Anatoli Tšubais
Tämän artikkelin luoja on tylsämielinen ja luultavasti wikipediamielinen konttorirotta. Häntä emme voi enää pelastaa, mutta artikkelin kyllä, tekemällä siitä hauskemman.
Anatoli Borisovitš Tšubais (s. 16. kesäkuuta 1955) oli se Venäjän 1990-luvun poliitikoista, joka junaili sosialistisen työn saavutusten varastamisen kansalta ja/tai valtiolta. Näin hän jatkoi Venäjällä instituutioksi vakiintunutta ns. tavallisen kansan kusetusta.
Varkain tapahtuneet sisäpiirijunailut[muokkaa ]
Tšubaisin järjestämät kuponkiyksitystäminen ja huutokaupat synnyttivät uuden nylkyrikapitalistisen luokan, jonka terävin kärki oli "oligarkeiksi" kutsutut ällöttävän rikkaat suurliikemiehet. Näin, vaikka Tšubais koetti luoda "kansankapitalismia". Ovathan tietysti oligarkitkin kansaa, joten ainakin kansanosakapitalismi saavutettiin.
Varsinkin vuoden 1995 yksityistämishuutokaupat junailtiin ennakolta niin, että valtio menetti suurimman osan omistuksistaan pilkkahintaan niille, joilla rahaa oli entuudestaankin niin maan helvetisti. Yksitystämiseen oli pakko turvautua joka tapauksessa, kun valtion kanssa sattui olemaan tyhjä aiempien tunarointien takia.
Tšubais ja ei-monimiljonääreistä (dollareissa laskettuna) koostuva kansanosa vihasivatkin toisiaan kuin ruttoa. Kohtalainen kansanosa, n. 49/50, nimittäin köyhtyi siinä missä oligarkit rikastuivat.
Ei edes Tšubais voinut kansaa enempää ajaa kurjuuteen, koska yksitysyritteliäisyyttä suosivana ei voinut viedä ihmisten puutarhapalstoja pois. Joka tapauksessa Tšubais loi rosvokapitalismin . Tämä yhdisteli luovalla tavalla alkeellisen kapitalismin ja sosialismin jäännösten ikävimpiä piirteitä. Mutta kattila kiehui yli, ja kaalisoppa piti nuolla tikkuiselta lankkulattialta. Jopa Tšubais yritti rajoittaa politiikkaan tunkevien itse luomiensa oligarkkien valtaa vuonna 1997. Monet oligarkitkin kärsivät vuoden 1998 romahduksesta ja joutuivat kokemaan kapitalismin toisen puolen.
Vaikka Tšubais tyrikin pahoin Jeltsinin kaudella, mahtimies Putin on antanut liberaalin Tšubaisin toimia korkeissa viroissa; hänen otaksutaankin olevan kroonisen tunarointitaipumuksensa vuoksi Kremlin ns. fall guy (kulttuuri-imperialistien terminologian muk.), jos touhu taas lysähtää kasaan kuin vuokrakasarmi Toljatissa. Financial Times nimesi vuonna 2004 maailman 54:ksi eniten kunnioitetuksi liikemieheksi.1 Sama lehti nimesi sittemmin Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.