Vaimo
"Kun miehet puhuvat, vaimot vaikenevat"
~Yleinen harhaluulo
Vaimo |
---|
Woman.JPG |
Tieteellinen luokittelu |
Kunta:
eläinkunta
Pääjakso:
selkäjänteiset
Alajakso:
selkärankaiset
Luokka:
nisäkkäät
Lahko:
kädelliset
|
Vaimo (Homo sapiens mulier), eli aviovaimo, on papin tai tuomarin toimesta puolisonsa, aviomiehen kanssa, molempien osapuolien yhteisestä tahdosta avioliittoon liitetty naaraspuolinen nykyihminen. Toisinsanoen vaimo on tyttöystävä, josta eroaminen vaatii 6 kuukauden harkinta-ajan. Vaimo on myös monen naimaikäisen naisen tavoittelema arvonimi.
Historia[muokkaa ]
DNA- ja radiohiilitutkimusten perusteella vaimojen kesyttäminen on onnistuttu ajoittamaan 9000 - 8000 eaa. väliselle ajanjaksolle, ajalle jolloin maanviljely alkoi syrjäyttää keräilykulttuuria. Ensimmäiset kirjalliset viitteet vaimoihin esiintyvät Vanhassa Testamentissa, jossa mainitaan ainakin Lootin vaimo, joka muuttui suolapatsaaksi. Erilaisten uskontojen kehittyessä nykyiseen, vahvasti ihmisten moraalia ohjaavaan suuntaan, vaimojen suosio kasvoi koko ajan. Kristinuskoisissa maissa vaimojen suosion huippuaika ulottuu keskiajalta 1960-luvulle. Viime vuosikymmeninä vaimojen rekisteröinti on kääntynyt lievään laskuun, koska nykyisin on yleisesti hyväksyttyä harrastaa esiaviollista seksiä, eli olla sillai ennen papin aamenta. Nykyisin vaimon rekisteröinti onkin osoitus vakaasta sitoutumisesta, eikä ankaran kirkon ja luontaisen lisääntymisvietin painostama pakollinen muodollisuus.
Vaimo arvonimenä[muokkaa ]
Historian havinoissa sanaa vaimo on välillä käytetty alentavana nimenä (esim. pyykkärivaimo). Arvonimenä tai tittelinä vaimo antaa nykyisellään kantajalleen tietynlaisen statusarvon. Vaimoon yhdistetään automaattisesti omakotitalo tai omistusasunto, lapset tai tulevat lapset sekä vakaa asema perheessä ja yhteiskunnassa. Vaimo assosioituu voimakkaasti myös kotiin. Muille naisille tämä titteli osoittaa että kantaja on rakastettu ja kunnioitettu miehensä taholta.
Biologinen näkövinkkeli[muokkaa ]
Fyysisellä tasolla vaimo ei eroa muista ihmisnaaraista mitenkään. Nykyisin, kun nainen on hyvin harvoin neitsyt avioliittoon mennessään, lääketiede ei pysty havaitsemaan naisessa eroa ennen ja jälkeen hääyön.
Hankinta ja pito[muokkaa ]
Vaimon hankkiminen merkitsee erittäin pitkäaikaista sitoutumista ja sitä ei pitäisi koskaan tehdä hetken mielijohteesta. Vaimo ei ole esine, joka voidaan hankkia muodin, ulkonäön tai statusarvon vuoksi. Vaimo ei ole leikkikalu, jonka voi ottaa esille silloin kun huvittaa. Vaimo vaatii paljon huomiota ja huolenpitoa. Hän ei elä pelkästään ruoantähteillä eikä häntä voi teljetä takapihalle häkkiin. Vaimo on täysivaltainen perheenjäsen.
Harkitessasi vaimon hankintaa kannattaa aiheeseen tutustua mahdollisimman monipuolisesti. Pelkkä internetin pornosivustojen selailu tai satunnainen Jallun lueskelu ei anna realistista kuvaa vaimon pidosta, vaan tärkeää on tutustua laajempaan lähdemateriaaliin. Hyvän käsityksen vaimojen sielunelämästä ja tarpeista saa lukemalla ns. naistenlehtiä. Hyviä tietolähteitä ovat myös vaimoista kokemusta omaavat henkilöt, ukkomiehet.
