamerkkejä. Kaiken tämän lisäksi tulevat tietysti kaikki patsaat, Mannerheimintie ja jokavuotiset Mannerheim-kirjat. Mannerheimista julkaistaan joka vuosi fanikirjallisuutta. Syksyllä 2010 on määrä ilmestyä Marskin kanssa keittiössä, joka sisältää Mannerheimin suosikkireseptit, myös Hitlerille Suomessa tarjotun risiiniöljyllä sivellyn aleksanterinleivoksen ohjeen.
Mysteeri
Helsingissä Eduskuntataloa vastapäätä sijaitseva Mannerheimin patsas on herättänyt paljon keskustelua. Arvoitukseksi on jäänyt, kuka on se mieshahmo, joka ratsastaa Mannerheimin selässä. Onko se Hitler?
Katso myös
Carl Gustaf Emil Mannerheim Hikinewseissä
- Mannerheimin kuolemasta 60 vuotta: Hanki Hikinewsin upea Mannerheim-spesiaali! Vain 19,99!
- Mannerheim-nukke kuohuttaa tasavaltaa
- Mannerheim-elokuvan valmistuminen turvataan tarvittaessa pakkokeinoin
- Ylen Mannerheim-elokuva! Elokuvan tuottaja Erkko Lyytinen kertoo taustat yksinoikeudella Hikinews-uutispalvelulle
- Dosentti: Mannerheim-elokuvan ei pitäisi kiinnostaa
Risto Ryti Suomen tasavallan presidentit
1944–1946 seuraaja:
Juho Kusti Paasikivi
Viitteet
- ↑ Uudempi historian tutkimus kertoo, että Mannerheim olisi vuonna 1946 muuttanut Keniaan. Luonut uuden sotilasuran siellä. Historioitsijat ovat yhtämieltä kuolinpäivästä, mutta aihe on edelleen kiistelty.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/yle_julkisti_kohutun_mannerheim-elokuvan/6257984
- ↑ Onneksi sukututkimus on sittemmin paljastanut, että Mannerheimin suvun juuret ovatkin Saksassa, maassa, joka on tunnettu karismaattisista kansanjohtajista, joilla on tietty militäärinen suuntautuminen.
- ↑ http://www-hotel1.it.helsinki.fi/yliopistolehti/?article=4618
- Pages using DynamicPageList parser function
- Esimerkit siitä, miltä hyvän sivun pitäisi näyttää
- Hikinewsin vakiokalusto
- Suomen presidentit
- Aateliset
- Suomalaiset poliitikot
- Viiksekkäät miehet
- Legendat
- Suomalaiseen kulttuuriin lähtemättömän jälkensä jättäneet henkilöt
- Tittelinkipeät
- Univormufriikit
- Sotilaat
- Tyyli-ikonit
- Sotasankarit
- Käsittämättömistä syistä kaapin päälle jämähtäneet kulttuuriheerokset