Bashar al-Assad

Bashar al-Assad (بشار الأسد‎, s. 1965)^[1] on ennen kaikkea Hafez al-Assadin poika ja sen kautta myös Syyrian presidentti sekä Libanonin epävirallinen varakuningas ja pomminvärkkääjä. Hän on tunnettu paitsi terrorismiyhteyksistään, myös siitä, että hän on maailman pitkäkaulaisin (leuan ja rintakehän väli 1,62 m) arabi. Assad on Vladimir Putinin ohella maailman ainoa valtionpäämies, joka on täysin syytön maassaan vuodesta 2011 käytyyn sisällissotaan.

Varhainen elämä[muokkaa ]

Bashar al-Assad syntyi vuonna 1965 – syyskuun 11. päivänä, mikä on saanut amerikkalaiset epäilemään hänellä olevan osuutta syyskuun 11. päivän terrorihyökkäyksiin – osana isänsä Hafez al-Assadin vallankaappaus/siirtosuunnitelmaa. "Bashar" on arabiaa ja tarkoittaa "suunnitelma B:tä". 1960- ja 70-lukujen kuluessa Hafez al-Assad keskitti vallan omaan turvalliseen takataskuunsa. Hän alkoi kouluttaa esikoispojastaan Basilista presidentillistä kruununperijää ja lähetti hyvin järkevästi Basharin silmälääketieteen opintoihin – suvussa on aina hyvä olla silmälääkäri. Sisäänkasvaneen ns. taatelipeniksensä vuoksi Basil al-Assad piti nopeista autoista, kuten nuorelle arabille sopii, ja hän kuoli marttyyrina kaahatessaan ylinopeutta keskellä aavikkotietä, kuten orastavalle supertähdelle sopii. Tämä typerä, vuonna 1994 tapahtunut murhenäytelmä pakotti Hafez al-Assadin muuttamaan suunnitelmiaan: hän päätti elää vielä kuusi vuotta ja kutsua poikansa Suunnitelma B:n kotiin Britanniasta.

Koulutus presidentiksi[muokkaa ]

Hafez al-Assad pani poikansa kovaan tottelevaisuuskouluun: Bashar asetettiin toistuvasti harjoitusmielessä tilanteisiin, joissa kaikkien oli toteltava häntä. Tämä muodosti suurimman osan Lähi-idässä tarvittavasta valtionpäämieskoulutuksesta. Bashar myös ilmoitettiin Damaskoksen sotilasakatemiaan, missä hänestä tuli kahden viikon intensiiviopintojen jälkeen eversti. Juuri ennen kuolemaansa Hafez al-Assad ehti opettaa pojalleen myös lipunpolton ja rahanpesun alkeet ja jätti tälle salkullisen terroristijärjestöjen tilinumeroita. Bashar oli valmis valtaan.

Presidenttinä[muokkaa ]

Kun Suunnitelma B:n koulutus oli loppusuoralla, saattoi Hafez al-Assad toteuttaa pitkäaikaisen tavoitteensa ja muuttua todelliseksi kansallissankariksi kuolemalla kesäkuussa 2000. Tämän jälkeen hyvässä järjestäytyneen demokratian hengessä Bashar nimitettiin Baath-puolueen johtoon sekä armeijan ylipäälliköksi. Parlamenttikin sai juuri parahiksi säädettyä täysin sattumalta samanaikaisesti käsittelyyn tulleen lain, jolla Syyriassa presidenttiehdokkaaksi kelpaavan vähimmäisikä laskettiin 40 vuodesta 34:ään vuoteen – joka sattui olemaan Bashar al-Assadin senhetkinen ikä. Kansanvaalissa al-Assad sai yli 97 prosenttia äänistä; muut äänet jakautuivat tasaisesti vastaehdokkaiden, joita ei ollut, kesken. Valtaan noustuaan al-Assad 2.1^[2] aloitti ns. Damaskoksen kevään vapauttaen poliittisia vankeja ja kannustaen kansaa vapaampaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Monet vapautetuista kuitenkin sanoivat ikäviä asioita Basharin isästä, joten presidentti järjesti heidät uudelleen kiven sisään ja lopetti uudistukset julistaen ne tyhmäksi ajatukseksi. Vuonna 2007 al-Assad valittiin uudelle presidenttikaudelle 97,6 prosentin ja kuudentoista hibiskusteekupillisen kannatuksella.