Millaisen vaimon hankkisin?[muokkaa ]
Älä koskaan valitse vaimoa pelkän ulkonäön perusteella! Ota ensin selvää vaimoehdokkaan todellisesta luonteesta, esimerkiksi asumalla hänen kanssaan muutamia vuosia samassa taloudessa. Tämän tutustumisjakson aikana vaimoehdokkaan soveltuvuus perheeseesi tulee testatuksi monissa arjen koitoksissa. Monelle pelkästään ulkonäön perusteella vaimon valinneelle on tullut yllätyksenä vaimon mm. voimakas metsästysvaisto ja toiminnanhalu, samoin kuin itsepäinen ja sopeutumaton luonne. Nämä voivat johtaa jossakin vaiheessa pitovaikeuksiin.
Myös vaimon sukutausta kannattaa selvittää huolella. Optimitapauksessa vaimon varakkaat vanhemmat ja sisarukset asuvat ulkomailla ja käyvät Suomessa korkeintaan kerran vuodessa. Pahimmassa tapauksessa koko vaimon suku on tiivis perheyhteisö, joka viettää kaiken vapaa-aikansa yhdessä. Tämä voi johtaa mm. auktoriteettiongelmiin.
Vaimoehdokkaan ikä kannattaa tarkistaa ennen lopullista päätöstä. Nuoren vaimon hankinta on aina houkutteleva vaihtoehto, mutta täytyy muistaa että laillinen luovutusikä on 18 vuotta, tätä ennen pitää ottaa yhteyttä oikeusministeriöön jos haluaa mennä naimisiin esim 16-vuotiaana. Liian nuori vaimo voi olla pentumaisen villi. Aikansa tämä ominaisuus voi tuntua viehättävältä, mutta pidemmän päälle siihen voi kyllästyä. Ihanteellinen ikähaarukka lienee 16 - 23 vuotta. Tätä vanhemmat vaimoehdokkaat ovat usein jo olleet yhdellä tai useammalla omistajalla. Tässä ei sinällään ole mitään pahaa, kunhan vaimo on kunnolla kasvatettu ja hyvin pidetty. Huonosti pidetty vaimo voi olla vihainen tai arka. Huonosti pidetystä vaimosta voi kuitenkin saada kärsivällisellä ja hyvällä hoidolla itselleen uskollisen ja hyvän kumppanin.
Joskus käy niin, että kotimainen vaimoehdokasvalikoima käy liian suppeaksi ja yksipuoliseksi. Tällöin voi vaimonhaun ulottaa maamme rajojen ulkopuolelle. Aiemmin vaimon tuonti ulkomailta vaati pitkän paperisodan ja jopa karanteenin, mutta nykyisin EU:n sisällä vaimon kuljettaminen rajan yli on helppoa ja esimerkiksi eteläisen Euroopan vaimovalikoima on suomalaisen silmissä varsin eksoottinen. Jos välttämättä haluaa hankkia vaimon EU:n ulkopuolelta, täytyy ainakin huolehtia että rokotukset ovat kunnossa. On myös yrityksiä, jotka tuovat vaimoja mm. Venäjältä Suomeen. Näiden ns. postimyyntivaimojen motivaatiot voivat olla hyvin vaihtelevat ja niiden kanssa voi kokea karvaita pettymyksiä. Suositeltavaa onkin käydä itse tutustumassa vaimoehdokkaaseen hänen kotimaassaan ennen maahantuontia.
Hoito[muokkaa ]
Vaimon hoito on aikaa ja uhrauksia vaativaa puuhaa. Vaimo vaatii pehmustetun makuupaikan ja säännöllisen ruokinnan lisäksi runsaasti erilaisia aktiviteettejä. Hyviä vaihtoehtoja ovat pitkät kävelylenkit, syvälliset keskustelut ja jalkojen sekä niskan hieronta. Lisäksi kannattaa vaimoa käyttää säännöllisesti ainakin romanttisissa ravintoloissa sekä erilaisissa kulttuuririennoissa, vaimon omia toiveita kunnioitten. Älä siis pakota vaimoa oopperaan, jos hän(kään) ei siitä ole kiinnostunut. Useat vaimot viihtyvät hyvin myös itsekseen, television tai kirjan parissa. Tällöin vaimo kannattaa jättää omiin oloihinsa. Toisinaan näissä tilanteissa tarjottu suklaa saattaa olla hyvä keino lähestyä vaimoa.
Vaikka päivittäinen huomio ja hoito ovat tärkeitä, vaimo pärjää tarvittaessa useita päiviä, jopa viikkoja yksin. Tällöin vaimolle on syytä varata erilaisia leluja ja viihdykkeitä ettei vaimo lähde leikkimään naapurin isännän tai postimiehen kanssa. Poissaolo kannattaa selittää vaimolle luotettavalla syyllä ja mielellään ennen matkalle lähtöä.
Hyvin hoidettu vaimo osoittaa hyvinvointinsa monin mukavin tavoin. Miehelle tarjottu hyvä ateria, viriili seksielämä ja silloin tällöin mukisematta suotu poikien ilta ovat tälläisia merkkejä.
Monta vaimoa[muokkaa ]
Useimmille riittää yksi vaimo, mutta joillekin tulee mieleen hankkia useita vaimoja. Ajatus saattaa vaikuttaa houkuttelevalta, mutta kahden tai useamman vaimon lauma ajautuu helposti eripuraan. Lisäksi Suomen lakien mukaan vaimoja voi rekisteröidä vain yhden kerrallaan, joten ensimmäisen lisäksi hankitut vaimot jäävät ns. jalkavaimon asemaan. Useamman vaimon yhdistelmä ei ole mahdoton, mutta usein lauman tasapainon löytäminen voi osoittautua erittäin vaikeaksi.
Useiden peräkkäisten vaimojen pitäminen on tietysti yksi vaihtoehto vaihtelunhaluiselle.
Mies vaimona[muokkaa ]
Jos miehenä tunnet sukupuolista vetoa omaan sukupuoleesi ja haluat silti vaimon, voi tilanne tuntua hankalalta. Sukupuolenvaihtoleikkaukset ja nykyinen, suvaitsevainen ilmapiiri ovat kuitenkin mahdollistaneet sen, että mies voi halutessaan päästä hyvin lähelle vaimoa sekä juridisessa että biologisessa mielessä. Miehen muuttaminen vaimoksi on kuitenkin pitkällinen prosessi.
Avovaimo[muokkaa ]
Avovaimo on viime vuosina muodostunut sana, joka ei oikeastaan edes ole suomea. Sana on lähempänä slangisanaa ja sillä tarkoitetaan avopuolisoa, eli tyttökaveria, joka asuu samassa taloudessa poikakaverinsa kanssa.
Yleisesti ottaen sanaa avovaimo ei tulisi käyttää, koska sana on hyvin harhaanjohtava ja sen sijaan tulisi puhua avopuolisosta, tyttökaverista tai poikakaverista väärinkäsitysten välttämiseksi. Suhteen muodosta puhuttaessa tulisi käyttää sanaa avosuhde eikä avoliitto, koska kyseessä ei ole liitto.Lähde: Päivi Räsänen
Kuuluisia vaimoja[muokkaa ]
- Kaikkien aikojen ensimmäinen vaimo Eeva valitsi puolisokseen Aatamin vain, koska muita sulhasehdokkaita oli kovin vähän.
- Lootin vaimo muuttui suolapatsaaksi Sodoman hävityksessä.
- Uuno Turhapuron vaimo Elisabeth – malliesimerkki vaimosta
- Matti Nykäsen vaimot Tiina, Piia, Sari ja Mervi
- Pumpattava Barbara ei vaadi paljoa hoitoa, ei torju ikinä, eikä maksa juuri mitään – toisaalta se ei siivoa eikä laita ruokaa.
- Pomon vaimo
- Jean Sibeliuksen vaimo Aino
- Lorena Bobbitt, vaimo, joka leikkasi miehensä peniksen irti, poloisen John Wayne Bobbittin mustasukkainen sellainen
- Lady Macbeth - jokaisen menestyvän miehen takana on nainen
- Ksanthippa, Sokrateen vaimo - vastakohdat täydentävät toisiaan
- Penelope, Odysseuksen vaimo - mies huitelee 20 vuotta sodassa ja Penelope jaksaa odottaa
- Klytaimnestra, Agamemnonin vaimo - Tai sitten ei
Katso myös[muokkaa ]
- Peiliin, jos vaimo jätti.
- Avioliitto
- Aviomies