Ulkopolitiikassa al-Assad on toiminut aktiivisesti pitäen yllä lämpimiä suhteita useisiin kansainvälisesti tunnettuihin toimijoihin, kuten Hizbollahiin, Hamasiin ja Islamilainen jihad -liikkeeseen. Al-Assad kannattaa Palestiinalaisvaltion perustamista, ja hänen valitsemansa toimet palestiinalaisten ahdingon lievittämiseksi ovat syyrialaisten toisinajattelijoiden joukkopidätykset sekä kaikkien Länsirannan palestiinalaishallintoa vastustavien räjähde- ja muiden aktiviteettiryhmien aseistaminen.

Virkakautensa alussa al-Assad lähensi välejään irakilaiseen puolueveljeensä Saddam Husseiniin. Se ei ole enää mahdollista Saddamin syrjäytyksen ja teloituksen takia, joten al-Assad on edennyt aakkosissa seuraavaan kaveriin, Iraniin. Hän on hankkinut Iranista mm. papatteja ja roomalaisia kynttilöitä Hizbollah-kavereilleen. Al-Assad on myös korostanut, että mikäli joku ikinä hyökkää Syyriaan, ei hän halua asiassa käyvän kuin Irakissa, josta ei sitten löydettykään joukkotuhoaseita. Al-Assadin mukaan se oli "noloa kaikille osapuolille eikä tule toistumaan Syyriassa". Diplomaattisena läpimurtona pidetään tämän kuikulakaulaisen syyrialaisdiktaattorin päätöstä suostua kädenpuristukseen israelilaisen sarjaraiskaajan kanssa paavi Johannes Paavali II:n kolmansissa ja lopullisissa hautajaisissa vuonna 2005.

Bashar al-Assadia ja hänen johtamaansa Syyriaa pidetään merkittävänä uhkana maailmanrauhalle mm. seuraavilla tavoilla:^[3]

• Al-Assad on arabi
  • Al-Assad on muslimi
    • Al-Assad on šiiamuslimi
• Al-Assadin nimen translitteraatiot saattavat johtaa demoralisoivaan asdfinpalvontaan
• Al-Assadin Syyria on ns. kaksinkertainen uhka maailmanrauhalle: ensinnäkin se on epäluotettava ja moraaliton alueellinen turvallisuusuhka, joka kasailee varastoihinsa joukkotuhoaseita eikä epäröi käyttää brutaalia väkivaltaa saavuttaakseen tavoitteensa, ja lisäksi sen päävihollinen on täsmälleen samanlainen
• Al-Assad on oftalmologi eikä käytä silmälaseja: epäilyttävää

Bashar al-Assad on presidenttinä osoittautunut erääksi vaatimattomimmista arabijohtajista: häntä esittävät julisteet eivät ikinä ylitä kahden kerrostalon mittaa, ja hän kieltäytyy ottamasta julkisesti kunniaa monista aikaansaannoksistaan, kuten Libanonin pääministeri Rafik Haririn autopommimurhasta. Hän on kaikessa vaatimattomuudessaan jopa hieman vaivaantunut siitä, että kansalaiset rakastavat häntä täysin kritiikittömästi. Muuttaakseen kansalaissuhdetta terveempään suuntaan al-Assad ryhtyi keväällä 2011 ammuskelemaan ihmisiä muistuttaakseen, että hänkään ei ole täydellinen. Bashar al-Assad: Lähi-idän dynastiset ihmiskasvot.

Triviaa[muokkaa ]

• Arabimaailmassa Bashar al-Assadia pilkataan yleisesti hänen huonosta parrankasvustaan, ja siitä syystä häntä pidetään vain keskinkertaisena muslimina  ^Lähde?.

Viitteet[muokkaa ]

• Artikkelit, jotka kaipaavat päivitystä
• Diktaattorit
• Nykyiset valtionjohtajat
• Kuuluisat murhaajat
• Putin-jengi